4 HENGEN PELASTUSLAUTAT
-
Crewsaver ISO Ocean
-
Crewsaver Mariner
-
Ocean Safety OceanISO
-
Seago Sea Cruiser
6 HENGEN VERROKKILAUTTA
-
Viking RescYou
Suomen Purjehdus ja Veneilyn katsastussäännöt edellyttävät pelastuslauttaa luokassa 1 (avomeri) ja suosittelevat luokassa 2 (rannikko). Laki ei puhtaasti huvikäytössä olevaan veneeseen sitä vaadi, vaan vasta vaikka vuokra-, koulutus- ja muussa ammattiveneilyssä.
Terve järki on velvoittavampi. Suurimman osan kesää – avomeren reunamilla käytännössä aina – vesi pysyy meillä niin viileänä, että pelastautuminen vain uimalla on erittäin vaikeaa hyväkuntoiselle aikuiselle, saati lapsille ja muuten heikommille.
Ajatusleikki muutaman sadan metrin uimaretkestä vaatteet päällä kymmenasteisessa meressä antaa kuvan tilanteesta. Lisää vielä annos myrskyä, sillä tuskin pahin haveri kauneimmalla kelillä tapahtuu.
Siihen nähden pelastuslauttoja näkyy matkaveneissämme yllättävän vähän. Kiitos kuitenkin kuuluu antaa siitä, että jos suomalaislipun alla kulkevan veneen tapaa Viron tai Ruotsin satamissa, sen kannella on lautta melkein aina. Ehkäpä niissä muissakin sellainen on, vaikka sitten sisällä piilossa?
Pelastuslautta on kallis ja niiden hintaerot suuria. Ilman lakien suoria vaatimuksia on vaikea nähdä, mistä hyväksynnästä on mielekästä maksaa ja miksi.
Harvoin testattuja
Muun muassa tätä halusimme tutkia vertailussamme. Halusimme tarkastella eri standardeihin hyväksyttyjä, eri hintaisia, eri tavoilla pakattuja lauttoja pienimmässä kokoluokassa. Sen miellämme todennäköisimmäksi valinnaksi tyypilliseen perheveneeseen, joka tavoittelee järkevää perusturvallisuuden tasoa kohtuullisin kustannuksin.
Täyttä otosta markkinoilta emme saaneet mukaan. Osin se johtui siitä, että syksyllä maahantuojia lähestyessämme toimitusaikataulut eivät riittäneet. Lauttoja ei juuri pidetä myymälän hyllyillä odottamassa. Yksi tekijä on myös se, että merkkivalikoiman runsaudessa saattaa olla harhaa, kun useamman brändin takana on yksi ja sama emoyritys. Tämä koskee erityisesti viime vuosina laajentunutta Survitec Groupia, jonka merkkejä ovat Avon, Crewsaver, DSB, Eversafe, RFD ja Zodiac.
Mukaan lähteneellä Ocean Safetyllä ei vielä ole maahantuojaa Suomessa, mutta se etsii sellaista aktiivisesti. Valmistaja on maailmalla tunnettu muun muassa VOR- ja Clipper Race -kisojen hovihankkijana.
Suurista valmistajista Vikingiltä saimme toivomaamme suuremman kuuden hengen lautan, RescYou. Kokeilimme senkin, mutta verrokkina eri kriteereillä kuin testilautat. Hyvä oli, että kokeilimme, sillä havainnot korostivat yllättävästi yhtä näkökulmaa loppuarvioissa ja tuloksissa.
Seagon mukana olevalla pelastuslautalla on alempi hyväksyntäluokka kuin vertailun muilla lautoilla, ja samalla se on useita satoja euroja edullisempi.
Testiin osallistuneiden lauttojen toimittajat ansaitsevat kiitokset sekä joustavuudestaan että rohkeudestaan. Vastaavia käytännön kokeita tehdään ani harvoin riippumattoman tahon toimesta ja vielä niin, että tulokset julkaistaan. Sekin oli tiedossa, että jotta voittaja löytyy, väistämättä tulee myös häviäjiä.
Silti tiukan paikan tullen mikä tahansa näistä lautoista on taatusti turvallisempi vaihtoehto, kuin sellaisen puuttuminen kokonaan.
Kuminen laukaisunaru ei johda vettä pakkaukseen eikä kiinnitetty irtopää lähde purkautumaan vahingossa.
Lautat laukaistiin maissa, jotta rakenne ja varustus voitiin tutkia huolella.
Seago suojaa laukaisussa katkeavan langan tarranauhalla.
Seagossa pakkausmerkinnät olivat selkeimmät ja tarkimmat.
Sijoitus harkiten
Koviin kuoriin pakatut laukut pakottavat etsimään niille paikan veneen kannelta. Se on hätätilannetta ajatellen hyvä asia. Silloin lautta on varmasti tavoitettavissa eikä sen noutaminen haittaa muuta veneessä tapahtuvaa evakuointia.
Seago Sea Cruiser sai kiitosta selkeistä merkinnöistä pakkauksen päällä. Kuvalliset käyttöohjeet, ensimmäinen ja viimeisin huoltopäivämäärä sekä huoltovälit selviävät yhdellä silmäyksellä. Tärkeä kohta on ohje asennoista, joissa lautan saa kiinnittää paikoilleen.
Väärässä asennossa olevaan koteloon liittyy kaksi ongelmaa. Pakkauksessa oleva kaasupullo on kova ja raskas esine. Etenkin moottoriveneen liikkeet aallokossa voivat olla äkkinäisiä ja teräviä, jolloin väärin kiinnitetyssä lauttapakkauksessa kaasupullo voi rikkoa itse lautan tai sitä suojaavan tyhjiömuovin.
Toinen riski liittyy jälkimmäiseen seikkaan. Jos laukaisunaru on kyllästämätön (kuten molemmissa kovapakkauslautoissa), se imee kosteutta lampunsydämen lailla. Jos laukaisunarun reikä jää asennuksessa ylöspäin, kotelo voi täyttyä vedellä, ja tyhjiöpakkauksen rikkoutuessa vesi pääsee aina lauttaan asti ilman, että sitä ulkopuolelta huomaa mitenkään.
Pehmeään kassiin pakatut lautat ovat yleensä pari sataa euroa halvempia kuin samanlaiset versiot kovakuorisina. Niissä houkuttelee myös näennäisesti helpompi sijoittelu veneeseen. Todellisuudessa säilytyspaikan joutuu miettimään vielä huolellisemmin.
Molemmissa kassipakatuissa testilautoissa käyttöohjeet ja huoltomerkinnät olivat esillä asiallisesti, mutta vain verrokki-Vikingissä oli mainittu erikseen ja isolla kyltillä tärkeä asia: lautta on säilytettävä paikassa, joka on kuiva ja josta se on aina nopeasti saatavilla.
Kassi ei suojaa lauttaa kolhuilta sitä säilytyspaikkaan vietäessä, sen päälle esineitä heitettäessä eikä etenkään hätätilanteessa ulos tuodessa. Pahimmillaan silloin laukaisunaru tarttuu matkalla johonkin ja lautta paukahtaa auki jo veneessä.
Tämä oli parhaiten torjuttu Crewsaver ISO Oceanissa, jossa laukaisuköyden ulkopää oli kumia (ei johda vettä sisälle) ja varustettu erillisellä kiinnitysköydellä. Vikingissä köysi oli kyllästetty, punaisella värjätty ja vetopää kassiin kiinnitetty, Crewsaver Marinerissa oli vain irrallaan roikkuva narunpää.
Ocean Safetyn komea nousuramppi ja alumiinipuolilla huolittu, syvä tikas.
Kaikkien lauttojen melat olivat huonoja, mutta Mariner oli pohjanoteeraus.
Pohjan painopussien muodolla ei ollut väliä lautan vakauteen, ne toimivat kaikissa hyvin. Tässä ISO Ocean.
Kunnollinen käsiremmi sisällä on tärkein tekijä nousua auttaessa.
Laatu tarkkailussa
Laukaisutestit suoritimme kuivalla maalla, jossa pystyimme parhaiten arvioimaan lauttojen rakenteita ja varustusta. Jokainen lautta avautui moitteitta. Täyttymisajoissa oli pieniä eroja, kaikissa kelluttavien ponttonien lisäksi suojakuomua kannattavat kaaripalkit tulivat riittävän tiukoiksi.
Testilautoista Crewsaver Mariner on lähtökohtaisesti huokeimmin toteutettu. Materiaali on taajuushitsattua PVC-muovia. Varsinainen valmistaja on pakkausmerkintöjen mukaan alan suurtehdas, espanjalainen Eurovinyl, joka tekee monille merkeille lauttoja tästä ja muista materiaaleista.
Pisteet rehellisyydestä, sillä kukaan muu ei kerro erikseen valmistajaa, vaikka kaikilla tuskin on omia tehtaita.
Mariner ei täytä mitään standardeja (kaikki muut ISO 9650), mikä näkyi selkeästi muita heikompana varusteluna. Valoja tai heijastimia ei ole lainkaan. Kuomu kiinnittyy pingottamalla alareunan kuminauha ponttonin reunan ympäri. Kulku-, tähystys- tai tuuletusluukkuja ei ole.
Jo tässä vaiheessa ihmetytti se, että Marinerin varusteet, kuomu ja jopa tikkaat oli niputettu ohuilla, mustilla muovilangoilla, jotka pitää avata ennen käyttöön ottoa. Ihmeellinen idea hätätilannetta ajatellen.
Marinerin pohja on yksinkertainen pressu, joka on kiinnitetty remmeillä kahden ponttonikerroksen väliin. Kaikissa muissa lautoissa pohja on vesitiiviisti alemmassa ponttonissa ja sen sisäpuolella on ohut kerros eristettä sekä lämpöä heijastava alumiinikalvo.
Ocean Safety ja Crewsaver ISO Ocean ovat polyuretaani-nailon-laminaattia, jonka etuina pidetään homehtumattomuutta, hankauskestävyyttä, vetolujuutta, repeämättömyyttä ja keveyttäkin. Haittapuolena on valmistuksen työmäärän kasvaminen, kun liitoksia joutuu tekemään yhdistämällä ommel- ja liimasaumat.
Seagon ponttonit ovat butyylikumia suojattuna ripstopnailonilla, josta kaikkien lauttojen kuomut on tehty. Verrokkilautta Vikingin ponttonit olivat kuidulla suojattua luonnonkumia. Kumeihin liitetään muut osat liimaamalla eikä rakenne lujuudeltaan pärjää PU-nailonille.
Työn jälki oli yleisesti ottaen hyvää ja asiallista, mutta Seago Sea Cruiser tuotti pettymyksen. Se oli kuin juuri ja juuri tehty täyttämään ISO-standardin kirjain, mutta ei yhtään enempää. Tikkaat, käsiremmi kiipeämiseen, vetoliina pohjassa nurin auenneen lautan oikaisemiseen, vetoketjulla suljettava luukku; kaikki löytyy, mutta on hennommin mitoitettua ja huonommin toimivaa kuin Crewsaver ISO Oceanissa ja Ocean Safetyssä. Lisänä oli ylenmääräinen liimanhaju ja -tahrat, jotka peittivät osan ulkovalosta ja haittasivat viikatun luukun avaamista.
Muuten saman standardin mukaiset lautat olivat varustelultaan varsin tasavahvoja. Yksityiskohdissa oli eroja, jotka tulivat esiin vesitestissä.
Lyhytkätisen oli hankala yltää nousurampin yli Ocean Safetyn sinänsä hyvään käsiremmiin.
Tilavassa Ocean Safetyssä kaikki pysyivät hyvin paikallaan ja lautta tuntui testaajien mielestä tilavimmalta.
Testin kulku
Kumppanimme oli Meriturvan Lohjan yksikkö, kuten usein pelastusliivitesteissämmekin. Tässä testissä kuuntelimme heidän asiantuntijuuttaan vielä korostuneemmin. Suomesta tuskin löytyy toista tahoa, joka tutkii pelastuslauttoja ja kouluttaa niiden käyttöön likimainkaan samassa määrin kuin Meriturva.
Lisäksi tulee heidän ainutlaatuinen altaansa, johon pumppasimme vajaan metrin korkuisen aallokon vesitestin ajaksi.
Viiden hengen testiryhmästä neljä kerrallaan käytti kutakin lauttaa. Yhdellä oli harjoitustaustaa juuri Meriturvan kurssilta. Muut eivät olleet koskaan avattuun lauttaan vedestä kiivenneet. Uskomme tämän vastaavan kohtalaisesti tavanomaisen veneilyperheen tilannetta, samoin joukon kokoonpanon: kaksi aikuista miestä ja yksi nainen, teini-ikäiset poika ja tyttö.
Laukaistu lautta odotti vedessä kiinnitysköyden etäisyydellä altaan reunasta, josta ”pelastautujat” uivat lautalle paukkuliiveissä ja viileän kesäpäivän veneilyvaatteissa. Lauttaan päästyään he suorittivat laidalta annettuja tehtäviä: luukkujen käyttöä, varusteiden esiin ottamista, tähystystä. Lopuksi lauttojen vakautta kokeiltiin laittamalla kaksi miestä yhtä aikaa tyhjän lautan kiipeämistikkaille.
Verrokkilauttaan mallinnettiin pelastautuminen ”suoraan veneestä” eli altaan reunalta.
Kunkin lautan ominaisuuksia arvioitiin sekä altaan laidalta että testihenkilöiden kommenteilla heti kokeen jälkeen. Nämä osoittautuivat paljastaviksi siitä, millä asioilla oikeasti on eniten merkitystä hätätilanteessa toimimisen, jaksamisen ja turvallisuuden tunteen suhteen.
Ahtaus on vaikeutta
Pisimmät tikkaat olivat Crewsaver ISOssa ja Ocean Safetyssä. Niissä oli myös puikoilla vahvistettu kangasramppi helpottamassa kiipeämistä. Ramppi helpotti kaikkia, mutta sille pääseminen oli vaikeampaa lyhyille henkilöille, koska rampin yli on hankala tavoittaa käsille otetta ponttonin köysistä ja etenkin sisäpuolella olevasta käsiremmistä.
Toinen lyhyistä henkilöistä jopa arvioi rampittoman Seagon helpoimmaksi lautaksi kiivetä sisään. Muut pitivät parhaana Ocean Safetyä helpoimmin ulottuvilla olleen käsioteköyden takia.
Standarditon Mariner oli nousutestissä katastrofi. Kukaan testaajista ei päässyt sinne omin avuin. Niputettujen tikkaiden avaaminen osoittautui juuri niin vaikeaksi kuin pelättiin. Lisäksi lautta kallistui ensimmäisen sinne yrittäessä niin, että yhden piti uida toiseen päähän tasapainottamaan sitä. Suurin ongelma oli kuitenkin sisäpuolisen käsiremmin puute, jolloin korkean ponttonin yli pääsee vain toisen avustamana.
Lauttoihin päästyä huomattiin tilan merkitys käytettävyydelle. Kaikki tarvikkeet löytyivät joka lautassa, mutta löytämisen nopeus riippui kolmesta asiasta seuraavassa järjestyksessä: lautan koko, varustepussien läpinäkyvyys ja pohjan jäykkyys.
Ocean Safety on sisämitoiltaan suurin ja sen poikittainen käsiremmi ponttonien kiristämänä jämäkästi korkealla. Kukin henkilö pääsi omaan nurkkaansa, jolloin lautta pysyi aallokossa vakaimmassa asennossa. Tämä mahdollisti yhteistoiminnan selkeyden.
Varustepussi oli läpinäkyvä ja sinne pakatuissa sekä suoraan lauttaan kiinnitetyissä tarvikkeissa oli hyvät kuvalliset tunnisteet.
Crewsaver ISO Ocean on vain senttejä pienempi, mutta sen löysä pohja painui pussiksi. Ihmiset luistivat yhteen kasaan, samoin pohjan lämpöeriste. Vaatteista valuva vesi muodosti keskelle kylmän lammikon. Varusteet olivat huonommin merkityt ja läpinäkymättömästä pussista niiden tunnistaminen oli vaikeaa (testi suoritettiin valoisassa, ei yöoloissa).
Selvästi pienemmässä Seagossa samat vaikeudet korostuivat edelleen. Varustepussi on läpinäkyvä, mutta sen löytäminen ja esiin saaminen olivat työlästä toisten alta, kun kaikki valuivat kohti lautan keskustaa. Löysänä pohjalla roikkunut käsiremmi takerteli raajoihin ja lautan kiinteät varusteet olivat aina jonkun selän alla.
Seagon tikas on lyhyt ja heiveröinen.
Seagon kunnon merkinnät ja kirkkaat värit auttoivat tarvikkeiden löytämisessä.
Pitkän henkilön oli vaikea tavoittaa Seagon tikasta, joka ui lautan alle.
Crewsaver Marinerissa neliöitä oli periaatteessa enemmän, mutta sen pohja muodosti kaikkein syvimmän pussin ja keräsi eniten roiskevettä. Kuomu oli myös matalin, joten tila oli vaikein käyttää hyväksi.
Toisin kuin muissa lautoissa, Marinerin kuomu on avattavissa kahteen suuntaan. Se helpottaa tähystystä. Ongelma oli, että kuomun kuminauhareunusta ei koskaan saatu todella pingotettua ponttonin ympäri kokonaan. Se jäi aina yhdestä tai kahdesta nurkasta auki, joten säältä ei oikeasti oltu suojassa hetkeäkään.
Kuomun luukut toimivat parhaiten Ocean Safetyssä ja Crewsaver ISO Oceanissa. Molemmissa oli toisella puolella tuuletustorvi, jota voi käyttää tähystykseenkin, vaikka parhaan näkökentän saa avoimesta ovesta. Seagon halpa ja alimitoitettu vetoketju vaikeutti luukun sulkemista ja tuuletustorvi on keskellä luukkua.
Luukut suljettuina ja täysin miehitettyinä kaikki lautat kelluivat aallokossa hyvällä varalaitakorkeudella. Siltä osin niissä kaikissa voi katsoa hengen olevan turvassa.
Eroja syntyi rakenteen jämäkkyyden sekä tässäkin kohdassa olotilan koon kautta. Lautat, joissa henkilöt pääsivät parhaiten kulmiin ja myös pysyivät siellä (Ocean Safety ja CS Iso Ocean), koettiin turvallisimmiksi ja niissä syntyi vähiten pahoinvointia. Kun vesilammikkoa kertyy vähemmän, pelastautuneet ovat vähemmän alttiita hypotermialle. Paras tässä suhteessa oli Ocean Safety, huonoin Crewsaver Mariner onnettoman kuomunsa takia, joka päästää niin sadetta kuin pärskeitä sisään vaatteiden valumaveden lisäksi.
Vakauden puute on suurempi ongelma sisään kiivetessä kuin miehitetyssä lautassa. Tosin Seagossa havaittiin, että aina akuuttien tehtävien tauotessa luukkua lähinnä olevat testaajat pyrkivät pakenemaan ahtautta nousemalla avoimeen luukkuun ponttonin päälle istumaan. Teko kallistaa lauttaa, mutta sitä tuskin tapahtuisi tosioloissa.
Kahden hengen kallistuskokeessa yhtä aikaa tikkailla seisten ei yksikään lautoista lähtenyt kaatumaan: pohjasta roikkuvien vesipussien vastapainot on kaikissa mitoitettu riittävästi.
Kukaan ei noussut Marineriin ilman muiden apua.
Ensimmäinen kiipeäjä pääsi Marineriin vasta, kun toinen tasapainotti lauttaa toisesta päästä.
Mikään lautta ei kaatunut tikkailla seisten, mutta kun oikaisupussien annettiin tyhjentyä, myös ISO Oceanin sai nurin.
Kiipeämistekniikkaa ISO Oceanissa. Ensin polvilleen rampille, sitten kierähtämällä sisään.
Tarinan opetus
Testin jälkeen koehenkilöiden antama yhteenveto tärkeimpien ominaisuuksien järjestyksestä piti hyvin yhtä altaan laidalta tehtyjen havaintojen kanssa.
Kaikki listasivat helpon lauttaan nousun. Tärkein tekijä siinä on kunnollinen, helposti tavoitettava käsiremmi lautan sisäpuolella. Ramppi auttaa, mutta kunnon käsiotteen löytäminen on oleellisempaa. Muuten ponnistus tikkaasta painaa sen vain lautan alle eikä nosta ponnistajaa ylöspäin.
Lautan tilavuus mainittiin seuraavaksi useimmin. Siihen todettiin nivoutuvan eri tavoin oikeastaan kaikkien muiden käytännöllisyyteen vaikuttavien asioiden: vakauden, lattiaveden vähäisyyden, tavaroiden löytämisen ja lautassa toimimisen helppouden.
Eniten parannusta vaativiksi asioiksi todettiin vielä varusteiden tunnusmerkintöjen lisääminen ja luukkujen vetoketjujen parantaminen.
Johtopäätökseksi voi vetää sen, että varmistaakseen pelastuslautan toimimisen tositilanteessa, ensimmäiseksi pitää tehdä päätös säästökohteiden etsimiseksi muualta. Kun lakivaatimukset puuttuvat, vähimmäistasoksi pitää ottaa ISO9650-luokitus. Standardoimattomia lauttoja ei pidä harkita kuin sellaisille sisävesille, joissa avun voi luottaa tulevan kaikissa oloissa korkeintaan muutamassa tunnissa.
Myös lautan koko pitää ottaa hintaa tärkeämmäksi kriteeriksi. Se vaikuttaa toimivuuteen arvaamattoman montaa kautta. Jo Itämerellä ja viimeistään kauempana on harkinnan arvoista lautan mitoittaminen jo alun perin pari henkilöä yli veneen miehistöluvun.
Vaikeimmin tutkittava asia kuluttajalle on lautan laatutaso. Siinä joutuu jäämään osin hyvän uskon ja merkki-brändeihin luottamisen varaan. Ihan suoraan ei voi luvata, että kalliimpi ja tunnetumpi on parempi, vaikka ainakin saman valmistajan malleissa hinta ja laatu näyttävät kulkevat käsi kädessä.
Varottavaksi jää yleistotuus: jos tuote vaikuttaa liian halvalta ollakseen kunnollinen, se tuskin sitä onkaan.
Ominaisuuksiltaan parhaaksi lautaksi osoittautui Ocean Safetyn tasainen kokonaisuus. Silti sitä ei kruunata voittajaksi niin kauan, kun sillä ei ole merkkihuoltoa Suomessa. Huoltamattomaan lauttaan ei voi luottaa täydellisesti, ja siksi voiton vie Crewsaverin ISO Ocean.
Testi on julkaistu Vene-lehdessä 2/2019
| ARVOSANAT | Painoarvo % | Crewsaver ISO Ocean | Crewsaver Mariner | Ocean Safety Ocean ISO | Seago Sea Cruiser |
| Pakkaus ja merkinnät | 10 % | 8 | 7 | 6 | 9 |
| Rakenne ja laatu | 15 % | 8 | 6 | 9 | 7 |
| Lauttaan nousu | 25 % | 7 | 4 | 8 | 6 |
| Lauttaan sijoittuminen | 20 % | 7 | 6 | 8 | 5 |
| Varustus | 10 % | 8 | 4 | 9 | 7 |
| Merkkihuollon saatavuus | 20 % | 8 | 8 | 5 | 8 |
| YLEISARVOSANA | 100 % | 7,6 | 5,8 | 7,5 | 6,8 |
