Jutut

Vesiliikennelaki: Mitä maksaa törttöily vesillä?

Vesillä törttöilystä voi joutua pulittamaan pitkän pennin. Olemme koonneet yhteen tavallisimmat rangaistukset mitä veneillessä voi seurata.

01.06.2019

KirjoittajaTomi Peurakoski, Heikki Vento, Jarmo Niininen

KuvaajaJussi Helttunen, Tomi Peurakoski

Veneilijät ovat hyvin tietoisia siitä, että jos vesillä ajaa ylinopeutta tai humalassa, seuraa siitä kiinni jäädessä rangaistus. Samoin jauhesammuttimen unohtaminen tai tarkastamispäivämäärän ylitys aiheuttaa rapsut, mutta minkälaiset? Vanha rikesakko- ja päiväsakkojärjestelmä on voimassa vielä vuoden ajan, kunnes vuoden 2020 kesäkuussa astuu voimaan uusi vesiliikennelaki, jonka myötä rikesakot korvataan liikennevirhemaksulla.

Vesiliikennejuopumus

Vesiliikennejuopumuksesta tuomitaan henkilö, joka ohjailee alusta tai toimii aluksessa sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä mikäli

1) veren alkoholipitoisuus on alle 1,0 promillea ja kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut. Ammattimaisessa vesiliikenteessä raja on 0,5 promillea.

2) veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,0 promillea ja ammattiliikenteessä 0,5 promillea.

3) käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia yhdessä niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut.

Lisäksi olosuhteiden on oltava sellaiset, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Rangaistusmaksimi on kaksi vuotta vankeutta ja asia käsitellään tuomioistuimissa. Oikeuskäytännön mukaan sakot lähtevät tapauksen vakavuuden ja humalatilan perusteella noin 40 päiväsakon molemmin puolin. Tuomio vesiliikennejuopumuksesta ei vaikuta ajokorttiin mutta saattaa vaikuttaa merenkulun pätevyyskirjoihin. Omistaja, haltija tai päällikkö saa noin 20 päiväsakon rangaistuksen myös aluksen luovuttamisesta juopuneelle.

Varustepuutteet

Kaikissa moottoriveneissä ja yli viiden metrin purjeveneissä on oltava

1) kantavuusluokaltaan sopivan kokoinen ja hyväksytty pelastusliivi tai kelluntapukine kaikille veneessä olijoille.

2) airot tai mela tai ankkuri köysineen.

3) tyhjennyspumppu tai muu väline (äyskäri, ämpäri) veden poistamiseen.

4) vuoden välein tarkastettu EN 3 standardin mukainen teholuokaltaan vähintään 8A 68B mukainen käsisammutin, jos veneessä on liekillä toimiva polttolaite (esim. kaasukeitin), sisäkone tai yli 25 kW (34 hv) perämoottori.

Erillinen käsisammutin tarvitaan, vaikka veneessä olisi kiinteä sammutusjärjestelmä.

Kohdista 2, 3 ja 4 selviää tavallisesti 70 euron rikesakoilla, jos puutteita ei ole useita. Pelastusliivien puutteesta tulee aina vähintään kuusi päiväsakkoa, eli rikesakoilla ei selviä, jos liivit ovat jääneet maihin. Veneilijän 3 255 euron nettotuloilla saisi kuusi kappaletta 50 euron päiväsakkoa eli yhteensä 300 euron sakon yhdenkin liivin puuttumisesta. Sakot varustepuutoksista tulevat aina aluksen päällikölle, ei siis kuljettajalle, ellei hän ole samalla päällikkö.

”Pelastusliivien puutteesta tulee aina vähintään kuusi päiväsakkoa, eli rikesakolla ei selviä.”

Rekisteröintipuutteet

Kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet tulee rekisteröidä. Myös moottoriteholtaan vähintään 15 kilowatin eli yli 20 hevosvoiman veneet on merkittävä vesikulkuneuvorekisteriin.

Rekisteröintivelvollisuuden noudattamatta jättämisestä saa veneen omistaja 70 euron rikesakon. Rekisteröimättömän tai rekisteritunnuksilla merkkaamattoman veneen käyttämisestä vesiliikenteessä saa 70 euron rikesakon aina aluksen sen hetkinen tosiasiallinen päällikkö.

Jos aluksen sen hetken tosiasiallinen päällikkö on samalla aluksen omistaja kuten usein on, niin rikesakon joutuu maksamaan vain kerran.

Silloin tällöin poliisi pysäyttää vesillä veneen, jolloin veneen omistaja on esimerkiksi humalatilan vuoksi luovuttanut veneensä päällikkyyden asiansa osaavalle toiselle henkilölle, joka sillä hetkellä vastaa aluksesta ja sen turvallisesta kulusta vaikka omistaja onkin mukana. Tuolloin 70 euron rikesakko napsahtaa kummallekin henkilölle.

Pimeänä kulkeminen

Aluksen kuljettamisesta ilman säädettyjä kulkuvaloja auringon laskun ja nousun välisenä aikana laskutetaan 12 päiväsakon verran. Pimeä vene on aina suureksi vaaraksi itselle sekä muille vesilläliikkujille, sitä ei sovi unohtaa. Sakot saa yleensä kuljettaja mutta päällikkö silloin, jos hän sillä hetkellä vastaa aluksen tosiasiallisesta ohjailusta.

Häiritseminen

Lain mukaan se joka ilman pakottavaa syytä vaikeuttaa tai häiritsee muiden liikkumista vesillä, aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa muille tai aiheuttaa tarpeetonta vaaraa, haittaa tai häiriötä kalastukselle tai luonnon virkistyskäytölle taikka muulle yleiselle tai yksityiselle edulle tuomittakoon sakkoon.

Nämä hurjastelijat, jotka ajavat esimerkiksi suurilla nopeuksilla tai muuten vaarallisella ajotyylillä vilkkaasti liikennöidyillä väylillä täysin muista piittaamatta taikka häiritsevät aivan rantaviivan tuntumassa edestakaisella pörräämisellään rantojen rauhaa ja virkistyskäyttöä saavat sakkoa 10–20 päiväsakon verran teon vakavuudesta ja vaarallisuudesta ja haitallisuudesta riippuen. Sakon saa kuljettaja, joka myös yleensä näissä tapauksissa aina on samalla aluksen päällikkö.

Ylinopeudet

Tyypillisin ja kaikkein merkittävin nopeusrajoitus vesillämme vaarallisimmissa ja hankalimmissa paikoissa on 10 km/h eli 5,4 solmua. Tällä nopeudella pienet veneet eivät kulje vielä liu’ussa ja isommat eivät ole lähelläkään liukukynnystä. Päiväsakkokynnys ja sakkojen määrä selviävät oheisesta taulukosta. Käytännössä siis 10 km/h nopeusrajoitusalueella selviää 120 euron rikesakolla, kunhan nopeus ei ylitä 20 km/h.

Kympin rajoitusalueella esimerkiksi 25 solmun (46 km/h) nopeudesta kuittaa sillä veneilijän 3 255 euron nettokuukausituloilla 750 euron sakon (50 euroa x 15 päiväsakkoa).

Ylinopeussakko ei aina välttämättä tule kuljettajalle vaan sen voi saada myös aluksen päällikkö, jos tämä sillä hetkellä on tosiasiallisesti ollut vastuussa aluksen ohjailusta, esimerkiksi isän opastaessa vieressä poikaansa ajamaan veneellä.

Aluksen päällikkö

Merilain mukaan jokaisesta aluksesta löytyy päällikkö, joka vastaa viimekädessä koko aluksesta, sen miehistöstä, matkustajista ja aluksen turvallisesta kulusta. Jos päällikkö ei itse aktiivisesti osallistu ohjailutapahtumaan, hän voi luovuttaa ajamisen taitavalle ja asiansa osaavalle kuljettajalle, jolle siirtyy tällöin vastuu aluksen ohjailusta. Päällikkö vastaa aina silloin tosiasiallisesti varsinaisesta ohjailusta, kun hän itse toimii kuljettajana tai on kuljettajan kanssa ohjaamotilassa ja antaa tälle aktiivisesti komentoja aluksen kulun suhteen.

Lue myös Venepoliisn matkassa Saimaalla numerosta 9/2017.

Esimerkkitaulukko päiväsakon rahamäärän määräytymisestä nettokuukausitulojen perusteella. Kuudenkympin lisäys nettopalkkaan nostaa peruspäiväsakkoa yhdellä eurolla ja yhden huollettavan määrä puolestaan vähentää kolmella eurolla, mutta kuitenkin niin, että pienin päiväsakon rahamäärä on aina vähintään kuusi euroa.

Sakon lopullinen summa on nettokuukausitulojen mukaan määräytyvä yhden päiväsakon rahamäärä kerrottuna teon mukaan määräytyvänä päiväsakkojen lukumääränä.

Taulukon ja tämän kaavan voi laskea, mitä nuo muutamat yllä luetellut veneilijöiden tekemät vakavimmat ja yleisimmät rikokset tai rikkeet omalla kohdalla lopulta maksaisivat. Sakkolaskuri löytyy myös Poliisin nettisivuilta.

 

Liikennevirhemaksut käyttöön 1.6.2020

Vesiliikennelain kokonaisuudistuksen yksi keskeinen pilari on uusi liikennevirhemaksu, joka korvaa nykyisen rikesakkojärjestelmän. Uudistus tulee voimaan samanaikaisesti tieliikenteen vastaavan muutoksen kanssa 1. kesäkuuta 2020.

Lakiin on koottu useissa eri laeissa ja asetuksissa olleita säädöksiä. Esimerkiksi rikkomukset Saimaan kanavalla, valojen noudattama jättäminen ja ylinopeusrikkeet ovat siirretty samaan lakiin virhemaksusta.

Liikennevirhemaksulla voi selvitä vain pienemmistä rikkeistä. Vesiliikennerikoksista määrätään rikoslaissa.

Rikoksesta voidaan tuomita, jos syytetty on tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut vaaraa toisen henkilön hengelle, turvallisuudelle tai terveydelle. Myös pelastusliivien, pelastuspukineiden tai kelluntapuvun puuttumisesta rangaistaan rikoslain perusteella.

Ankarin liikennevirhemaksu on ylinopeus, josta maksu on 120 euroa. Tuolla summalla selviää ylinopeudesta, joka on korkeintaan kaksi kertaa sallittu nopeus.

Muista yleisistä rikkeistä veneen päällikölle voidaan määrätä 70 euron maksu. Sellaisia ovat puutteet veneen varustelussa tai rekisteröimättömän veneen käyttäminen elinkeinotoiminnassa.

Pienemmän virhemaksun voi joutua pulittamaan, jos veneen paperit eivät ole kunnossa. Esimerkiksi rekisteritodistuksen puuttumisesta virhemaksu on 40 euroa.

Jos kuljettaja syyllistyy samanaikaisesti useaan vesiliikennerikkomukseen, virhemaksu määrätään 40 eurolla korotettuna. Maksua ei voi määrätä, jos sama asia on oikeuden käsittelyssä tai kuljettajalle on jo siitä määrätty rangaistus tai maksu.

Vesiliikenteen virhemaksun antaa poliisi, tulli tai rajavartiolaitos.

Tieliikenteeseen verrattuna laissa on yksi merkittävä ero: vesikulkuneuvo on aina pysäytettävä. Pelkkä rekisteritunnuksen kirjaaminen ylös ei riitä, vaan alus on pysäytettävä ja kuljettaja tunnistettava.

Uudessa laissa on kuitenkin varauduttu siihen, että tulevaisuudessa myös vesiliikenteessä maksu olisi mahdollista määrätä venettä pysäyttämättä. Vielä se ei ole tekniikan ja tietojärjestelmien puutteiden vuoksi mahdollista.

X