Käringsund (Eckerö)

Arkistosta:

Kymmenien harmaitten venevajojen rivistö toivottaa veneilijän tervetulleeksi Eckerön Käringsundiin. Satamaan johtaa kaksi väylää lounaasta, kummatkin vievät linjaloistolle, jonka pohjoispuolelta pujahdetaan luonnonkauniille lahdelle.

Lähestyttäessä linjaloistoa jää Eckerön suuri lauttasatama styyrpuuriin. Keskellä Käringsundin lahtea on muutaman luodon rykelmä, joka voidaan ohittaa kummalta puolelta tahansa. Laitureihin ajetaan odottamattoman isänmaallisissa tunnelmissa, sillä lahdella on omatekoisia sinivalkoisia reimareita.

Syvyys houkuttelee satamaan isojakin aluksia, joten suuri osa poijuista on kaukana laiturista. Poijukiinnityksen lisäksi ankkurointi on mahdollista, mutta pohja on huono.

Käringsund on täyden palvelun vierassatama, mutta tunnelma on kuin jossain suositussa retkisatamassa: korkeat kalliot nousevat suoraan rantaviivaa kauniisti myötäilevien laiturien takaa. Etelässä vieraslaiturilta avautuu idyllinen saaristokylän rantamaisema, pohjoisesta pilkistää väkeä vilisevä Käringsund Resort & Conferencen uimaranta. Paitsi veneilijöiden, Käringsund on myös karavaanareiden, telttailijoiden ja mökkeilijöiden suosima paikka. Monen veneen kannella komeilee golflaukku, sillä Eckerö Golf tarjoaa lajin harrastajille 18-reikäisen radan.

Kauppareissusta Storbyn kirkonkylään, parin kilometrin päähän, saa mukava kävelylenkin, kun aluksi suunnistaa Resortin edustalle ihmettelemään lomatunnelmaa, joka kauniina kesäpäivänä melkein tuo mieleen Kanarian saaret.

Patikointi jatkuu pitkin Käringsundvägeniä, jonka varrella on mainio savustamo. Siellä kohtaa myös Ahvenanmaan ruotsalaisvaikutteet: tutumpien kalaherkkujen lisäksi tarjolla on ruotsalaisten rakastamia, miedosti savustettuja katkarapuja ja tulista valkosipulidippiä.

Lempeässä tuulessa suhisevan metsän halki kaartelevan tien varsilla tulee vastaan pyöräilijöitä, matkailuautoja ja juuri sellaisia rakennuksia kuin vireässä kunnassa kuuluukin: Eckerö-monitoimihalli, hotelli ja kotiseutumuseo.

Kirkonkylässä saamme ruokakassit täyteen. Legendaarinen Matnischen meni konkurssiin pari vuotta sitten, mutta uusi yrittäjä löytyi onneksi nopeasti. Kylässä on myös pieni baari, Ålandsbankenin konttori ja Maarianhaminasta monelle tutun Jussi’s Keramikin sivutoimipiste.

Isolle kylälle

Leveä asfalttitie vie kohti kunnan suurinta nähtävyyttä, Engelin piirtämää postitaloa. Sen näkeminen tekee aina yhtä suuren vaikutuksen: kuin palanen Helsingin Senaatintoria olisi siirretty keskelle Ahvenanmaan länsirannikkoa!

Klassisen kaunis, vaalea rakennus nousi Eckerön kallioille vuonna 1828. Se palveli alun perin myös tullitalona. Rakennuksen hulppeat mitat eivät ole laskuvirhe, vaan silkkaa ulkopolitiikkaa. Eckerö oli Venäjän tsaarin hallitseman suurvaltakunnan läntisellä rajalla, vain vajaan parinkymmenen meripeninkulman päässä Ruotsista, ja naapureille piti näyttää mahtia kaikin tavoin.

Postitalon edestä alkaa Suomen puoleinen osuus kuuluisasta Postitiestä. Se syntyi, kun Ruotsi 1600-luvulla laajeni nopeasti eurooppalaiseksi suurvallaksi ja maa tarvitsi tehokkaat liikenneyhteydet valtakunnan eri osien välille. Vuonna 1636 suuri postiuudistus määräsi, miten posti kuljetettiin Ahvenanmaan kautta.

Järjestelmä oli eräänlainen viestijuoksu tai -soutu postilaukun kanssa, jota toimittivat sopivan etäisyyden päässä toisistaan asuvat talonpojat. Korvauksesi tehtävästä he saivat kylläkin verohelpotuksia, mutta huolettomasta hanttihommasta ei ollut kyse. Postitalonpojan piti tehdä vala ja olla luku- sekä kirjoitustaitoinen. Kun torven töräys kuului, matkaan oli lähdettävä välittömästi, riippumatta säästä tai vuorokaudenajasta.

Suuri Postitie jatkuu Lounais-Suomen saaristoon saakka. Eckerössä sen kulkua voi seurata vanhoista, punaiseksi maalatuista peninkulmapylväistä.

Eckerön historia on täynnä sankaritarinoita sisukkaista postinkuljettajista, jotka henkensä uhalla omistautuivat tehtävälleen. Tänne posti soudettiin ja purjehdittiin Grisslehamnista Signilskärin kautta. Vaarallisen etapin muistoksi Eckerössä järjestetään joka kesä postisoutukilpailu Ahvenanmeren poikki.

Nykyään Eckerön postitalossa on postiruotumuseo ja postimiesten muistomerkki. Kahvila Lung o ro myy konditoriaherkkuja pihanurmikon terassille, lisäksi myytävänä on hulppean hintaisia taidekäsitöitä.

Eckerön turismin sydän on lauttaranta. Sieltä ajetaan päivittäin useita laivavuoroja Grisslehamniin. Satamamaksuun sisältyvä ilmainen risteilylippu koko miehistölle on hyvä syy pistäytyä Ruotsin puolella ja täydentää veneen juomavarastoja. Lähtöterminaalin viereen on noussut muutama vuosi sitten Hamnbutiken, jossa myydään myös elintarvikkeita.

Hamnbutikenin takaa alkavaa kinttupolkua pitkin palaamme Käringsundin vierassatamaan. Matkaa säestää lasipullojen iloinen kilinä ja hyväntuulinen rupattelu, sillä Grisslehamnin lautta on palannut juuri päivävuoroltaan. Polun vartta reunustaa kalsean oloinen aita, jonka takana on Eckerön kummajainen, safaripuisto Viltsafari. Esitteen mukaan puistossa tapaa saksanhirviä, kuusipeuroja, strutseja ja villisikoja. Emme nähneet niistä vilaustakaan, ehkä nekin kärsivät helteestä ja janosta.

Nähtävyyskierroksen viimeinen kohde odottaa juuri ennen satamaa. Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo esittelee ansiokkaalla tavalla ikivanhaa pyyntikulttuuria; nousivathan näille rannoille ensimmäiset hylkeenpyytäjät ja kalastajat jo tuhansia vuosia sitten.

Kierroksesta uupuneina pysähdymme Bara Bodegan terassille. Se tunnettiin aiemmin Janne’s Bodegana, eikä omistajanvaihdos ole muuttanut rentoa ilmapiiriä viinilasin tai oluttuopin äärellä. Istuskellessa voi hämmästellä vastarannan venevajoja ja vilkasta satamaliikennettä. Kohtauksia Astrid Lindgrenin teoksiin pohjautuvasta tv-sarjasta Saariston lapset on muuten kuvattu juuri näissä maisemissa.

Satamamaksu Bara Bodegaan

Bara Bodegassa on tarjolla voileipiä, paikan päällä leivottua kahvileipää sekä jäätelöannoksia. Sinne maksetaan myös satamamaksu, joka sisältää kaikki veneilijän tarvitsemat palvelut saunaa myöten. Kesällä 2011 tästä tarvitsi pulittaa vain 20 euroa, joten Käringsundia voi pitää jopa edullisena Ahvenanmaan normaalin hintatasoon verrattuna.

Bara Bodegan huoltolaiturilla on septin imutyhjennys ja juomavettä tankattavaksi. Polttoainetta saa klo 10-23.

Käringsundin kaikki huoltotilat ovat samassa rakennuksessa ylhäällä kalliolla. Vaikka rakennus on iäkäs, suihkutila on tarpeeksi suuri. Naiset saunovat päivittäin klo 18-20 ja miehet klo 20-22, uimaan ei saunasta pääse.

Aamulla vuokraamme vielä fillarit lauttasatamasta ja polkaisemme vajaan kahdeksan kilometrin päähän Eckerön kirkolle. 1200-luvulla rakennettu kivikirkko on kaunis ja valoisa. Yksi sen taideaarteista on 1300-luvulta peräisin oleva madonna.

VENE 5/2012