Kasala

Tiedot

Koordinaatit:
61°56,7’ P, 21°20,9’ I
Satamanro:
1399
Karttasarja:
E
Merikartta:
810, 43
  • Palvelut

  • jätehuolto
  • näköalapaikka
  • sauna
  • veneluiska
  • vesi
  • wc

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

KIPPARI 5/2010:

Kun matka jatkuu Merikarvialta pohjoiseen, veneilijällä on kaksi vaihtoehtoa. Pysytellä runkoväylällä, kaukana mantereelta ja saarista, tai puikkelehtia rantareitillä, kivikoiden ja saarten läheisyydessä.

Brändön saaren länsipuolelta alkava pohjoinen rantareitti on maisemiltaan antoisa. Sen kulkusyvyys on vain metri, joten veneen syväys on huomioitava reittisuunnitelmissa. Lateraaliviitoin merkityllä väylällä on yllättävän jyrkkiä käännöksiä ja kivikoita on aivan väylän tuntumassa.

Matkaa rantareittiä pitkin seuraavaan kohteeseen, Kasalan kalasatamaan, on Merikarvialta reilut kahdeksan meripeninkulmaa. Reitti on suojaisa idänpuoleisilla tuulilla, mutta aallokkoon voi varautua alkumatkalla, jos tuuli puhaltaa etelästä tai lännestä. Saarten suojiin pääsee reitin loppuosuudella Lankoslahdella.

Jos päättää pysytellä runkoväylällä, saarista ei ole suojaa. Kaukana siintää Merikarvian majakka, jota pohjoiseen posottava hiljalleen lähestyy. Vuonna 1987 rakennettua majakkaa on parasta tyytyä katselemaan väylältä. Majakkaluodolla ei ole laituria eikä kunnon rantautumispaikkaa.

Satamaan ajo ja suojaisuus

Runkoväylää on takana Merikarvialta lähdettäessä reilut kuusi meripeninkulmaa, kun käännytään Kasalan kalasatamaan johtavalle 3,3 metrin väylälle. Perille on lyhyt matka, noin kaksi meripeninkulmaa tätä hyvin merkittyä väylää ajettaessa.

Rantareitti johtaa samalle väylälle, aivan sataman edustalle. Reitiltä poikkeamista emme suosittele, kiviä on riittävästi täälläkin.

Satamassa on kaksi betoniponttonilaituria. Kalastusalukset kiinnittyvät kumpaankin, mutta aina kun olemme täällä piipahtaneet, on veneluiskaa lähinnä olevassa laiturissa ollut hyvin tilaa. Laiturit ovat ”ammattilaistasoa” ja niihin kiinnitytään kyljittäin.

Tuulet käyvät väylälle, mutta eivät satamaan. Kohde kannattaa rengastaa kartasta suojaisana taukopaikkana, jossa voi myös yöpyä veneessään maksutta.

Maissa havaittua

Kalasataman rakennuksiin huviveneilijöille ei juuri ole asiaa. Lähinnä väylää sijaitsevan rakennuksen vessa on kyllä käytettävissä, samoin ulkona sen lähettyvillä oleva vesipiste. Sähkösauna on pääasiassa kalastajien käytössä, mutta sen vuokraamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Riitta Luotoseen, puh. 044 570 7177.

Eväshetket olemme viettäneet veneessä, sillä alueella ei ole tulentekopaikkoja eikä ruokailutiloja. Kalastajilta voi kysyä tuoretta kalaa, mitään myyntipaikkaa satamassa ei kuitenkaan ole.

Sekajätteiden roskis on lukittu ja palvelee lähinnä niitä mökkiläisiä, jotka ovat lunastaneet avaimen paikalliselta jätefirmalta. Keräyspapereiden ja -pahvien laatikot ovat kaikkien käytettävissä.

Hyvä, betoninen veneluiska palvelee vetouistelijoita. Asvaltoidulla piha-alueella on kiitettävästi tilaa vetoauton ja trailerin pyörittelyyn.

Linnut nähtävyytenä

Merelliset maisemat avautuvat hienosti, kun kiipeää sataman korkeille kivivalleille. Niin tekevät myös lintuharrastajat. Eräs heistä kertoi, että valleilta voi päivän aikana bongata kuutisenkymmentä lajia. Niistä yleisimpiin lukeutuvat meriharakka, pilkkasiipi, mustalintu, haahka ja rantasipi – sekä tietysti lokit. Merikotkiakin saattaa nähdä.

Parin vuoden päästä lintuja pääsee ehkä bongailemaan vielä korkeammalta, lintutornista. Rakennusprojekti on suunnitteluvaiheessa.

Kasalasta matkamme jatkuu Yttergrundin saarelle, jossa odottaa seuraava retkisatama ja Suomen toiseksi korkein majakka. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X