Laivastobleiseri, eli klubitakki. Irtotakkien joko juhlallisin tai sitten epämuodollisin ilmentymä. Ja ehdoton valinta pian alkavaan juhlasesonkiin, etenkin jos olet ehta pursiseuramies. Ja kyllä: soutuveneklubin jäsenyys olisi nyt vain eduksi.
Irtotakki kehittyi muodin maailmaan ennen kokopukua, 1800-luvun alussa. Ja mikä hämmästyttävintä, tausta ei ole sotilaallinen; irtotakin esitteli ensimmäisenä The Lady Margaret Boat Club, jonka soutujoukkueen kilpailuissa käyttämä yläosan vaate oli kumouksellinen, kirkkaan punainen takki. Siitä tulee myös tiettävästi sana bleiseri, eli blazer, sillä takki suorastaan hehkui. Samalla irtotakista käytetään myös sports jacket -termiä.
Klubitakki, sellaisena kuin se nykyisin tunnetaan, erottuu tavallisesta irtotakista lähinnä näyttävillä napeilla, jollaiset olivat jo ensimmäisessä soutuklubien kilpavaatemalleissa.
Napit voivat olla joko metallia, emalia tai sarvea, tai oikeastaan mitä hyvänsä materiaalia, joka vain vie ajatukset kantajansa edustaman klubin tai harrastuksen maailmaan. Takki voi olla yksi- tai kaksirivinen ja nappeja on myös hihasuissa. Koristeellisiin nappeihin on yleensä sommiteltu kuvioita joko golf-teemasta, ratsastuksesta, metsästyksestä, autourheilusta tai kalastuksesta. Klubitakin tehtävä on kertoa jäsenyydestä tai harrastuneisuudesta, mutta veneilijänä on imartelevaa, että juuri tässä harrastuksessa nappeja ei tarvitse yleensä erikseen valita: oletusarvo tavallisen, mihinkään kuulumattoman kantajan takissa on, että metallisissa klubitakin napeissa on ankkurikuvio.
Toki oman pursiseuran heraldisella lipputunnuksella sellaiset ovat tietysti aina vielä hienommat.
Siniseksi takin väri valikoitui sen helpomman käytettävyyden vuoksi. Klubitakkia on käytetty paljon akateemisessa maailmassa ja kirkkaan punainen sopii takkina lähinnä offensiivisen eksentrisille filosofeille.
On myös olemassa väite, että takkimalli ja sen blazer-nimi olisi tullut käyttöön brittilaivaston HMS Blazer -aluksen miehistölle teetettyjen takkien mukaan. Tämä väite ei kuitenkaan nauti suurta luottamusta muodintutkijoiden keskuudessa. Muutenkin: vaikka ajat ovat sotaisat, on parempi ajatella, että takin sisältä löytyy urheilullinen, vesillä omimmillaan oleva mies.
Tyyliesikuva
On täysin varmaa, että Vene-lehden uskollisen lukijan Mestarin Mitan valmistama klubitakki on jo päivityksen tarpeessa. Koska nyt ei valitettavasti vastaavaa tilaajakilpailua ole tarjolla kuin vuonna 1972, on suunnattava putiikkiin. Klubitakki on perinteisesti tehty hienosta kankaasta. Vaikka takkimalli on leimallisesti brittiläistä perua, sen tekevät nykyisin parhaiten italialaiset. Siispä ennen pursiseurasi pikkujouluja suuntaa sovittamaan Kitonin tai Brionin malleja. Niitä myy Suomessa Madame Fere Helsingissä.