Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Källskär, Surkleven

Tiedot

Koordinaatit:
59°52,5' P, 20°54,5' I
Satamanro:
1150
Karttasarja:
C
Merikartta:
743
Vieraspaikkoja:
6 - 7 p
Syvyys:
1,0 - 3,0 m
Kiinnitys:
laituriin, rantaan+ankkuri
  • Palvelut

  • luontopolku
  • wc

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

VENE 7/07:

Aikoinaan tuulen pieksemä ja hylätty Källskärin saari on nykyisin vilkas vierailukohde. Nykymuodossaan saaren tarina sai alkunsa, kun ruotsalainen vapaaherra Göran Åkerhjelm (1920-92) nousi purjeveneestään sen kallioille vuonna 1958.

Hän ihastui Källskärin jääkauden pyöreiksi hiomiin kallionmuotoihin ja osti saaren keskiosan itselleen vuonna 1965. Paikalliset kutsuivat herraa ”kreiviksi”.

Kreivi alkoi rakentaa saarelle omaa paratiisiaan, jossa isäntä ja hänen taiteilijavieraansa saisivat elää rauhassa. Åkerhjelm kutsui paikalle itse arkkitehti Reima Pietilän, joka suunnitteli kreivin jykevän hirsitalon.

Vuosikymmenten varrella Åkerhjelm raivasi saaren pirunpellolle vehreän keitaan, johon kuuluu muun muassa krokettikenttä.

Ystävien ja kökarilaisten avulla leppäsuo raivattiin tiheiköstä ja kivilohkareet järjestettiin talon ja puutarhan perustuksiksi.

Kaikki multa oli tuotava saarelle muualta, ja kreivi lähetti ystävänsä mullankeruuretkelle naapurisaarille.

Puutarhaan istutettiin erivärisiä ruusuja ja sinne sijoitettiin elegantteja marmoripatsaita, joista monet ovat kopioita kuvanveistäjä Johan Tobias Sergelin teoksista.

Krokettikentän ja talon väliin rakennettiin perhosten suosima maustepuutarha.

Kreivin paratiisiin raivattiin jopa sydämenmuotoinen mansikkamaa.

Åkerhjelm rakensi puutarhan suojaisaan kulmaan myös viinitarhan, joka tuottaa edelleen syksyisin rypäleitä.

Välimerellistä vaikutelmaa vahvistettiin istuttamalla tontille jaloja lehtipuita, kuten tammia ja lehmuksia.

Puutarhan vedensaanti turvattiin kekseliäällä kastelujärjestelmällä.

Tove Jansson viihtyi huvimajassa

Arkkitehti Reima Pietilä on piirtänyt myös saaren kallioilla sijaitsevan, ”muumitaloksi” nimitetyn huvimajan, jossa kirjailija Tove Jansson viihtyi vieraillessaan vapaaherran luona.

Katolla oleva salko on tarinan mukaan sama, joka on sadun muumitalon katolla.

Huvimajalta avautuu huikea näkymä meren ulapalle.

Hieman alempana rinteessä on vierasmaja, jossa kirjailija asui saarella käydessään.

Kallionharjalta merelle tähyää saaren symboliksi muodostunut pronssinen Hermes-patsas. Kreikkalainen Hermes on paitsi sanansaattajien, myös kaunopuheisuuden ja urheilun jumala.

Alempana merenrannassa löytyy puolestaan yksi saaren nähtävyyksistä, veden hiomat ja muovaamat erikoiset kivilohkareet, Källskärin kannut.

Saarella asui aikoinaan myös kreivin skotlantilainen serkku, neiti Morris, jota kökarilaiset kutsuivat noidaksi. Liikanimensä Morris sai paikallisten nähtyä hänet vauhdikkaalla moottoriveneajelulla. Neidin nykynopeuksiin verrattuna maltillista moottorivenettä pidettiin noihin aikoihin huippunopeana.

Göran Åkerhjelmin rakennusprojekti vei kaikkiaan 18 vuotta. Kun paratiisi oli melkein valmis, vanheneva vapaaherra tajusi, ettei hän voisi enää viettää montakaan kesää yksin saarella. Niinpä hän lahjoitti vuonna 1984 osansa Källskäristä Ahvenanmaan maakuntahallitukselle.

Pian sen tehtyään vapaaherra Göran Åkerhjelm matkusti Sveitsiin, jossa hän sairastui ja kuoli. Hänet on haudattu Sveitsiin.

Vuonna 1990 Källskäriin alettiin järjestää retkiä, ja taitelijoiden on mahdollista anoa oleskelustipendiä saaren vierasmökkeihin.

Nykyään saarelle tehdään kesäisin päivittäin useita laivaretkiä. Opastetut retket lähtevät Karlbyn vierassatamasta.

Kommentoi

X