Ruissalo Marina, Santalanlahti

Tiedot

Koordinaatit:
60°25,5' P, 22°06,6' I
Satamanro:
702
Karttasarja:
D
Merikartta:
706
Vieraspaikkoja:
20
Syvyys:
2,0-3,2 m
Kiinnitys:
aisa, poiju
Avoin:
-
Satamamaksu:
30€/vrk
Yritys:
Ruissalo marina
Puhelin:
02 44 540
  • Palvelut

  • joukkoliikenne
  • jätehuolto
  • kaasu
  • kahvila
  • kauppa
  • kioski
  • leikkipaikka
  • luontopolku
  • pesutupa
  • polkupyöränvuokraus
  • polttoaine
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • uimaranta
  • veneluiska
  • vesi
  • wc
  • Wlan

Jakeluaseman tiedot

Hinnat perustuvat lukijoiden antamiin tietoihin.

2018

Neste, puh. 02 44 540

Bens 95, 98, Pro D

A 24/7 K+S,

Kauppa avoinna klo 10.00–18.30

Suurissa tankkauksissa soita (arkisin klo 9–15) Kylpylän vaihteeseen puh. 02 44 540, jolloin kylpylän huoltomiehet tulevat auttamaan tankkauksessa.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Arkistosta:

Kylpyläsataman houkutus

Rannikon kylpylät tarjoavat veneessä istumisesta 
puutuneille lihaksille rentoutusta ja sielulle virkistystä. 
Kokkikin saa vapaapäivän valmiiksi katettujen herkkupöytien 
äärellä. Me suuntasimme Ruissalo Span satamaan.

Ruissalo Marinaa on helppo lähestyä Naantalin satamaan johtavalta laivareitiltä. Kuuvanniemen kärjestä erkanee lateraaliviitoitettu reitti Santalanlahden pohjukkaan. Linjataulut johtavat suoraan satamansuulle.

Matkalla Airiston sinilaineet jäävät taakse ja maisemat muuttuvat sisäsaaristomaisen reheviksi ja vehreiksi: turhaan Ruissalo ei ole turkulaisten ylpeys vanhoine pitsihuviloineen, tammineen ja pähkinäpensaslehtoineen.

Ruissalo Marinan rannan maisemaa määrittävät luonnonkauneuden lisäksi isot moottoriveneet, joiden kotisatama suojainen Santalanlahti on. Kausipaikkoja on satakunta, mutta virallisia vieraspaikkoja löytyy vain tusinalle. Vapaana olevat paikat on merkitty sinisellä kyltillä ja varatut keltaisella.

Vuosien varrella olemme vierailleet usein Ruissalo Marinassa ja aina tilaa on löytynyt. Suurin osa paikoista on aisapaikkoja. Niiden leveys vaihtelee 3,0–4,2 metrin välillä. Sataman luvattu syvyys on 2,6 metriä.

Betoniponttonilaitureita reunustaa hyvin hoidettu puistomainen nurmikko. Puiden siimekseen on aseteltu penkkejä, joilta on mukava seurata satamaelämää. Paitsi kylpylävieraiden, rantapuisto on myös valkoposkihanhien ja kanadanhanhien suosiossa. Kaakatusta ja lintujen jätöksiä riittää liiaksikin.

Aivan lahdenpohjukassa on suojainen polttoaine- ja huoltolaituri, jossa septin tyhjennys onnistuu vaivatta. Huoltolaiturilta pilkottaa puiden lomasta iso keltainen huvila. Se on kesäkahvila ja -kauppa Villa Marina, jonne maksetaan satamamaksu. 30 euron korkeanpuoleinen maksu sisältää sähkön, veden ja veneilijöiden suihkuhuoneen käytön. Villa Marinassa on tarjolla pientä suolaista ja makeaa syötävää, virvokkeita ja jonkin verran elintarvikkeita.

Kylpylä on Marinan sydän

Ruissalon Marinan sydän on Ruissalo Spa. Perinteinen kylpylähotelli on nykyvaatimusten mukaan vaatimaton, mutta se tarjoaa viehättävää retrohenkeä ajalta, jolloin kylpylät edustivat vielä todellista luksusta. Kolme allasta käsittävältä allasosastolta pääsee kätevästi uimaan mereen. Höyry-saunaa tai infrapunasaunaa ei Ruissalosta löydy. Kylpyläpäivä veneilijälle maksaa kymmenen euroa.

Ruissalo Span Merisalin aamiaispöytä on monipuolinen ja sen voi nauttia kauniista merinäkymästä ihaillen. Keittolounasta tarjoillaan klo 11 alkaen ja päivällisbuffet on katettu iltayhdeksään saakka. Sunnuntaisin voi herkutella runsaan brunssipöydän antimilla.

Tekemistä riittää

Ruissalo Marinassa riittää tekemistä, sillä vuokrattavana on muun soutuveneitä, kajakkeja, vesijettejä ja kävelysauvoja. Vieraiden käytettävissä on myös frisbeegolfrata, tenniskenttä ja beachvolleykenttä. 20 eurolla saa polkupyörän käyttöönsä koko päiväksi.

Pyöräily tai patikointi saaren luontopoluilla kannattaa, sillä saaressa aistii paitsi luonnonrauhan, myös vuosisataisen ja valtakunnallisestikin arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Saaren virkistyskäyttö alkoi jo 1800-luvulla rakentamalla useita huviloita sekä yleinen virkistysalue, josta myöhemmin tuli Ruissalon Kansanpuisto.

Ruissalo on erinomainen vierailukohde luonnosta kiinnostuneelle veneilijälle. Saaressa on vanhaa tammimetsää yli 300 hehtaaria. Vanhimmat tammet ovat yli 400 vuotta vanhoja. Eläimistä muun muassa lumikko, näätä, kärppä ja minkki viihtyvät Ruissalossa. Metsäkauriskanta on manner-Suomen tiheimpiä ja sitä pidetään uhkana tammien uusiutumiselle. Kun Juhana Herttua piti aikoinaan Turun linnassa uhkeaa renessanssihovia, saarelle tuotiin hoviväen metsästettäväksi saksanhirviä. Ne kuolivat kuitenkin sukupuuttoon jo 1500-luvun lopulla.

Saaren linnusto on rikas, sillä eri lajeja on bongattu 259 kappaletta. Harvinaisista lajeista kiikarinsa kuvaan saattaa saada harmaapäätikan, nokkavarpusen tai kultarinnan. Runsaan lajiston mahdollistavat iäkkäät jalopuumetsät, joiden suojissa riittää pesäpaikkoja ja ravintoa. Perhosille Ruissalo on paratiisi, sillä pelkästään tammilehdoissa elää viitisenkymmentä eri lajia ja kaikkiaan saarelta on tavattu 600 lajia.

Daniel Juselius kirjoitti jo vuonna 1700 ilmestyneessä kirjassaan Vanha ja uusi Turku, että ”Vastapäätä Turun linnaa on Ruissalon saari, joka on saanut nimensä viljavuudestaan. Se näet tuottaa runsaasti viljaa, ja siellä on kaikenlaisia yrttejä, ruohoja ja puita, joita ei tavata muualla Suomessa.”
Meidän iloksemme Ruissalossa ei mikään ole muuttunut sitten Juseliuksen päivien.

Risto Nordell
VENE 4/2019

Kansanpuisto kutsuu veneilijöitä

Naantaliin tai Turkuun matkaavalle veneilijälle oivallinen etappi ennen kaupungin riemuja on Ruissalo Marina Ruissalon Santalanlahdessa. Umpisuojaiseen satamaan johtava 2,4 metrin väylä erkanee syväväylästä Rajakarin pohjoispuolelta. Valaistu linja vie aivan laiturien juureen.

Vieraspoijut ja -aisat löytyvät pohjoisimman laiturin pohjoispäästä. Varatut ja vieraspaikat on selvästi merkitty kylteillä. Aisat ovat upouudet ja tarpeeksi pitkät matkaveneille. Tukevilla laitureilla on modernit sähkö- ja vesipisteet.

Sääli, että kausipaikat nielaisevat niin suuren osan laitureista, vierasveneitä mahtuu vain runsas tusina.

Sataman ympäristö on puistomainen hyvin hoidettuine nurmikenttineen. Maisema muistuttaa hieman Kustavin suosittua Laura Peterzénsin vierassatamaa.

Satamamaksu kiikutetaan päiväsaikaan kesäkauppaan, jonka yhteydessä on pieni kahvila. Elintarvikevalikoima kaupassa on niukanlainen. Sataman palveluista kannattaa kysäistä myös erikoistarjouksia. Kesällä 2011 tarjottiin sauna- ja aamiaispakettia yöpyville venekunnille hintaan 14 euroa/aikuinen ja 7 euroa/lapsi.

Kesäkaupan edessä on polttoainelaituri, jonka automaatista voi tankata ympäri vuorokauden. Laituri on tarpeeksi korkea isollekin veneelle ja sen kupeeseen on helppo ajaa.

Veneilijät kylpyyn

Marinan ydin on perinteikäs Ruissalon Kylpylä, rakennettu jo vuonna 1971. Veneilijöiden wc:t ja suihkut ovat kylpylärakennuksessa ja samalla lipulla pääsee nauttimaan saunaosaston palveluista. Ne ovat kuitenkin suhteellisen vaatimattomia verrattuna modernimpiin kylpylöihin: 1970-luvulla ei katsottu tarpeellisiksi esimerkiksi höyrysaunaa tai kylmävesiallasta.

Uima-altaita on kolme, lisäksi kylpylästä pääsee kätevästi pulahtamaan Santalanlahden lämpimään, joskin hieman sameaan veteen. Lisähintaan on saatavana perinteisiä kylpylä-, kauneus- ja vartalohoitoja. Tarjolla on myös kampaamo, kosmetologi sekä lääkäripalveluita.

Ravintolapalvelut Ruissalon kylpylässä ovat mallillaan. Avarasta Merisalista avautuu kaunis näkymä merelle. Täällä tarjoillaan aamiainen, lounas ja päivällinen, sekä iltaisin à la carte -annoksia. Buffet-aamiainen on edullinen ja runsas, kahvila tarjoaa makeita ja suolaisia herkkuja ja kesäiltoina avoterassin grillibuffetin aromikas tuoksu houkuttelee nälkäisiä.

Rikas luonto

Turun Kauppatorille voi huristaa bussilla nro 8 kylpylän nurkalta. Jos kaupunkipäivä ei huvita, kannattaa vuokrata polkupyörä. Ruissalon rehevä sisäsaaristoluonto tarjoaa paljon kiinnostavaa katsottavaa joko pyöräillen tai laajaa luontopolkujen verkostoa patikoiden.

Ympäristöministeriö on määritellyt Ruissalo-Hirvensalon valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Siellä on monipuolisesti rannikon ja saariston luontoa, vanhaa huvilakulttuuria ja vaurasta viljelymaisemaa. Tyypillisiä ovat niin alavilla alueilla sijaitsevat, avoimet viljely- ja virkistysalueet kuin metsäiset mäki- ja kallioalueetkin.

Metsät ovat täynnä jalopuita ja kalliomänniköitä. Mäkien laelta avautuu kauniita maisemia sisäsaaren niityille ja Airiston ulapoille. Kasvillisuuden kirjo on huima: pelkästään erilaisia putkilokasveja on saarella tavattu yli viisisataa, puulajeja on 80 ja jäkälälajeja melkein saman verran.

Ruissalo on mainio kohde lintubongareille. Saarella pesii monia lajeja, jotka ovat muualla Suomessa harvinaisia: muun muassa nokkavarpunen, kultarinta, lehtopöllö, uuttukyyhky ja harmaapäätikka. Erityisesti täällä viihtyvät pöllöt. esimerkiksi lehtipöllöjä on moninkertaisesti muuhun saaristoon verrattuna.

Luontokeskus Tammenterho sijaitsee aivan Ruissalon sillan pielessä. Toinen kiinnostava vierailukohde on Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Sen yhteydessä toimiva Wanhan Tammen kahvila tarjoaa edullisia kotiruokalounaita.

Tuhannet turkulaiset retkeilevät vuosittain kansanpuistossaan, joten Ruissalo on juurtunut tärkeäksi osaksi kaupunkilaisten identiteettiä. Saaren virkistyskäytön alku sijoittuu jo noin 1500-luvulle, jolloin Juhana Herttua vietti Katarina Jagellonican kanssa ylellistä hovielämää Turun linnassa. Herttua teki saaresta metsästyspuiston istuttaen sinne muun muassa saksanhirviä. 1800-luvulla rakennetut porvariston pitsihuvilat antavat saarelle vielä tänäänkin oman leimansa.

Ruissalon luonnonkauneus on herättänyt aina taiteilijoiden inspiraation. Runoilija Michael Choraeus, Vöyrin lakeuksien kasvatti, kirjoitti Åbo Tidningar -lehdessä elokuussa 1799 näin:

”Ruissalo on saari, puoli peninkulmaa Turusta, missä kaikki, mikä luonnossa on ihanaa ja lumoavaa, näyttää kohdanneen yhdessä pisteessä. Suuret ja mahtavat tammilehdot herättävät synkän ja juhlallisen tunnelman. Jos joku, joka rakastaa kaikkea kaunista, matkustelee etsimässä maalauksellisia paikkakuntia isänmaassani ja haluaa kunnioittaa käynnillään myös Suomea, ei hänen pidä unohtaa tätä paikkaa.”

Risto Nordell
VENE 8/2012

Kommentoi

X