1973–74 purjehditun kisan voittaja oli ensimmäinen ja samalla viimeinen sarjatuotantovene, Sparkman & Stephensin suunnittelema, Pietarsaaressa rakennettu Swan 65. Kipparina oli meksikolainen Ramón Carlín ja miehistö oli melkoinen sekoitus purjehtijoita ja purjehtijoiksi haluavia. Mukana oli mm. kolme veljenpoikaa.
Veljenpojista Roberto Carlín oli perheineen saapunut nyt kesäkuun lopulla Italian Genovaan viimeisimmän valtamerikisan The Ocean Racen maaliin vastaanottamaan pitkän purjehduksen tehneitä venekuntia. Carlín kertoi purjehtineensa koko elämänsä aina ensimmäisestä Whitbreadista lähtien. Nyt hän oli kunniavieraana juhlistamassa 50-vuotiasta kisaa.
Ensimmäisestä Whitbreadista on kerrottu monenlaisia tarinoita, niin myös Sayula II -veneestä. Sen kippari Ramón Carlínia luonnehdittiin myös kisan jälkeen tehdyssä dramatisoidussa dokumentissa viikonloppupurjehtijaksi. Veljenpoikien lisäksi veneen miehistössä oli kuitenkin myös aikansa kovia ammattilaispurjehtijoita.
Sitkeään elänyttä tarinaa Sayula II:n erittäin hyvin varustetusta viinikellarista Roberto Carlín kommentoi naureskellen: ”saattoi siellä jonkin verran viiniäkin olla mukana”.
The Ocean Racen tämänkertainen maalilinja oli vedetty jo varhaiskeskiajalla merkittävänä satamakaupunkina tunnetun Genovan huvivenesataman ulkopuolelle. Kisakylässä maaliintuloa juhlittiin koko viikko ja veneet kisasivat viikon aikana vielä radalla sataman ulkopuolella.
Kisan viimeisenä päivänä tunnelma kisakylässä alkoi hetki hetkeltä kohota, vaikka veneet makasivat paikallaan lähes täydellisessä tyvenessä 20–25 meripeninkulman päässä maalilinjasta. Vähitellen tuuli kuitenkin nousi ja saksalaisen Boris Herrmannin kipparoima Team Malizia ylitti linjan ensimmäisenä. Kokonaiskisan voitti kuitenkin amerikkalaisvene 11th Hour Racing.
Ennen uusimpien Imoca 60 ja VOR 65 -veneiden kiinnittymistä laitureihin, yleisöllä oli mahdollisuus tutustua aiempien kisojen osallistujaveneisiin. Joukossa myös Sayula II:n niin ikään 1973–74 Whitbreadiin osallistunut sisarvene Tauranga, sittemmin Gandalf.
Kosatka: Ensimmäinen venäläisvene VOR-kisassa oli Rob Humphreys’n suunnittelema ja 2008–2009 osallistunut Kosatka. Se oli tyypiltään toisen sukupolven VO70. Projekti sen takana oli myös ensimmäinen, jossa ympäristö nostettiin näkyvästi esiin. Kosatkan avulla haluttiin edistää valaiden ja delfiinien suojelua. Veneen kippari oli Andreas Hanakamp ja monenlaisista vaikeuksista kärsinyt vene sijoittui kahdeksanneksi eli viimeiseksi.