Kalkholmen (Parainen)

Tiedot

Koordinaatit:
60°17,8' P, 22°18,4' I
Satamanro:
644
Karttasarja:
D
Merikartta:
B650, D704, D705
Vieraspaikkoja:
63
Syvyys:
1,7-4 m (altaassa 1,7 - 2,0 m)
Kiinnitys:
poiju, aisa, kylki
Satamamaksu:
20 € (2019)
Yritys:
Kjell Gustafsson
Puhelin:
040 567 2015, 040 567 3804
  • Palvelut

  • imutyhjennys
  • joukkoliikenne
  • jätehuolto
  • kaasu
  • kahvila
  • kauppa
  • kioski
  • kirkko
  • leikkipaikka
  • lääkäri
  • museo
  • näköalapaikka
  • pankkiautomaatti
  • pesutupa
  • polttoaine
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • uimaranta
  • veneluiska
  • vesi
  • wc
  • Wlan

Jakeluaseman tiedot

Hinnat perustuvat lukijoiden antamiin tietoihin.

2019

Puh. 02 567 3804, 040 567 2015

Bens 98, D

A 24/7

Satamasta matkaa jakeluasemalle 50 m ja kauppaan, josta saa kaasua 100 m.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Vene-lehti 8/2019

Paraisten satamatoimintaa vuosikausia pyörittänyt Marina Eskolin luovutti joitakin vuosia sitten viestikapulan Kjell Gustafssonille, jolle kesä 2019 on neljäs satamaisäntänä.

Gustafsson halusi tehdä satamasta rauhallisen, lapsiystävällisen ja rennon paikan, sekä kehittää ravintolatoimintaa. Kjell’s Kitchen ei turhia kruusaile, sillä vierassatamassa tarjoillaan yksinkertaista mutta maukasta terassiruokaa. À la carte -listan ohella tarjolla on kotiruokaa sisältävä lounasbuffet. Se on katettuna arkipäivisin 10.30 – 15.00. Vaikka ravintolassa on A-oikeudet, mikään biletyspaikka se ei ole, sillä ovet sulkeutuvat jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Näin taataan veneilijöille rauhalliset yöunet.

Myös Paraisten kaupunki haluaa kehittää satamaa tulevina vuosina. Tavoitteena on tehdä siitä paitsi koko kaupungin merellinen olohuone, myös korkealuokkainen vierassatama monipuolisine palveluineen. Jo muutama vuosi sitten kaupunki kutsui kolme arkkitehtitoimistoa esittämään visionsa satama-alueen tulevaisuudesta. Uudistuksia on jo tehty ja tulevat vuodet näyttävät millainen veneilykeskus Paraisista kehittyy.

Useita reittivaihtoehtoja

Paraisille pääsee luontevimmin etelästä Paraisten portin läpi kulkevaa 7,5 m laivaväylää pitkin. Turun suunnasta tulevat alittavat Hessundin sillan ja kiertävät kaupungin keskustan idän puolelta. Sillan korkeus on 15 metriä, mutta väylän syvyys sillasta itään on ainoastaan 1,5 m. Kolmas reittivaihtoehto kulkee Airistolta, Stormälön ja Lillmälön välistä 2,1 m:n väylää itään. Reitin varrella ovat läppäsilta sekä voimajohdot, joiden korkeus on 14 m.

Muuten kodikkaalta näytättävän sataman yleisilmettä himmentävät tehdasrakennukset, mutta toisaalta kaupungin idyllisin osa, Vanha Malmi, on vain lyhyen kävelymatkan päässä. Se on poikkeuksellisen hyvin 1800-luvun asussa säilynyt laaja puutaloalue, jonka vanhimmat talot ovat peräisin jo 1700-luvun lopusta. Puutaloalueella asui aikanaan käsityöläisiä ja merimiehiä ja siellä pidettiin salakapakoita kirkkomatkalaisille.

Runebergin jalanjäljissä

Vanhan Malmin ensimmäisinä asukkaina pidetään kirkonrakentajia, jotka tulivat alueelle jo 1200- ja 1300-luvuilla. Merkkihenkilöitäkin tässä kaupunginosassa on asunut: Johan Ludvig Runeberg muutti Fredrika-vaimonsa ja tämän äidin kanssa Vanhalle Malmille Turun palon jälkeen, kesällä 1828.

Historiallisen puutaloalueen kupeessa, rinteen päällä on Paraisten keskiaikainen kivikirkko, jonka vanhin osa Agricolan kappeli on yli 800 vuotta vanha. Kannattaa pistäytyä myös itse kirkossa, jonka 1600-luvulta oleva kello tikittää hiljaa hämyisessä ja rauhallisessa kirkkosalissa.

Kirkot kauniit seinämaalaukset ovat valmistuneet vuonna 1486. Kuten monissa muissakin vanhoissa kirkoissamme, Paraisillakin jossain vaiheessa kirkkoa ”modernisoitiin” ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maalaukset peitettiin maalilla. Suurin osa niistä on saatu kuitenkin pelastettua nykykävijän ihasteltaviksi. Kustaa Vaasa takavarikoi 1500-luvulla melkein kaikki kirkon arvoesineet, mutta jäljelle jäi esimerkiksi alttarin lähellä riippuva arvokas krusifiksi. Paraisten kirkon akustiikka on erinomainen ja siksi siellä järjestetään usein konsertteja.

Modernin pikkukaupungin kesäsykkeeseen pääse takaisin ylittämällä kävelysillan, joka johtaa Kirkkosalmen, eli paikallisesti ilmaistuna suntin yli Uuden Malmin puolelle. Siellä veneilijää odottavat kaikki kaupunkitason palvelut. Esimerkiksi lähin ruokakauppa on satamasta vain 200 metrin päässä.

Suntti on ollut tärkeä kulkuväylä aina siitä saakka, kun Turunmaan saaristossa on ollut asutusta. Vuodelta 1661 peräisin olevasta kartasta käy ilmi, että Kirkkosalmi on ollut nykyistä leveämpi ja sen yli kulki lautta. Suntin mataloituessa Paraisilla syttyi muheva riita ja kaksi puoluetta: toiset halusivat väylän ruoppausta, kun taas jotkut olivat sitä mieltä, että koko suntti tulisi täyttää umpeen. Kummatkin puolueet järjestivät suuria juhlia kerätäkseen rahaa. 1930 -luvulla Kirkkosalmi päätettiin ruopata ja nykyään se on veneineen olennainen osa kaupunkikuvaa.

Paraisten nähtävyyksiin kuuluu myös kuuluisan Kalkkitehtaan yli 100 metriä syvä avolouhos. Sitä voi ihailla Koulukadun näköalapaikalta. 1300-luvulla alkaneen kaivostoiminnan historiaan voi perehtyä teollisuusmuseossa.

Kirjoittaja: Risto Nordell

 

Vene-lehti 8/2012

Vaikka Paraisille johtaa kolme eri reittiä, se jää suurten väylien ulkopuolelle. Kaupunkiin ei joudu kukaan vahingossa. Sinne pitää varta vasten mennä.

Lähestyminen

Etelästä pääsee kätevimmin Paraisten portilta kulkevaa 7,5 m laivaväylää pitkin. Turun suunnasta tulevat voivat alittaa Hessundin sillan ja kiertää koko kaupungin idän puolelta 1,5 metrin väylällä. Kolmas tie johtaa Airistolta, Stormälön ja Lillmälön välistä 2,1 metrin väylää itään. Reitillä on nostosilta sekä voimajohdot 14 metrissä.

Tulipa Paraisille mistä suunnasta hyvänsä, päätyy kaislikkoiselle ja vihreärantaiselle kaupunginlahdelle. Lempeä maisema on sisäsaaristoa kauneimmillaan. Kalkholmenin satama löytyy kaupunginlahden pohjoispäästä, aivan Paraisten kalkkitehtaan, nykyisen Nordkalkin kupeesta.

Rannassa

Näkymä tuo mieleen Taalintehtaan. Tehdasmiljöö ei ole kaikkein idyllisin vierassataman paikka, mutta Kalkholmenin varsinaissuomalaisittain lupsakka ilmapiiri korvaa esteettiset puutteet. Sataman puuhanainen ja sielu on Marina Eskolin, jolle kesä 2012 on jo 15:s Kalkholmenilla.

– Tästä on tullut eräänlainen elämäntapa: kesällä paiskitaan olan takaa töitä ja talvella sitten lomaillaan, naurahtaa Eskolin. Töitä vierassataman hoidossa riittää, sillä Kalkholmenilla vierailee noin 2 000 venekuntaa vuodessa.

– Avaamme sataman jo huhtikuun puolen välin jälkeen ja suljemme vasta syyskuun lopussa. Etenkin syksyllä, jolloin säät ovat epävakaisempia, täällä riittää veneilijöitä. Meille pääsee niin suojaisia reittejä pitkin.

Palvelut

Kalkholmenin satamaravintolassa viihtyy runsaasti myös paikallisia asukkaita. Päivittäin lounas houkuttelee paikalle liki 400 ruokailijaa ja A-oikeuksin varustettu ravintola tarjoaa lista-annoksia iltamyöhään saakka. Vaikka Kalkholmen on vilkas kaupunkisatama, saa siellä nukkua yönsä rauhassa. Ravintolassa ei järjestetä esimerkiksi tansseja, mutta usein kesäillassa viihdyttävät erityyppiset trubaduurit.

Veneilijöiden suihkut, saunat ja wc:t ovat ravintolarakennuksen toisella puolella. Ne suorastaan hohkasivat puhtautta, ja Eskolin kertoi, miksi: – Sataman siisteys on sydämen asia. Me siivoamme tiloja joskus jopa viisi kertaa päivässä.

Aivan sataman vieressä hotelli Kalkstrand tarjoilee buffetaamiaista myös veneilijöille. Kalkholmenin palveluihin kuuluvat myös minigolf, tennis ja polkupyörävuokraamo, tosin kauppareissua varten Eskolin lupaa lainata menopelin ilmaiseksi.

Kirkosta kalkkiin

Yksi hyvä syy poiketa Paraisten keskustaan on se, että kaupunkitason palvelut löytyvät kivenheiton päästä satamasta. Posti, pankit, ravintolat, erikoisliikkeet ja herkullisia leivoksia tarjoava konditoria kuuluvat kaupunkikuvaan. Laitureita lähin elintarvikeliike on kahden sadan metrin päässä, mutta paras provianttipaikka on K-Supermarket Reimari, jonka liha- ja kalatiski ovat maakunnan kuuluja.

Kaupungista saa myös matkailuvinkit koko Turunmaan saaristoon Paraisten Matkailuneuvonnasta (Rantatie 28).

Keskustaajama on jakaantunut kahteen osaan, Uuteen ja Vanhaan Malmiin. Uusi Malmi on modernia ostoskeskusaluetta, joka levittäytyy kaupunkia halkovan Kirkkosalmen, paraislaisittain suntin, länsirannalle.

Nykyaikaisiin nähtävyyksiin kuuluvat myös Saaristotien liikenneympyrässä hitaasti tuulen mukaan kääntyvät purjeet, jotka symboloivat saaristokaupungin merenkulkuperinteitä.

Suntin itärannalla kohoaa Paraisten keskiaikainen harmaakivikirkko. Sen vanhin osa, Agricola-kappeli, on peräisin 1300-luvulta. Seinien ja kattojen upeat maalaukset ovat valmistuneet vuonna 1486. Kuten monia muitakin vanhoja kirkkojamme, Paraistenkin kirkkoa jossain vaiheessa ”modernisoitiin” ja arvokkaat maalaukset peitettiin maalilla. Monien restaurointien tuloksena maalaukset on saatu kuitenkin pelastetuksi.

1500-luvulla Kustaa Vaasa takavarikoi melkein kaikki kirkon arvoesineet, mutta jäljelle jäi esimerkiksi alttarin lähellä riippuva arvokas krusifiksi. Akustiikaltaan erinomainen kirkko on myös jokakesäisen Paraisten Urkuviikon keskeisin konserttipaikka

Kirkon alapuolella levittäytyy historiallinen Vanha Malmi, jonka kapeilla kaduilla ja kujilla kannattaa piipahtaa. Ikivanha kauppapaikka on säilynyt erinomaisessa kunnossa idyllisine puutaloineen. Kirkko ja Vanha Malmi yhdessä muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän kulttuuriympäristön. Merkkihenkilöiden asumuksiakin löytyy, sillä J.L. Runeberg muutti puolisonsa Fredrikan ja tämän äidin kanssa Vanhalle Malmille Turun palon jälkeen kesällä 1828. Noista ajoista muistona on museokahvila Fredrikantupa. Se on kuuluisa tuoreista leivonnaisistaan ja myy myös paikallisten tekemiä käsitöitä.

Seudun historiaan liittyy olennaisesti kalkkikiven louhinta, joka alkoi jo 700 vuotta sitten. Paraisten teollisuusmuseo kertoo kalkinlouhinnan ja sementin valmistushistoriasta. Ensimmäiset kalkkiuunit olivat maauuneja ja kerrotaan, että aikoinaan oli suurta kansanhuvia soudella Kirkkoselällä katselemassa liekehtiviä, oranssinpunaisina hehkuvia uuneja. Museon näyttelyssä ovat esillä kaikki paikkakunnalta löydetyt kivilajit, myös kaupungin mukaan nimetty pargasiitti.

Louhinta jatkuu edelleen pohjoismaiden suurimmassa kalkkiavolouhoksessa. Paraatipaikat mahtavan kaivosnäkymän ihailuun löytyvät Koulukadulta ja teollisuusmuseosta. Sadan metrin syvyisen louhoksen pohjalle tehdään kesäisin kiertoajeluja, lisäksi siellä järjestetään konsertteja.

Risto Nordell
VENE 8/2012

 

2 kommenttia artikkeliin “Kalkholmen (Parainen)”

  1. Lassi sanoo:

    Lauantaina 16.6. noin klo 11.45: On ryhdyttävä kuskaamaan peräkärryllä dieseliä kotirantaan. Seitsemällä 30 l:n kanisterilla saa tuoduksi tarvittavat 200 l. On se kyllä aika lotrausta. Maatalouskaupoista saa kyllä 200 l:n säiliöitä peräkärryihin ja lisäksi pumput ja pistoolit, mutta tämä kesä taitaa mennä noilla kanistereilla.

  2. ArMi sanoo:

    Mukava paikak viettää aikaa vaikka lasten kanssa. Oltiin samaan aikaan, kun kaupungilla oli maalaispirssit ja meno oli todella mahtava. Satama oli todella siisti, ainoa miinus on siivojien liian kova hätä päästä siistimään paikkoja. Mm sauna on vain klo 21:00 asti auki, mutta pesulle toki pääsee. Lähistöllä paljon viihdettä ja ostosmahdollisuuksia.

Kommentoi

X