Turku, Aurajoki läntinen

Päivitetty 3.5.2023

Satamamaksut 2023

Varausmaksu ennakkovarauksissa 8 €/vrk satamapaikka.com

1.5.-18.6. ja 4.9.-1.10 kaikki paikat 35 €/pvä

19.6.-3.9. kaikki paikat 40 €/pvä

2.10. eteenpäin kaikki paikat 25 €/pvä

Paikan päällä venepaikat maksetaan joko satamakonttoriin tai sähkötolpan QR-koodin kautta. QR koodimaksun suoritettua sähköpostiin tulee nelinumeroinen koodi joka toimii pääsynä vessoihin, roskakatokseen, suihku- sekä saunatiloihin.

Jokaisen venepaikan sähkötolpasta löytyy QR -koodi, jolla maksetaan satamapaikka sekä aktivoidaan sähköt.

Vene 5/2023

Kun paapuurin puolelle jäävät Forum Marinumin museolaivat, on aika kaivaa esiin perän kiinnitysköydet: vierassataman paalut ovat olleet jo vuosikymmenien ajan vaaleansinisiä ja manööverien kannalta hivenen liian lähellä toisiaan.

Aurajoen satamassa on tunnelmaa: loppukesän illassa sadat valot syttyvät jokirannan taloissa, ja sitloodasta voi ihailla Turun tuomiokirkon kauniisti valaistua silhuettia.

Sitten viime visiitin satama on uudistunut. Vanha satamatoimisto ja kahvila ovat muisto vain ja tilalle on rakennettu pitkänomainen, tummaksi maalattu kaksikerroksinen Café Nooa. Lounaiden lisäksi tarjolla on à la carte -listan annoksia, kuten haudutettua turskaa ja paistettua nieriää. Kallein annos on poron ulkofilee karpalokastikkeen ja kateenkorvan kera.

Ravintolan vieressä on uusi satamatoimisto-kioski. Sen terassilla on A-oikeudet.

Aurajoen vilkasta veneliikennettä voi seurailla myös muhkeista munkki­kahveista nautiskellen. Suihkut, saunat ja pesukone löytyvät vastapäisen kerrostalon kellarista, historiallisen Turun vanhan kaakelitehtaan tiloista.

Risto Nordell

Mennänk paatil Turkkuse?

Suomen ensimmäinen pääkaupunki on veneilijälle erinomaisen kiinnostava vierailukohde. Turun linnan tuttu silhuetti tervehtii vierasta jo Aurajoen suulla ja hyvin hoidettu vierassatama odottaa heti legendaarisen Förin vieressä. Merellisen Turun symbolit, Suomen Joutsen, Sigyn ja Forum Marinum ovat niin ikään sataman naapureina ja jokivarren monet ravintolalaivat luovat leppoisaa kesätunnelmaa.

Aurajoen vierassatamaan mahtuvat kaiken kokoiset veneet, sillä alikulkua rajoittavia siltoja ei ole ja satamassa riittää vettä 2,5 metriä.

Kaupunkia lähestyessä tulee Ruissalon kapeikossa ja laivasataman edustalla olla tarkkaavainen, sillä ahterin takaa saattaa yllättäen lähestyä kerrostalon kokoinen ruotsinlaiva.

Vieraspaikkoja Aurajoessa on 63, ja kiinnitys tapahtuu sinisiin paaluihin, joista saa helposti väriraidan kylkeensä, ellei ole tarkkana.

Vaikka joki on suhteellisen kapea, manööveritilaa riittää kyllä tarpeeksi. Toisinaan joessa on yllättävän kova virtaus, joka on syytä ottaa huomioon.

Aurajoen vierassataman kausi alkaa vappuna ja päättyy syyskuun lopussa.

Palvelut ja asenteet kunnossa

Satamaisäntä Jarmo Ljungqvist ottaa henkilökohtaisesti vastaan kaikki rantautuvat veneet, jos vain suinkin ehtii – pieni mutta lämmittävä huomionosoitus, joka saa vieraan tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Ljungqvist on pyörittänyt satamaa muutaman vuoden Turku Touringin vuokralaisena. Hän on itsekin innokas matkaveneilijä, joten ei ihme, että satamassa homma toimii ja palveluasenne on oikea.

Satamamaksu maksetaan huoltolaiturin edessä olevaan siniseen satamakahvilaan. Sähköä tarvitseva veneilijä maksaa vielä kaksi euroa lisää, josta seuraa, että monien satamamaksun kipurajana pitämä 20 euroa ylittyy. Päiväparkki maksaa viisi euroa (v. 2005). On kuitenkin huomattava, että maksu sisältää myös esimerkiksi erinomaisen saunan, modernit suihkutilat sekä ilmaisen septin tyhjennyksen. Imutyhjennyksellä rahastaminen kun on huolestuttavasti lisääntynyt kaikkialla.

Mutta onhan Aurajoen satamassa aivan erityinen tunnelmansa, kun elokuun illassa tuhannet valot syttyvät hämärässä kaupungissa ja veneen sitloodasta voi ihailla kauniisti valaistun kansallispyhäkön, Turun Tuomiokirkon tornia. Sitä paitsi Jarmo Ljunqvist on huippusesongin ulkopuolella aina valmis neuvottelemaan hinnoista.

Satamakahvilassa tarjoillaan virvokkeita toistaiseksi vain terassille, mutta Ljungqvistin on tarkoitus laajentaa toimintaa ja rakentaa tarjoilupaikkoja myös sisätiloihin. Kenties jo tänä kesänä kahvilassa voidaan tarjoilla esimerkiksi keittolounasta.

Pienuudestaan huolimatta terassilla riittää vilskettä, sillä veneilijöiden lisäksi kaupunkilaiset viihtyvät kahvikupposen äärellä tarkkailemassa vilkasta satamaelämää.

Rakennuksen päädyssä on wc, mutta varsinaiset huoltotilat sijaitsevat vain parin kymmenen metrin päässä 1800-luvulta peräisin olevassa punatiilitalossa, joka aikoinaan on toiminut Turun kaakelitehtaana. Nykyisin talo on opiskelijasäätiön asuntola.

Isot ja hyvin tuuletetut suihkutilat sijaitsevat talon kellarikerroksessa. Erinomaiset saunat ovat päällä aamuisin klo 9-11 ja iltaisin klo 18-21. Veneilijät voivat käyttää hyväkseen myös kellarissa sijaitsevaa pyykkitupaa. 2,50 eurolla pyykkinsä saa pestyksi ja isossa kuivausrummussa kuivaksi.

Kun vielä jätehuolto toimii ja laitureilta voi tankata veneeseen vettä – joka on huomattavasti mainettaan parempaa – ei Aurajoen vierassataman palveluita voi moittia. Bensiiniä ja moottoripolttoöljyä ei valitettavasti ole tarjolla, mutta lähin tankkauspaikka on automaattiasema Hirvensalon sillan pielessä, aivan jokisuistossa (satama numero 682). Kaukana ei ole myöskään Turun Pursiseuran satama Ruissalossa (satama 696).

Vaikka keskustan suuriin tavarataloihin on muutaman kilometrin matka, löytyy elintarvikkeita huomattavasti lähempääkin. ”Tois pual jokke” on peräti kolme eri kauppaa, joista yksi on joka päivä auki klo 23 asti. Muutaman minuutin kauppamatka sujuu kätevästi vierassatamasta nonstoppina Aurajoen poikki liikennöivällä legendaarisella Förillä. Tämä Turun kaupunkikuvaan erottamattomasti kuuluva kulkuväline on seilannut jo vuosikymmeniä Turun ja Åbon välillä, kuten paikkakuntalaiset tapaavat sanoa.

Jokivartta pitkin keskustaan

Paras tapa kulkea Turun noin vajaan parin kilometrin päässä odottavaan keskustaan on maleksia pitkin vilpoisaa jokivartta. Kiireisemmät voivat ottaa bussin nro 1, joka kulkee aivan vierassataman nurkalta Kauppatorille.

Kävelijälle tarjotaan matkalla monenlaisia houkutuksia. Toinen toistaan viihtyisämmät ravintolalaivat siivittävät (tai jarruttavat?) kulkua. Jo ensimetreillä tulee vastaan myös erinomaisia ruokaravintoloita, kuten Rocca, jota pidetään yhtenä kaupungin parhaista gourmet-paikoista. Samaan sarjaan kuuluu myös panimoravintola Hermanni, joka on kuuluisa vehnäoluestaan.

Ennen kauppatorille saapumista löytyy Aurakadun varrelta vielä kaupungin matkatoimisto Turku Touring, puh. (02) 262 7608, www.turkutouring.fi. Se palvelee auliisti kaikissa matkailuun liittyvissä kysymyksissä ja lippuvarauksissa. Toimistosta voi vuokrata myös polkupyörän, jolla kiertää kätevästi kaupungin nähtävyydet.

Tekemisestä ja nähtävyyksistä ei Turussa todellakaan ole pulaa: Turun Linna, Tuomiokirkko, Luostarinmäen käsityöläismuseo… lista on lähes loputon. Yksi ehdottomasti kiinnostavimmista kohteista on museokokonaisuus Aboa Vetus & Ars Nova. Aboa Vetuksen ydin on keskiaikainen kaupunkikortteli, joka kaivettiin aivan sattumalta esiin Rettigin palatsin kunnostustöiden yhteydessä 1990-luvun alussa. Ars Nova puolestaan vie modernin taiteen kiehtovaan maailmaan.

Veneilijän ykköspaikka on vierassataman naapurissa sijaitseva Forum Marinum, puh. (02) 282 9511, www.forum.marinum.fi. Toiminnallinen merikeskus esittelee laajasti niin kauppamerenkulun kuin merivoimienkin historiaa.

Forum Marinumin itseoikeutettu ylpeys on Suomen Joutsen sekä yli satavuotias parkki Sigyn. Yleisöllä on tilaisuus tutustua myös miinalaiva Keihässalmeen ja tykkivene Karjalaan. Forum Marinumin uusimpiin hankintoihin kuuluu Göran Schildtin kuuluisa Daphne, jota edelleen kunnostetaan. Daphne on nähtävillä komeassa lasivitriinissä nimeään kantavassa kahvilassa.

Kun kesäpäivä Auran rantamilla kääntyy illaksi, voi iltapalaksi harkita pistäytymistä pizzeria Dennisissä, joka on yksi Suomen vanhimmista italialaisravintoloista.

Iltaoluen voi nauttia vaikka seurusteluravintola Vanhassa Apteekissa, jonka kaikki Reijo Mäen Vares-dekkareiden ystävät hyvin tuntevat. Apteekin baaritiskillä Turun kulttuurielämän kerma harjoittaa mielenkiintoisia riitti-istuntojaan, joissa usein voi bongata kirjailijan itsensä.

Turkulainen ravintolakulttuuri on muutenkin varsin persoonallista, sillä ravitsemusliikkeitä on perustettu entisen apteekin lisäksi muun muassa pankkiin, kouluun ja päiväkotiin. Yksi eksoottisimpia on Puutorin vessa: ravintola toimii entisen yleisen käymälän tiloissa.

Risto  Nordell
VENE 7/2006