Karlby (Kökar)

Tiedot

Koordinaatit:
59°55,3' P, 20°54,7' I
Satamanro:
1145
Karttasarja:
C
Merikartta:
741
Vieraspaikkoja:
60
Syvyys:
2-2,5 m
Kiinnitys:
paalu, ankkuri, kylki (yli 10 m pituisille)
Yritys:
Hotell Brudhäll
Puhelin:
018 55 955, 0400 535 332
  • Palvelut

  • kaasu
  • imutyhjennys
  • kioski
  • polttoaine
  • vesi
  • kahvila
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • wc
  • Wlan
  • jätehuolto
  • veneluiska
  • netti-yhteys
  • polkupyöränvuokraus

Jakeluaseman tiedot

Hinnat perustuvat lukijoiden antamiin tietoihin.

2018

Puh. 018  55 955

Bens 98, D

A 24/7 K+S,  asema 100 m

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2018:  

Brudhäll ★★★★★

Hyvät ruoat ja nopea palvelu.

Lukijamme suosittelevat: Hampurilaisateria.

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2017:  

Brudhäll 

Sijainti vierassataman laiturilla on aivan ylivoimainen. Parhaimmillaan 10 askelta veneestä ravintolaan. Hieno tunnelma, upea palvelu ja mainio kokki.

Lukijamme suosittelevat: Paistetut ahvenet. Jouluna aattoilta, kesäiltana Brudhällan, molempia hetkiä odotellaan 6 kk välein.

Päivitä polttoaineiden hinnat Lisää sataman kuva Ilmoita virheestä sataman tiedoissa

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Saarella minigolf ja hotelli sekä saaristolääkärin päivystys.

Uutinen 6.4.2018

Kökar Lanthandelin liiketoiminta päättyi Karlbyssä tammikuun puolivälissä, mutta kaupan sulkemisesta huolimatta polttoainemyynti jatkuu. Saaristomyymälä tuli tiensä päähän, sillä se oli kannattava vain kesän huippusesongin aikaan. Myymälää neljä vuotta vetänyt Herrick Ramberg kiittää kaikkia asiakkaita ja kehottaa ottamaan yhteyttä, jos tämä haaste kiinnostaa.

Historiallista Kökaria ei voi ohittaa

Kökarin eteläosassa, Karlbylandetin ja Finnön välisen salmen ylittävän 3 m sillan eteläpuolella sijaitseva suojainen vierassatama.

Knivskäristä Utön pohjoispuolelta alkaa venereitti Kökariin, Kökarfjärdenin kautta. Espskärin entisen luotsituvan kohdalta ja pohjoisesta Kökarin halki johtaa satamaan viitoitettuja reittejä. Pohjoisesta lähestyttäessä reitin kulkusuunta muuttuu maantiesillan (2,9 m) kohdalla. Reitti on kapea ja valaisematon, merkintöjä tulee noudattaa tarkasti.

Kökar on Ahvenanmaan eteläisin ja Suomen pienin kunta, jossa asuu noin 300 asukasta ympäri vuoden. Uneliaan kaunis saari on monelle veneilijälle paikka, jota ei voi ohittaa. Kökarin Karlbyn vierassatamassa veneilijää tervehtii jo kaukaa iloisesti viittilöivä satamavahti, joka ohjaa tulijan laituripaikalle.

Kökar vetää puoleensa myös saaristokierroksella olevia turisteja, joita saapuu vierassataman vieressä sijaitsevaan hotelliin bussilasteittain. Meren tuntumassa olevalta terassilta kantautuu monikielinen puheensorina.

Kökarin historia ulottuu 3000 vuoden taa, jolloin saarella asui talvisin kevään pyydystyskautta odottelevia hylkeenpyytäjiä. Keramiikkalöydöt ovat paljastaneet, että saarelle tultiin hylkeenpyyntiin aina Puolan rannikolta asti. Hylkeenpyytäjien majojen perustuskivet voi yhä nähdä Kökarin Otterbötessä.

Kökarin uskotaan saaneen pysyvän asutuksen 1100-luvulla. Merenkulkijoille rakennettiin kappeli saarelle todennäköisesti jo 1200-luvulla. Noihin aikoihin saarella riitti kävijöitä, sillä Ruotsin ja Baltian välinen tärkeä purjehdusväylä kulki Kökarin kautta.

Fransiskaanimunkkien tukikohta

1400-luvulla Kökarin luoteisosassa sijaitsevalle Hamnön saarelle perustettiin fransiskaaniluostari.

Keskiajalla Suomessa oli yhteensä kolme fransiskaaniluostaria, joista kaksi muuta sijaitsivat Viipurissa ja Raumalla.

Fransiskaaniveljillä oli todennäköisesti ollut saarella tukikohta jo edellisellä vuosisadalla. He harjoittivat vilkasta lähetystyötä ja hakeutuivat Kökariin osittain siksi, että saari toimi merenkulkijoiden vilkkaana pysähdyspaikkana.

Munkkiveljet tekivät käännytystyötä paitsi Hamnössä, myös Saaristomeren kylissä.

Veljien toiminta alueella on jäänyt lähes tuntemattomaksi, mutta muutama 1600-luvulta peräisin oleva merkintä kertoo luostarin lainanneen vaikeuksiin joutuneille rahaa maata vastaan. Luostariin liitettyjä saaria ja maa-alueita käytettiin karjanhoitoon ja viljelyyn.

Luostari käsitti aikoinaan kirkon, asuinrakennuksia, kellarin sekä avoimen pihan rakennusten keskellä. Asuinrakennukset oli tehty puusta ja niiden kattona on todennäköisesti käytetty punaisia, kuperia kattotiiliä.

Myöhemmin kirkkoon rakennettiin jykevä länsitorni. Kerrotaan, että luostarin korkea torni toimi majakkana merenkulkijoille, mutta kauas merelle näkynyt maamerkki houkutteli paikalle myös merirosvoja. Tarinan mukaan tanskalaiset merirosvot ryöstivät luostarin useaan kertaan.

Paikalla nykyisin kohoavan Pyhän Annan kirkon tornissa on niin ikään pieni merkkivalo, joka toimii linjamerkkinä paikallisille lautoille.

Pieni museo kirkon kyljessä

Pyhän Annan kirkko rakennettiin vuonna 1784 fransiskaaniluostarin kirkon vanhalle paikalle.

Kirkon vieressä olevassa pienessä museossa voi tutustua luostarin historiaan ja alueen arkeologisiin löytöihin. Kaivauksissa on löydetty muun muassa pronssinen sinettileimasin, rukousnauhan helmiä, sotakirveen ja astioiden palasia ja eurooppalaisia hopearahoja.

Vanhin ja merkillisin Hamnöstä löytynyt esine on kuitenkin hevosenkengän muotoinen pronssisolki, joka Suomessa ajoitetaan Kökarin luostarin aikaa varhaisempaan ristiretkiaikaan (1050-1150).

Yksittäiset löydöt, kuten aseiden osat, viittaavat siihen, että paikkaa olisi käytetty myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

Luostariveljet historian hämärissä

Kökarin luostarin 80 toimintavuoden aikana siellä ehti asua ja vaikuttaa viitisenkymmentä ihmistä. Heistä vain kolmen nimi on jäänyt historiankirjoihin.

Yksi näistä on provinsiaaliministerinä Pohjoismaissa työskennellyt teologian tohtori Stephanus Laurentii, joka haudattiin Kökarin luostarin kirkkoon vuonna 1496. Kaksi muuta nimeltä tunnettua luostariveljeä ovat Pyhä Per Djäkne, joka 1600-luvulla muistiin merkittyjen tarinoiden mukaan olisi luostarin perustaja ja rakentaja, sekä luostarin gardiaanina 1450-60-luvuilla toiminut Ericus Olaui.

Hamnön luostari lakkautettiin Ruotsin uskonpuhdistuksen jälkeen 1530-luvulla. Kerrotaan, että jotkut veljistä olisivat jääneet saarelle, mutta tästäkään ei ole varmuutta.

Rahalöydöistä päätellen rakennukset olivat tyhjillään jopa 30 vuoden ajan, kunnes ne otettiin 1500-luvun lopulla uusiokäyttöön pappilana.

Tarinan mukaan kirkko pääsi kuitenkin niin huonoon kuntoon, että vanha torni romahti.

Raunioiden paikalle rakennettiin puukirkko, joka sekin lahosi sadassa vuodessa.

Nykyinen kirkko pystytettiin edeltäjiensä paikalle, ja se pyhitettiin uudelleen pyhälle Annalle vuonna 1979.

Samana vuonna Hämnössä alettiin viettää kerran kesässä ekumeenista juhlaa. Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina vietettävät Fransiskuspäivät vetävät saarelle vieraita läheltä ja kaukaa.

Paras aika vierailla Hamnön kirkossa on juuri ennen auringonlaskua, jolloin auringon viimeiset säteet osuvat kirkkoon ja sen vanhaan hautausmaahan. Rantakallioilta voi samalla ihailla meren kauas karkaavaa horisonttia.

Sandvikin vierassatamasta on kirkolle vain kilometrin matka. Sataman yhteydessä sijaitsee myös leirintäalue.

Karlbystä Hamnön kirkolle on matkaa nelisen kilometriä ja sinne pääsee esimerkiksi polkupyörällä, joita vuokrataan vierassataman konttorista.

Retkelle on hyvä varata tarpeeksi aikaa, sillä matkalla kannattaa poiketa myös Otterbötessä, hylkeenpyytäjien muinaisessa asuinpaikassa. Noin 600 metriä pitkälle vaellusreitille pääsee Hamnön tieltä.

Kökariin kannattaa varata mukaan rahaa tai pankkikortti, sillä koko saarella ei ole pankkiautomaattia.

Venla Hiidensalo
VENE 7/2007

6 kommenttia artikkeliin “Karlby (Kökar)”

  1. Akseli sanoo:

    ”Kökarin Karlbyn vierassatamassa veneilijää tervehtii jo kaukaa iloisesti viittilöivä satamavahti, joka ohjaa tulijan laituripaikalle.”

    Kävin viikko sitten ja sen satama-apinan käyttäytymistä ja touhua ei kyllä ystävälliseksi eikä iloiseksi voi luonnehtia kirveelläkään. Meitä tuli useampi venekunta n. 15 min aikana satamaan ja kaikki ihmettelimme ukon ylimielistä ja veneilijöitä vähättelevää käyttäytymistä. Satamakonttorin nainen ja hotellin ravintolan henkilökunta sen sijaan olivat erittäin ystävällisiä.

    25 euron satamamaksu on aika suolainen, mutta toki se sisältää hyvät palvelut. Vessat ja suihkut olivat keskimääräistä siistimmässä kunnossa, vaikka ihmetyttikin niiden sijoittelu samaan tilaan. Ei tule ihan raikkain olo suihkun jälkeen, kun samalla joku vääntää vastapäisessä kopissa torttua.

    Satamaan tullessa kannattaa huomioida, että ainakin osalla paikoista käy kohtuullisen kova virtaus. Ammattitaitoinen satamavahti olisi toki saattanut siitäkin mainita etukäteen…

  2. Allegro 33 sanoo:

    Uskomattoman töykeä äijä on tuo satamavahti, pilaa koko paikan tunnelman.

  3. Turuset sanoo:

    Moi!
    Joka satamassa ei ole sisäänheittäjää kuten Karlbyssa. Sataman edessä ei voi moni vene kerrallaan miettiä että minkäköhän paikan ottaisi tai sisäänheittäjää ei voi jokaiselta paatinkuljettajslta kysellä että minkäköhän paikan ottaisitte,auringonlaskun vai nousun suuntaan. Halki, poikki ja pinoon on ainoa nopea tapa selvitä kun veneitä voi olla 5-6 kerrallaan tulossa satamaan kuten eilen oli laita ja satama oli täysi jo 14.30. Ronski huumori kuuluu asiaan satamissa, ei siitä pidä ottaa herneitä nenään , lomallahan me ollaan…

  4. Skip-r sanoo:

    Mielestämme tosi hieno hamina edelleenkin tämä Karlby. Ihmetyttää vain miksei väkeä käy enempää. Satamaväen palvelualttius oli esimerkillistä tälläkin kertaa. Ravintola myös erinomainen. No joo, ehkäpä tuo satamakippari on hieman oma persoonansa mutta mielestämme lähinnä positiivisella tavalla. Tervemenoa vaan itse kukin pyörittämään satamatoimintaa meidän veneilijöiden iloksi vastaavaan paikkaan, ei voi kuin hattua nostaa. Kun vain muistetaan että satamakippari vastaa satamasta ja veneen kippari veneen käsittelystä niin hyvin menee meillä kaikilla.

  5. Johannes Jansson sanoo:

    Hei.

    Huomasin tämän artikkelin Kökarista. Vanha kauppa ei toiminnut. Syyt tälle voi keskustella mutta jos katsoo vanhan omistajan tarina Turun saaristossa niin voisitte arvata… Kökarilaiset lähtivät heti rakentamaan uuta kauppaa kuin vanha omistaja ei halunut myydä kauppataloa. Tämä on iso story mistä voisitte tehdä juttun. Että kauppa ei toimi talvella on huono mainos ja väärä. Toivottavasti poistatte nämät tiedot netistä. Ks Kökar butiken facebookissa

  6. Raimo Virta sanoo:

    Uusi kauppa avattu kesällä 2018 ja hyvin toimii talvellakin!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X