Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Veneilyvaatteiden historia: Öljykangastakki – Ei enää suolavettä

Öljykangastakki kehitettiin merimiehille, mutta nykyisin se on lähinnä kaupunkilaisten tyyliniekkojen vaate.

29.09.2022

Kirjoittajamarkus ånäs

Aika on sekä ajanut ohi että ei ole perinteisestä öljykangastakista. Vaikka se on mitä perinteisin ja aikanaan käytetyin purjehdustakki, sitä ei enää tapaa edes tehokkaimman saaristolaisen silakankalastajan yllä. Sen sijaan öljykangastakki on yhä kurantti vaate keikareille kaupungeissa ja maatilojen pihoilla.

Käytettyjen purjekankaiden paloista tehtyjä takkeja on öljytty erilaisilla rasvoilla varmasti niin kauan kuin ihminen on repinyt elantoaan pohjoisilta meriltä. Ensimmäinen tunnettu valmistaja oli Francis Webster, joka ompeli 1700-luvulla pellavapurjeista takkeja, jotka oli vahattu pellavansiemenöljyllä. Myöhemmin pellava vaihtui sekä purjeissa että niistä tehdyissä takeissa puuvillaksi ja öljy parafiiniksi. Suurin piirtein nykyiselleen öljykangastakki kehittyi Englannissa viimeistään 1930-luvulle tultaessa.

Valmistajia on ollut aikojen saatossa paljon, mutta ehdottomasti tunnetuin on Barbour. Sen perusti John Barbour vuonna 1894 South Shieldsin satamassa, jossa se tuli suosituksi paikallisten merimiesten, kalastajien sekä telakkalaisten vaatettajana.

Barbourin mallisto ja sen käyttäjät ovat myös hyvä esimerkki takin evoluutiosta: Barbourin vahatusta puuvillakankaasta valmistettu takki on löytänyt tiensä Englannin hoviin, näyttelijä Steve McQueenin ylle Triumph-moottoripyörän selkään sekä huippumuodin suunnittelijoiden suosiksi.

Barbourin kuuluisin takkimalli on International. Ja kuten muodin maailmassa monesti, myös sillä on sotaisat juuret.

Toisen maailmansodan aikana brittiläisen sukellusveneen kapteeni George Philips huomasi erään miehistön jäsenen ottaneen mukaansa Barbourin öljykangastakin. Philips oivalsi takin palveluskelpoisuuden ankarassa merenkäynnissä pintakulussa, joten hän kehitti siitä virallisen univormun yhdessä Duncan Barbourin kanssa. Malli nimettiin Ursulaksi. Kaksiosaisessa, nelitaskuisessa puvussa oli huppu ja korkea, vuorattu kaulus. Sodan jälkeen siitä kehitettiin siviiliversio, International.

International on yhä mallistossa, mutta sitä ei näe veneilijöiden yllä. Vaikka syytä kyllä olisi. Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt lisääntyvät myös Suomessa, eikä silloin auta kuin turvautua perinteisiin konsteihin.

Onneksi – jos ei osaa itse ampua hyljettä ja keittää siitä rasvaa – takkeja saa syysmyrskyä vastaan valmiina.

Tyyliesikuva

Barbourin nykyisen suosion syy lienee ikiaikainen tyyli-ikoni James Bond. Kun Daniel Craig Skyfall-elokuvassa odottaa vihollisia Skotlannin nummella haulikko käsissään, hän on sonnustautunut Barbourin öljykangastakkiin. Suomessakin lantliv-elämää saaristohuvilallaan viettävä luottaa omaan Barbouriinsa ensisijaisesti mönkijän selässä, ei verkkoja Rönnqvistillä kokiessaan. Mutta kun moderni mies sorsastuskauden alettua ottaa alleen veneen hakeakseen saaliinsa, silloin hänellä on öljykangastakki yllään vetten päällä.

Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 9/2022

Lue myös nämä

X