Struka

Strukan haara on erittäin kaunis, jopa trooppisen vihreä, järvimäinen väylä Pyhtään kirkolta merelle.

Strukan sulun opastaulu:

Kymijoen Pyhtään haarassa kirkonkylän ja Suomenlahden puolivälissä, munkkien vanhalla lohenkalastuspaikalla, sijaitsee Strukan sulku. Se on Suomen ainoa merisulku, jossa on käsikäyttöiset sulkulaitteet.

Kymijoen Pyhtään kautta mereen laskevan haaran varrella viiden kilometrin päässä Kymijoen suulta sijaitsee Stockforsin tehdas. Kotkalaiset liikemiehet Ole Nerdrum ja Olav Bulov hankkivat Stocforsin kartanon omistukseensa vuonna 1897, ja vuonna valmistui 1902 Stockforsin puuhiomo. Hiomon tarpeita varten jokiväylän uitto-ominaisuuksia oli tarvetta parantaa. Kymijoen suulla sijaitsi tehtaan käyttämä Spjutsundin (Keihässalmi) lastauspaikka, johon tehtaan tuotteet kuljetettiin proomuilla ja lastattiin edelleen laivoihin jatkokuljetusta varten.

1800-luvun lopulla Stråkaforsin koskeen oli räjäytetty 25 metriä pitkä uittoränni, joka tiettävästi oli puurakenteinen ja luukkulaitteilla varustettu. Vuosina 1902-1905 tehtaan ja Spjutsundin välinen jokiväylä perkautettiiin ja 1903 Stråkaforsin koskeen rakennettiin pato ja sulku aiemmin tehdyn uittokourun paikalle joen itärannalle. Hakatusta kivestä rakennetun sulun pituus on 25 metriä ja leveys 8 metriä, ja se varustettiin käsikäyttöisillä, puurakenteisilla salpausporteilla. Korkeuseroa suluilla saadaan kaksi metriä. Sulun piirustukset laadittiin tie- ja vesilaitoksen ylihallituksessa ja työ tehtiin tehtaan kustannuksella. Rakennustöiden johtajana toimi norjalainen insinööri Nysted.

Stockforsin tehdas vastasi sulun ylläpidosta palkkaamalla tehtävää hoitamaan sulunvartijan. Alun perin tehdas katsoi omaavansa yksinoikeuden sulun käyttöön, minkä vesioikeus kuitenkin kumosi ja salli kaikille aluksille oikeuden käyttää sulkua.

Pääasiassa sulkua käyttivät Stockforsin tehtaan proomut, jotka kuljettivat puuhioketta Spjutsundin lastauspaikalle. Vuonna 1908 höyryvene Elvi alkoi liikennöidä Stockforsin ja Kotkan välillä, ja eri alukset hoitivat reittiliikennettä vuoteen 1923 saakka. Vuonna 1984 reittiliikenteen aloitti uudestaan Saaristoliikenne S. Weppling Ky, joka liikennöi Pyhtään kirkonkylän ja Kaunissaaren välillä. Vuodesta 2004 eteenpäin liikennöinnin hoitaa Saaristoliikenne Jonmar Ky m/s Alfalla.

Sulut ovat vapaasti veneilijöiden käytössä ja toimivat itsepalveluperiaatteella. Vuodesta 1978 Pyhtään kunta on huolehtinut sulkujen kunnossapidosta. Keväällä 2003 alempi porttipari uusittiin kokonaan ja ylemmästä porttiparista uusittiin ponttilaudat sekä metalliosat.