Ådskär

VENE 3/1999:

Mutkan kautta tullut vinkki kertoi, että Ådskär on näkemisen arvoinen. Siispä läksimme Käringsundista kohti pohjoista ja ajoimme sisään pieneen, erittäin kapeaan lahteen Ådskärin länsipuolella.

Folkkarin kokoisella veneellämme mahduimme sisään, mutta kääntyminen olisi voinut olla hankalaa. Kalastusloiston puolella, etelärannan kalliossa oli kiiloja.

Niihin ja ankkuriin veneen saisi ilmeisesti tukevasti kiinni silloin kun maininki ei paina aaltoja sisään lahteen, mutta tällä kertaa peruutimme pois ja kiersimme pohjoispuolen lahteen ankkuriin. Tämäkään paikka ei mielestämme ollut riittävän suojaisa yöpymispaikka, mutta pieneen pysähdykseen se sopi mainiosti. Jollailimme aurinkoiselle, matalalle kalliosaarelle, joka oli todellinen päiväretkeilijän paratiisi – käärmettä myöden. Suuri, musta ja aggressiivinen kyy luikerteli sihisten jalkoihimme kivenkolosta ja pelästyi ainakin yhtä paljon kuin me.

Jatkoimme Finbon ympäri kohti Isaksötä ja Dånötä. Niiden välinen väylä oli ehdottomasti kesän kaunein. Korkeat, punaiset kalliot syöksyivät kirkkaaseen syvään veteen. Katselimme lintuja ja nautimme hiljaisuudesta. Ei mökkejä, eikä muita veneitä moneen tuntiin.

Tutkimme matkan varrella pikaisesti myös toisen paikan, jota oli suositeltu yöpymiseen. Isaksön pohjoisrannan koreasta kalliosta löytyivät luvatut kiinnittymisraudat, mutta ainakaan ensimmäisellä yrityksellä ankkuri ei ottanut kiinni pohjaan. Pieni lahti näytti kylläkin ihan tutkimisen arvoiselta paikalta.