Remmarhamn (Kumlinge)

Tiedot

Koordinaatit:
60°15,4' P, 20°44,2' I
Satamanro:
1115
Merikartta:
C 738, 739, 747
Vieraspaikkoja:
n. 45
Syvyys:
2,5-3,5 m
Kiinnitys:
poiju
Yritys:
Kumlinge Gästhamn
Yhteyshenkilö:
Desiree Johansson
Puhelin:
018 15 222
  • Palvelut

  • kaasu
  • kauppa
  • polttoaine
  • vesi
  • joukkoliikenne
  • kahvila
  • kalamyynti
  • leikkipaikka
  • luontopolku
  • näköalapaikka
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • uimaranta
  • wc
  • venehuolto
  • yhteysalus
  • Wlan
  • jätehuolto
  • veneluiska
  • netti-yhteys
  • polkupyöränvuokraus

Jakeluaseman tiedot

Hinnat perustuvat lukijoiden antamiin tietoihin.

2018

Puh. 018 15 222

Bens 98, D

A24/7 K+S

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Arkistosta:

Kihdin ja Teilin välissä, itäisen Ahvenanmaan saaristossa on Kumlingen pitäjä monine saarineen. Matkalla manner-Ahvenanmaalle Kumlingea on lähes mahdoton ohittaa, eikä ole syytäkään: Remmarhamn on perusviihtyisä satama ennen Teilille purjehtimista.

Remmarhamnia lähestytään pohjoisesta 4,8 metrin väylää pitkin.

Jos paikalle purjehtii Lapon suunnasta, väylä tekee turhan koukkauksen Teilin puolelle, sillä Remmarhamniin voi lasketella aivan turvallisesti Bärön länsirantaa seuraillen, kunnes saapuu reitille.

Etelästä Remmarhamniin seilataan Seglingen koillispuolelta kulkevaa väylää. Ljugarsholmin kummelin kohdalta ohjataan itään avautuvaan lahteen, jonka perukassa erottuu hyvin Snäckön saarelle johtava pengerretty maantie silta-aukkoineen.

Laituria lähestyttäessä tulee väistää lahdella olevaa kalanviljelyallasta. Paikalla on myös omatekoinen pieni eteläviitta, joka ohjaa sisäänajoa.

Kodikas perussatama

Remmarhamniin mahtuu noin 45 venettä. Paikoista suurin osa on päälaiturin poiju- ja ankkuripaikkoja. Lisäksi tarjolla on kuusi aisapaikkaa päälaiturin ja huoltolaiturin välissä.

Veden syvyys vaihtelee kolmesta neljään metriin.

Satama on lounais- ja länsituulilla suojaton.

Kun köydet on kiinnitetty, on aikaa tiirailla näkymiä. Kallioiselta rannalta pilkottavat saaristonpunaiset rakennukset, kahvila-satamatoimisto, huoltorakennus, grillikatos ja sauna. Rantaa ja rakennuksia reunustaa vankasti rakennettu laituribulevardi.

Satamasta saa kodikkaan vaikutelman. Luksusta täältä ei löydy, sen sijaan tarjolla on asiallista peruspalvelua.

Satamamaksu 15 euroa (kesä 2005) maksetaan kahvilaan. Maksu sisältää peruspalveluiden ohella sähkön, joka on vedetty erilaisilla keloilla laiturille. Kiinteät sähkötolpat olisivat tervetulleita, sillä tilapäiset viritykset ovat usein turvallisuusriski.

Huoltorakennuksessa on kaksi wc:tä ja kaksi suihkutilaa, joissa kummassakin on kaksi suihkua.

Kaislikkolahden suojissa on pikkuruinen sauna, jossa kylpeminen maksaa 10 e/tunti.

Saunan jälkeen valmistuvat useammankin venekunnan grilliherkut samanaikaisesti, sillä grillikatoksessa on useita tulisijoja.

Yöpyminen ja saunominen verottaa kukkaroa jo yhteensä 25 e, joten mikään halvin mahdollinen satama Remmarhamn ei ole.

Sydänkesällä satamassa myydään myös kalaa.

Lapsia on muistettu parilla keinulla ja hiekkalaatikolla.

Päälaiturin vieressä on asioimis- ja huoltolaituri. Veden lisäksi tarjolla on Nesteen bensiiniä ja moottoripolttoöljyä. Ostokset maksetaan kahvilaan, eikä automaattitankkaus ole valitettavasti mahdollista.

Laiturilla on myös kätevältä vaikuttava kärryillä liikuteltava septin tyhjennyslaite, jota tosin ei päästy käytännössä testaamaan.

Satamakahvilassa, puh. (018) 55 572, myydään myös peruselintarvikkeita sekä olutta, jota myydään myös ulos. Istumapaikkoja on lähinnä terassin ulkopöydissä.

Huoltorakennuksessa onnistuu myös pyykinpesu ja koneellisen pyörittämisestä veloitetaan 2, 50 euroa.

Remmarhamn avataan kesäkuun alussa ja suljetaan elokuun puolessa välissä. Varhainen sulkeminen on ongelma monissa muissakin Ahvenanmaan satamissa. Toki heinäkuu on sesonkiaikaa, mutta kyllähän monet veneilijät lomailevat vielä elokuussa, puhumattakaan nyt esimerkiksi saksalaisista purjehtijoista.

Lenkille kirkonkylään

Kumlingen kirkonkylään on satamasta vain kolmen kilometrin kävelylenkki. Kauniisti kaartuva kylätie erkanee satamakahvilan nurkalta.

Heti sataman takana kohoavalla kalliolla sijaitsee pieni Remmarinan lomakylä. Sieltä voi vuokrata neljällä eurolla polkupyörän, jos kävely kirkonkylälle ei kiinnosta. Remmarinassa tarjotaan myös aamiaista (6,50 e), sekä lounasaikaan perinteistä kotiruokaa. Täältä lähtee myös patikoimisen arvoinen luontopolku.

Remmarinan mökit ovat tuskin jääneet taakse, kun tien mutkassa näkyy jo seuraava majoitusliike, Länsmans Värdshus, joka on kuuluisa herkullisesta seisovasta pöydästään. Apetta on tarjolla heinäkuun ajan joka päivä klo 13-18. Ruokailu maksoi vuoden 2004 kesällä 10 euroa.

Kylätieltä erkanee myös pikkutie, joka vie varsin viihtyisälle uimarannalle, jossa on pieni hiekkaranta ja kelluva uimalaituri.

Varsinaisesta kirkonkylästä löytyvät Ålandsbank, Osuuspankki, posti ja Kumlinge Andelshandel. Se on avoinna ma-pe klo 9-17 ja lauantaisin klo 9-14. Heinäkuussa ostoksia voi tehdä myös sunnuntaisin klo 13-16.

Kirkonkylällä on myös erilaisia suoramyyntipisteitä, mistä voi ostaa vaikkapa meheviä saaristolaislimppuja.

Kirkko Pyhälle Annalle

Kumlingen tärkein nähtävyys on Pyhälle Annalle omistettu kirkko, joka on kilometrin verran syrjässä kirkonkylän keskustasta. Harmaakivestä rakennettu yksilaivainen temppeli on peräisin jo 1300-luvulta.

Ainutlaatuiset fransiskaaniset kalkkikivimaalaukset kirkon katossa ovat 1400-luvun lopulta. Alttarikaappi, voiton krusifiksi ja kastemalja ovat jopa yli 800 vuotta vanhoja.

Pyhän Annan kirkkoa ympäröivä kirkkomaa on monien saaristolaiskirkkojen hautausmaiden tapaan viehättävästi rakennettu ja vanhoista hautakivistä voi lukea monia ihmiskohtaloita sekä löytää monia todisteita siitä, miten meri on ollut entisinä aikoina saaristolaisen koko elämän alku ja loppu.

Kumlingen historiaa värittää myös vanha postireitti, joka kulki kunnan alueella.

Kumlingeläisten velvollisuutena oli jakaa posti Brändöhön ja Vårdöhön. Tätä operaatiota varten kylän tilat oli jaettu 15 postiruotuun, jotka vuorollaan vastasivat postin ja vieraiden kuljetuksista. Kumlingeläismiesten vaarallisin postiosuus oli Teilin ylittäminen kelissä kuin kelissä matkalla Vårdöhön.

Tänään Kumlinge on yksi saariston vauraimpia kuntia. Alueeseen kuuluvat nykyään myös Enklingen ja Seglingen saaret. Kunnassa on liki 400 ympärivuotista asukasta ja pinta-alasta peräti 85 % on vettä.

Remmarhamnin lisäksi muitakin rantautumispaikkoja riittää, sillä Kumlingen alueeseen kuuluu yli 800 saarta.

Lisätietoa Kumlingestä ja sen tapahtumista saa nettiosoitteesta www.kumlinge.aland.fi.

VENE 10/2005

 

8 kommenttia artikkeliin “Remmarhamn (Kumlinge)”

  1. Saaristolainen itsekin sanoo:

    Kävimme Remmarhamnissaa ensimmäisen kerran n. 10 vuotta sitten. Sen jälkeen yövyttiin muutama vuosi sitten ja nyt jälleen 2.7.2013. Harmi, että paikat ovat hiukan rempallaan nykyisin ja arviossa mainittu septikärry ei myöskään ollut käytettävässä kunnossa.
    Ahvenanmaalla tulee kielimuurikin välillä valitettavasti vastaan ja täällä siitä oli erillinen mainintakin: ”We speak only English and Swedish”…
    Omistaja on ilmeisesti vaihtunut ja toivottavasti idyllinen paikka saadaan jälleen kuntoon. Mutta kuten alkuperäisessä tekstissä oli mainittukin, perusasiat toimivat edelleen.

  2. Yamma sanoo:

    Kävimme juhannuksen jälkeisellä viikolla (2013). Rantasauna ei ollut käytössä eikä polttoainetta myynnissä. Kivan oloinen paikka, kunhan uusi omistaja (toivottavasti) saa paikat kuntoon ja homman pyörimään.

  3. Pamin sanoo:

    Viimekesäänkin verrattuna nyt todella tökkii. Kahvilan piti olla auki 9-20, pitkin päivää pitkiä aikoja kiinni, ovessa lappu, että tulen pian. Ei saanut edes rahalla wlan koodia, vaikka viime kesänä toimi loistavasti. Siivoukseen ei jakseta panostaa. Ja polttoainetta ei saa. Hieno paikka, toivottavasti asiat saadaan kuntoon.

  4. Panin sanoo:

    Saunan sai varata, haalea kiuas ja vettä ei tullut. Nyt puoli kymmenen, vettä ei tule. Asiakkaat kantaa kastelukannulla vettä vessaa….suihkuissa ei tietoakaan. Henkilökuntaa ei näy.

  5. Panin sanoo:

    Nyt laiturilta sähköt poikki….henkilökuntaa ei näy.

  6. Panin sanoo:

    Nyt laiturilta sähköt poikki….henkilökuntaa ei näy.

  7. Svante Gr. sanoo:

    Tyypillistä oolanterien meininkiä.Itsekin puoliksi oolanteri joten aika kyllästynyt serkkujeni laiskuuteen!

  8. Tytti79 sanoo:

    Ei ole huonoa sanottavaa Remmarista! 🙂 Yövyimme 25.-26.7.14. Ravintolassa ruoka ja palvelu olivat loistavia, samoin vierasvenesataman kahvilassa palvelu oli ensiluokkaista. Saunassa saimme kunnon löylyt ja iltaa viihdytti nuori trubaduri.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X