Taalintehdas, Bruksviken, vierassatama

Tiedot

Koordinaatit:
60°01,06' P, 22°30,70' I
Satamanro:
603
Merikartta:
B & D 646, 648, 702
Vieraspaikkoja:
138
Syvyys:
1-3,5 m
Kiinnitys:
laituriin+poiju
Avoin:
itä, kaakko
Satamamaksu:
25 e/vrk
Yritys:
Taalintehtaan vierassatama
Puhelin:
020 763 9616
  • Palvelut

  • imutyhjennys
  • kauppa
  • kioski
  • vesi
  • alko
  • apteekki
  • joukkoliikenne
  • kahvila
  • kalamyynti
  • leikkipaikka
  • luontopolku
  • lääkäri
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • uimaranta
  • wc
  • venehuolto
  • yhteysalus
  • Wlan
  • jätehuolto
  • veneluiska
  • polkupyöränvuokraus

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2017: 

Ravintola Portside

Hyvä palvelu, maukas ruoka ja edullinen hinta.

Lukijamme suosittelevat: Pizzat.

Lisää sataman kuva Ilmoita virheestä sataman tiedoissa

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Ravintola Portside on mennyt konkurssiin 14.12. ja toiminta päättyi 15.12.2018.

Kiti Westerback
16.12.2018

Huom. Jätehuolto on maksullinen.

Arkistosta:

Taalintehtaan vierassatama mainostaa olevansa ”veneilijän huoltopiste”. Hyvien kulkuyhteyksien vuoksi siellä on myös helppo vaihtaa miehistöä.

Taalintehtaan aioimme viime kesänä jättää väliin, mutta yllättävä tarve bussiyhteydelle Turkuun tai Helsinkiin sai muuttamaan suunnitelmaa: Taalintehtaalta onnikka kulkee monta kertaa vuorokaudessa, mikä on kätevää myös miehistöä vaihtaessa.

Toinen viehättävä piirre on, että siellä kohtaavat paikalliset, mökkiläiset sekä veneilijät. Etenkin toripäivinä keskiviikkoisin ja lauantaisin hyörinä on melkoinen.

Taalintehdas on myös yhteysalussatama. Saapuessamme lastattiin Rosala II:een pikkupartiolaisia ja puutavaraa. Menneinä vuosina aluksella kuljetettiin säännöllisesti myös muun muassa lampaita.

Loistava huoltopaikka

Taalintehtaan venetarvikeliike Wuoriolla on poikkeuksellisen laaja valikoima. Sieltä saa varsinaisten venetarvikkeiden lisäksi esimerkiksi televisioita, moottoripyöriä ja muumimukeja. Myös viereinen St1-polttoaineasema toimii loistavasti: pitkään rantamuuriin vene on helppo saada tankkausta tai septin imutyhjennystä varten.

Veneen huoltoa voi tiedustella vierassataman kautta. Satamaa hoitava D-Marin tarjoaa lähellä myös huoltopalveluita sekä telakointia.

Moni tuntee Taalintehtaan siksi, että täältä vuokrataan paljon veneitä. Toimintaa pyörittää Midnight Sun Sailing.

Taalintehdas sai vuonna 2004 Vuoden vierassatama -palkinnon ja on edelleen ehdottomasti sen arvoinen. Puulaiturit ovat tukevat, vettä ja sähköä saa helposti. Suihkut sekä vesivessat ovat siistit, samoin saunat, joiden löylyt sisältyvät satamamaksuun. Myös pyykkitupa on kutsuvan puhdas ja hyväkuntoinen. Satamatoimiston tiskin takaa löytyy aina useampikin nuori, joka palvelee auliisti ja ammattitaitoisesti. Ainoa miinus satamalle tulee siitä, että luvattu langaton nettiyhteys ei yllä kaikille vieraspaikoille.

Satamakonttori toimii mukavassa puisessa ”rantamakasiinissa”. Naapurissa on muutama samanmoinen, joista löytyvät sataman huoltotilat, terassikahvila sekä paikallisia käsitöitä sekä saariston kalaa, vihanneksia ja marjoja myyvä puoti. Terassille on mukava istahtaa ihailemaan kimmeltävässä meressä kelluvaa veneriviä sekä ohi kulkevia ihmisiä. Jäätelökioskin suunnalta tulevista aniharvalla ei ole tötteröä kädessään.

Kahviloita ja ravintoloita löytyy useita. Esimerkiksi rannan Portsiden pizzat ovat veneilijöiden kestosuosikkeja kesästä toiseen. Ne ovat niin mahtavan kokoisia, etteivät mahdu suurellekaan lautaselle.

Myös kaksi kunnon ruokakauppaa sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä satamasta. Pienestä keskustasta löytyy lisäksi apteekki, postipalvelut, kaksi pankkia, otto-automaatti, parturi, lahjatavaraliike, urheiluvälineliike ja niin edelleen.

Mahtava ruukkimuseo

Taalintehtaalla järjestetään joka kesä Kalamarkkinat sekä Baltic Jazz -festivaali. Muulloin voi vaikkapa pelata minigolfia, uida, kävellä, juosta tai pyöräillä.

Seutu on rehevää. Tienvarsilla kasvaa esimerkiksi tammia ja lupiineja.

Torin ympäristössä seisoo muutamia ikäviä, moderneja laatikkotaloja, mutta muualta löytyy kauniita puutaloja sekä paikkakunnan erikoisuudesta, ”slagitiilestä” eli kuonatiilestä tehtyjä rakennuksia, kuten kirkko. Slagia syntyi aiemmin masuunin sivutuotteena, kun sulatettiin rautaa. Nykyisin paikallinen hopeaseppä hioo slagista kauniita, sinisiä kiviä koruihinsa.

– Raudan teko aloitettiin täällä vuonna 1686. Rauta tehtiin silloinkin kalkista, puuhiilestä ja rautamalmista. Ruukki perustettiin, koska täällä oli hyvä luonnonsatama, vesivoimaa saatiin kahdesta järvestä ja lähiseudulla oli suuria metsiä, kertoo Ruukkimuseon kesäopas Maria Brander.

Maria näyttää vanhoja valokuvia, joissa nykyisen vierassataman lahteen on ankkuroitu tehtaalle raaka-aineita tuoneita puulaivoja. Kalkkikivi tuotiin Särkisalosta, rautamalmi Tukholman saaristosta ja puu meriteitse lähiseudulta.

Puu poltettiin hiileksi kuonatiilestä tehdyissä rakennuksissa, joista osa seisoo edelleen paikallaan aivan vierassataman tuntumassa, minigolfkentän takana.

– Niissä poltettiin lehtipuuta aina kaksi viikkoa kerrallaan, jotta saatiin oikeanlaista hiiltä, Maria kertoo.

– Hiiliuuneja oli kaikkiaan 26, vielä on jäljellä 11. Yhtä montaa ei ole säilynyt missään muualla Euroopassa, Maria jatkaa ja ohjaa museon päänäyttelysaliin. Siellä on esillä muun muassa ruukin puhallinorkesterin torvet sekä urheiluseuran entisiä harjoitusvälineitä, kuten omasta raudasta tehtyjä, mahtavan kokoisia painonnostovälineitä.

Selviää, että ruukki piti omistaan huolta kehdosta hautaan: se omisti pitkään koulun, sairaalan ja jopa kirkonkin.

Kerrassaan kiehtova osa museota avautuu vanhojen työläisasuntojen ovien takana. Maria kierrättää aikamatkalla huoneesta toiseen. Niihin on sisustettu autenttisia näkymiä siitä, miten iso perhe, sinkkumies tai leskirouva eli ruukin huomassa eri vuosikymmeninä. Varallisuuden nousun näkee konkreettisesti, 1960-luvun huoneen varustus on jo aivan toista kuin 1890-luvun.

Museossa näkee myös, miten vaikeissa oloissa miehet työtään tekivät. Samalla saa hyvän ja elävän läpileikkauksen Suomen historiaan.

Olen museosta todella vaikuttunut ja mietin, miksi ihmeessä emme ole käyneet aikaisemmin? Paikalle on satamasta vain vartin kävelymatka kauniin puiston halki.

Vielä nykyisinkin tehdas on merkittävä työnantaja seudulla. Teräslankaa valmistetaan edelleen noin 300 miehen voimin vierassataman tuntumassa. Enää piipusta ei tuprua mustaa savua, mutta pilli ujeltaa yhä tärkeät aikamerkit.

Tehtaan rakennukset eivät satamalahtea mitenkään erityisesti korista, mutta kyllä niitä sietää katsella. Etenkin, kun on vähän oppinut tehtaan historiasta ja sen nykypäivän merkityksestä paikkakunnalle.

VENE 1-2/2011
Anne ja Steffi Sjöholm

3 kommenttia artikkeliin “Taalintehdas, Bruksviken, vierassatama”

  1. Tikka sanoo:

    Taalintehdas tarjoaa kulttuuria ja historiaa. Sataman palvelut ovat toimivat ja paikat ovat siistissä kunnossa. Rannalla sijaitsevassa ravintolassa nauttii hienosta miljööstä eikä ruokakaan ollut yhtään hassumpaa. Taalintehdasta voipi suositella lämpimästi.

  2. Saariston ystävä sanoo:

    Vilpittömästi suosittelemme Taalintehdasta kaikille. Olimme isolla 5 veneen seurueella, meille oli hienosti varattu paikat ja henkilökunta oli vastaanottamassa ja auttamassa rantautumista. Erityinen kiitos sataman nuorelle henkilökunnalle, joka oli erittäin ystävällinen ja avulias. Suosittelelemme muiden satamien henkilökunnille tutustumiskäyntiä Taalintehtaalle hyvän esimerkin poimimiseksi. Saunat ja suihkut olivat erittäin siistit ja toimivat.
    Parannusehdotuksena voisin ehdottaa laiturin sähköpisteiden lisäämistä ja sulakekoon kasvattamista.
    Mutta summa summarum, olimme erittäin tyytyväisiä vierailuun ja palvelu oli erittäin hyvää!

  3. HanSte sanoo:

    Hyvä satama ja hyvä palvelu. Raflan pizzat hyvät. Ruukinmuseossa erinomainen opastettu kierros.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X