Arkistosta:
Långönin virkistysalue on peräti 61 hehtaarin kokoinen. Paras kiinnittymispaikka veneelle on koordinaateissa 59°56,8´ P ja 23°43,8´ I. Sinne ajetaan suoraan Sandnäs uddin laiturista, kivikon vierestä suunnaten salmen keskiviivaa rannalta erottuvan nuotiopaikan kohdalle. Matkaa kertyy alle neljä kaapelinmittaa.
Kiinnittyminen oli helppoa, kun rannalta löytyy useampiakin tarpeeksi syviä kohtia vetää keula lähemmäs rantaa kulun helpottamiseksi. Kiinnityslenkkejä rantakallioissa on muutamia, mutta kalliokiiloihin voi joutua turvautumaan.
Suojaisuus on salmessa hyvä, paitsi todella kovalla pohjois- tai etelätuulella. Varapaikkoja löytyy yhdistyksen alueelta ja lähiympäristöstä useita. Satamaan ajo on salmen alkupäästä selvittyä helppoa, mutta merikaapelien olemassaolo tulee ankkuroitaessa ottaa huomioon.
Koko Långösundin läpikin voi ajaa, mutta lähinnä matalakulkuisilla veneillä.
Maissa havaittua
Långönin metsä on tukevakasvuista puustoa, kallioista ja jylhää maisemaa, jolla on myös luonnonsuojelullista arvoa. Polut ovat hyviä tallustella, ja kävelyreissussa menee helposti pitkäänkin, kun rauhoittuu kuuntelemaan hiljaisuutta ja nauttimaan maisemista.
Keittokatos ympäristöineen oli muuten siisti, mutta olutpulloja keräsin mäestä jätesäkillisen. No, sainpahan palkakseni ostettua niillä rahoilla perämoottoriin bensiiniä, että kiitos vain roskaajille.
Salmen mantereenpuoleisella rannalla on myös virkistysalueyhdistyksen tonttia. Se kuuluu vanhaan merenrantatilaan, tosin nykyisin pellot kasvavat lähinnä lampaanruokaa. Sieltä löytyy myös infotaulu alueesta ja WC, sekä pysäköintipaikka vierailijoiden autoille..
Pitkähkön kävelyreissun jälkeen oli mukava viritellä nuotio ruoanvalmistusta varten samalla keskipäivän auringosta nauttien. Kokkailu onnistui pikku siivouksen jälkeen mainiosti, ja tulipuitakin oli riittävästi.
Nuotiopaikka on sikäli mukavasti hieman korkeammalla kohdalla, että sieltä on hyvä tarkkailla samalla ympäristöäkin. Niinpä tulen ääressä viipyy mielellään pidemmän hetken.
Nähtävyydet
Jos korvatkin näkisivät, niin hiljaisuus olisi nähtävyys. Siitä saa parhaiten nauttia yhdistyksen aluetta hitaasti kierrellen ja luonnon muovaamia taideteoksia ihaillen.
Mikko Rajala
KIPPARI 2/2008