Ulko-Tammio

Tiedot

Koordinaatit:
60°21,06' P, 27°27,13' I
Satamanro:
122
Karttasarja:
A
Merikartta:
606
Vieraspaikkoja:
15 p
Syvyys:
1,0 - 3,0 m
Kiinnitys:
laituriin+ ankkuri
Avoin:
luode
Yritys:
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Puhelin:
040 568 5777
  • Palvelut

  • luontopolku
  • tulentekopaikka
  • vesi
  • wc
  • yhteysalus

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Arkistosta:

Rajavyöhykkeen pinnassa olevan Ulko-Tammion saaren pääsatama tarjoaa hyvän suojan muilta tuulilta kuin luoteiselta. Sinne Ohta kiinnittyi.

Kaakon puolelta löytyy hieman hankalampi satamapaikka, joka kuitenkin on luoteelle suojainen.

Ulko-Tammio kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Metsähallitus on varustanut sen laitureilla ja normaaleilla ulkoilualueen varusteilla polttopuut mukaan lukien.

Luonnoltaan saari on hyvin monimuotoinen. Sieltä löytyy erilaisia maastotyyppejä, kuten avokalliota, lehtometsää sekä luonnonniittyä. Hieman harvinaisemmatkin kasvilajit samoin kuin monet hyönteiset viihtyvät saarella.

Syksyllä Ulko-Tammio toimii edelleen kotitarvekalastuksen tukikohtana. Kesäviikonloppuisin saaressa on paikalla opas, joka tarjoaa opastettuja kierroksia ympäri tätä 1,4 kilometriä pitkää upeaa saarta. Nyt opasta ei näkynyt ja kuljin ulkomuistista vain pari kertaa lievästi eksyen.

Veneet kiinnitetään pääsataman länsireunalle, sillä itäreunan laituri on varattu viranomaisille. Satama-allas on syvä, mutta pian 
venelaiturin jälkeen vesirajassa vaanii letto, joka tulee ottaa huomioon, kun kiinnittyy laiturin päähän.

Saari on nimensä mukaisesti ollut tammiolaisten hyötykäytössä laidunmaana, kalastustukikohtana ja metsänä. Sen historia yltää pitkälle taaksepäin.

Jatkosodan aikana aloitettiin saaren linnoittaminen ja varustaminen pienten sota-alusten tukikohdaksi. Sodan jälkeen linnoitus purettiin. Tästä on muistona kallion läpi louhittu tunneli, josta piti tulla suojatila sekä purettuja asealustoja ja rakennusten perustuksia. Nyttemmin on paikalle palautettu kaksi museoitua tykkiä.

Saarella on muisto- ja opastustauluja, joiden avulla saaren historia, luonto ja nykyiset käyttömahdollisuudet tulevat tutuiksi.

Tunneli tuli hetkeksi kuuluisaksi 1970–luvulla pieleen menneestä palontorjuntakokeesta. Tunneliin ladottu huomattavan suuri määrä palavaa materiaalia ei uusilla, silloin salaisilla sammutusaineilla sammunutkaan, vaan räjähti testaajien silmille. Henkilövahingoiltakaan ei vältytty. Palo jatkui vuorokausia ja tunneli rapautui pahasti. Tilanne noteerattiin myös rajan toisella puolella. Tunneli on kuitenkin nyt läpikulkukelpoisessa kunnossa. Sopiva varustus on maastokelpoiset jalkineet ja käsivalaisin.

Klaus Salkola
Kippari 2/2019

VENE 5/06:

Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu itäisimpien rannikkokuntiemme uloin saaristo. Useimmissa saarissa ei ole kunnollista satamaa tai suojaisaa lahtea. Ulko-Tammiossa sen sijaan on molemmat – komean luonnon ja mielenkiintoisen sotahistorian lisäksi.

Lännestä Ulko-Tammiota kohti voi suunnistaa Enskerin tai Aarholman reunamerkeiltä. Ensin ajetaan kohti Lammassaarta ja Tervakaria, jonka jälkeen suunnataan Rääntiön pohjoispuolitse kohti Ulko-Tammiota.

Pohjoisesta tultaessa ajetaan Tammion itäpuolelta Saunasaaren ja Musholman välistä ja sitten etelään Kukion itäpuolitse.

Sisään Ulko-Tammion Länsilahteen ajettaessa suunnitaan pienten lähestymistaulujen avulla. Ainoastaan lahden pohjukassa on yksi kivi.

Pimeällä saareen tulo on haasteellista.

Ulko-Tammio on ollut ennenkin Vene-lehden matkakohteena (9/65), mutta vuosien varrella saaren viihtyvyys on parantunut ja yöpyminen helpottunut.

Länsilahdessa on vankka yhteysaluslaituri, johon mahtuu useita huviveneitä, ja ainoastaan luoteistuuli keikuttaa.

Itälahdessa voi kiinnittyä kalliorantaan, johon on asennettu renkaita. Veneitä on vähemmän kuin länsipuolella ja olo rauhallisempaa. Rauhaa voi tosin häiritä itätuuli, joka puhaltaa lahteen esteettömästi.

Länsilahden syvyys on yhdestä kolmeen metriä. Itälahdella syvyyttä on rannan tuntumassa jopa alle metrin, joten kannattaa lähestyä varovaisesti.

Länsisataman laiturin kupeessa on mahtava grillikatos ja hieman pidemmällä kaksi telttapaikkaa ja erittäin siisti ja hyvin toimiva ulkokäymälä. Saaressa on lisäksi pari kalojen savustusuunia, verkkojen selvitysteline, jätepiste ja halkovaja. Myös kaivo löytyy, ja vesi on juomakelpoista mutta ei aivan kirkasta.

Sodan muistoja

Talvisodan jälkeen Suomen Itäraja oli siirtynyt Ulko-Tammion läheisyyteen. Saari oli strategisesti tärkeässä kohdassa, koska sen kautta kulkivat laivaväylät Kotkan sisäsaaristoon.

Armeijalle tuli kiire linnoittaa saari, mutta jatkosodan alkaessa linnoitustyöt olivat vielä kesken. Työtä jatkettiin samaan aikaan, kun saari toimi tykistö- ja tutka-asemana ja laivojen tukikohtana.

Enimmillään linnoituksen vahvuus oli 370.

Saaresta löytyy yhä mielenkiintoisia sodan muistoja, joista merkittävimmät ovat lähellä Länsisataman laituria sijaitseva raskas rannikkokanuuna ja keskeneräiseksi jäänyt komentoluola.

Luolan länsipään sisääntuloaukko on kapean, kallioon hakatun kanjonin päässä. Tässä laaksossa vallitsee kostea mikroilmasto ja tuntuu kuin ei olisi Suomessa ollenkaan. Pimeän, noin sata metriä pitkän komentotunnelin läpi käveleminen on jännittävää erityisesti lapsille. Itäisen ulostuloaukon läheisyydestä löytyvät merivartioston maja ja vartiotorni.

Kiikari mukaan!

Saaren keskellä, entisellä merivalvontatutkan paikalla sijaitsee lintutorni, josta avautuu upea näkymä kansallispuiston alueelle. Mukaan kannattaa ottaa kiikari, sillä hyvällä ilmalla tornista näkyy Suursaareen saakka.

Ulko-Tammiota kiertää upea luontopolku. Saaren lännenpuoleisella sivulla aallot huuhtelevat sileitä kalliorantoja, jotka ovat loistavia uimapaikkoja. Saaren sisäosissa taas voi samoilla rehevissä lehdoissa, jotka ovat harvinaisia näin kaukana merellä, ja saaren keskiosan matalikossa viihtyvät lehtipuut ja järviruoko.

Aurinkoisella ilmalla kävely rannan tuntumassa on kuin liikkuisi paratiisissa. Sodan muistot jäävät kauas taakse, ja mieli rauhoittuu aaltojen loiskeessa. Tekee mieli asettua makuulle ja antaa auringon hyväillä kasvoja.

2 kommenttia artikkeliin “Ulko-Tammio”

  1. tannake1 sanoo:

    Kesäksi -12 Metsähallitus korjauttaa vahan autiotuvan länsilahden itäreunassa ja ilmeisesti samalla rakentaa uuden tukikohdan puistonvartijoille. Samalla vanha rakennus jäänee veneilijöiden käyttöön.
    Huom. Saaressa ei ole Roskaroope pistettä.

Kommentoi

X