Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Veneilyvaatteiden historia: Korvakoru – Niin rakkaudessa kuin kuolemassa

Juhlasesongin aikaan pursiseuran klubilla on helppo havaita, että korvakorut eivät ole vain naisten juttu. Edelläkävijöinä toimivat meriä seilanneet miehet.

01.01.2023

Kirjoittajamarkus ånäs

Kuvaajaistock

Mies, jolla on korvakoru, ei ole nykyaikana kummoinen nähtävyys. Ei edes, vaikka hänellä olisi sellainen vain toisessa korvassaan, riippumatta siitä, kummalla puolella.

Vaikka nykyisin muodikkainta miehellä on timanttikoru, klassinen valinta on suurehko, estetiikaltaan yksinkertainen kultainen rengas. Sellainen on erityisesti vesillä veneellään viihtyvän äijänkörmyn valinta, sillä korvakorujen päätymisessä miesten käyttöön juuri meriä seilanneet olivat keskeisiä edelläkävijöitä.

Miehet käyttävät yhä edelleen usein vain yhtä korvakorua. Tapa juontuu menneiltä ajoilta, jolloin romanttisilla merimiehillä oli vain yksi koru. Se toinen kun oli morsiamen luona kotisatamassa. (Sitä ei kerrota, ottivatko he kapakkaan mennessään korun pois, kuten nykymiehet vihkisormuksen.)

Korvakoruilla oli myös symbolistista arvoa: sillä pystyi osoittamaan olleensa pitkillä matkoilla. Esimerkiksi päiväntasaajan ylittämisen tai Cap Hornin kiertämisen jälkeen merimies oli kelvollinen laittamaan sellaisen korvaansa.

Ilmeisesti merimiesten korvakoruvillitys pohjautui merirosvojen ja kaappareiden varhaiselle menestyskaudelle. 1650 ja 1720-lukujen välissä Karibialla merirosvoudesta ja toisaalta kaapparitoiminnasta muodostui ammatti. Toisin kuin tämän päivän ammattimerirosvot Afrikassa, varhaisemmat kollegat ovat yhä nykyään ikonisia hahmoja, ja erityisesti visuaalisina sarjakuvaolentoina.

Merirosvojen kerrotaan käyttäneen korvakoruja osin taikauskoisista syistä. Uskotiin, että sellaista käyttävä ei hukkuisi. Toisaalta, kuten Pohjanmaalla nykyisin, jalometallilla toivottiin olevan monia sairauksia parantava vaikutus.

Käytännöllisin syy oli kuitenkin kuolemanjälkeinen aika. Korvakorun toivottiin toimivan hautajaiskorvauksena: jos merirosvo kuolisi laivalla tai huuhtoutuisi maihin, sen arvo kattaisi ruumiin kuljettamisesta kotiin perheen luo kunnollista hautaamista varten syntyneet kustannukset. Kenties näin myös joskus tapahtui, että tällainen ajatus ylipäätään pääsi syntymään – helpompi olisi uskoa, että koru vain repäistiin kuoleman jälkeen irti ja ruumis heitettiin mereen. Joka tapauksessa moni merirosvo kaiversi korun sisäpuolelle kotisatamansa nimen, jotta ruumis löytäisi kuoleman jälkeen perille sinne, missä sen toisen korun haltija miestään kaipailee.

Tyyliesikuva

On tietysti kyseenalaista, millainen tyyliesikuva Jack Sparrow on. Kuinka suhtauduttaisiin purjeveneeltä satamaravintolaan Örössä horjahtelevaan mieheen, joka pukeutuisi kuin näyttelijä Johnny Depp Pirates of The Caribbean elokuvissa? Mutta – Sparrow on karikatyyri, joka lainaa kaikilta kuviteltavissa olevilta tahoilta.

Johnny Depp Pirates of The Caribbean

Lue myös nämä

X