Moottoriveneen ukkossuojaus ei ole aivan yhtä helppoa kuin purjeveneissä. Koska moottoriveneet ovat matalampia kuin mastolliset veneet, todennäköisyys suoralle salaman iskulle on pienempi, mutta se on kuitenkin mahdollinen.
”Avoveneissä suojaa ukkoselta ei juuri ole, eikä sellaiseen suojaa kovin järkevästi saa tehtyäkään”, kertoo ukkostutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta. ”Mitä isompi vene on ja mitä paremmin se on katettu, sitä parempi.”
”Jos vene on katettu jollain sähköä johtavalla materiaalilla, sitä parempi suoja siellä on. Eli saadaan aikaan Faradayn häkki”, Mäkelä sanoo.
Moottoriveneilijät ovat kautta aikain tehneet oman ukkossuojauksensa kiinnittämällä käynnistyskaapeleita veneidensä kaiteisiin ja laittamalla toisen pään veteen. Mäkelän mukaan tämä on hyvä tapa.
”Niitä voi laittaa kiinni kaiteisiin vaikka useampaan kohtaan ja heittää toisen pään veteen. Yhteys veneen eri osista kaiteeseen pitäisi jollain tavalla saada varmistettua. Veneen katolla pitäisi olla jonkinlainen salaman pyydystävä sieppari, jota kautta virta menee turvallisesti veteen.”
Käytettäessä radio- tai vhf-antennia siepparina ongelmana on, että antennijohto on vedetty veneen sisäpuolelle, ja salama voi valita kulkureitikseen joko veteen johtavan käynnistyskaapelin tai radioon johtavan antennikaapelin.
Jotkut veneilijät pelkäävät, että itse tehty ukkossuojaus voi jopa houkutella salamoita veneeseen.
”Venemessuilla olen vähän väitellytkin yhden purjehtijan kanssa, jonka mukaan niitä käynnistyskaapeleita ei pidä missään nimessä käyttää. Hänen mukaansa mitä paremmin veneen maadoittaa, sitä herkemmin salama iskee siihen.”
”Jos matemaattisesti lasketaan, niin kyllä se ehkä vähän sitä houkutusta lisää, mutta pointtihan tässä on, että vaikka käynnistyskaapelia ei laittaisi veteen, on salaman iskuun kuitenkin pieni mahdollisuus. Paljon järkevämpää on tehdä ukkossuojaus kuin jättää se tekemättä, koska ilman suojausta olevassa veneessä virta tekee ihan mitä se haluaa.”
Salaman aiheuttama virtapiikki on tuhonnut komponentteja lämmittimen ohjauspaneelin piirilevyltä.
Täydellinen suojaaminen liki mahdotonta
Yleisen neuvon mukaan sähkölaitteet pitää irrottaa sähköverkosta ukkosen ajaksi. Sama pätee moottoriveneissäkin, mutta se harvoin estää laitevaurioita. Nykyinen vene-elektroniikka on niin herkkää, että kauemmaksikin iskenyt salama voi indusoida laitteisiin virran, joka rikkoo ne.
Helppo keino parantaa salamasuojausta maissa on irrottaa vene maasähköstä. Kilometrinkin päähän iskenyt ukkonen voi tulla johtimia pitkin suoraan veneeseen ja aiheuttaa suurta tuhoa.
”Salama voi lyödä niin kumiveneeseen kuin metalliveneeseen, aivan kumpaan tahansa. Salamalla on niin mieletön jännite, kun se purkautuu ja raivaa tiensä ilmakehän kilometrien eristekerroksen läpi. Siinä mielessä on aivan sama, onko ihmisellä kumisaappaat jalassa, kumivene tai auton rengas alla. Jännitteelle sillä ei ole mitään väliä”, Antti Mäkelä sanoo.
”Salama hakeutuu aina kohti maadoitusta, eli maata tai vettä. Kulkureitti riippuu täysin siitä, mikä on helpoin reitti ja missä on pienin vastus. Sitä se etsii ja sinne se menee”, Mäkelä kertoo.
Entä jos ukkonen uhkaa ja vaihtoehtoina on olla matalassa moottoriveneessä tai hakeutua pieneen, korkeapuustoiseen saareen?
Mäkelän mukaan parempi vaihtoehto on aina mennä saareen ja kävellä kauemmaksi rantaviivasta. Saaren korkeimman puun juurelle ei tietenkään saa mennä. Mäkelä neuvoo arvioimaan korkeimman puun pituuden ja jäämään pituuden verran puusta. Eli jos puu on noin 20 metriä pitkä, on jäätävä 20 metrin päähän puusta, jolloin puuhun mahdollisesti iskevä salama ehtii vaimentua tarpeeksi ennen kuin se saavuttaa ihmisen.
Jos salama iskee suoraan veneeseen, jossa ei ole kunnon ukkossuojausta, voi salama aiheuttaa yllättäviäkin vaurioita. Vesilinjan alapuolella olevat metalliset läpiviennit ja myös ruuvit toimivat maadoitusjohtimina, vaikka eivät olisi suorassa kosketuksessa veteen.
”Erään veneen etuhytissä ja salongissa oli garneeraus. Listat oli kiinnitetty messinkiruuveilla 20 sentin välein. Salama oli iskenyt suoraan veneeseen ja tehnyt jokaisen ruuvin kohdalle runkoon pienen, lyijykynän lyijyn paksuisen reiän sisältä ulos saakka”, kertoo vahinkotarkastaja Lassi Hed Suomen Vahinkotarkastus Oy:stä.
Hedin mukaan hän tarkastaa vuosittain noin kymmenen salaman tai ylijännitteen kohteeksi joutunutta venettä. Pääasiassa tällöin on hajonnut veneen elektroniikkaa. Suoria, vahinkoon johtaneita salaman iskuja tapahtuu hyvin harvoin.
Vakuutus ei välttämättä korvaa
Ukkosen aiheuttamia vahinkoja tapahtui aikaisemmin enemmän purjeveneille, mutta nykyään ero moottoriveneisiin on tasoittunut. Robert Rostedt Alandia-vakuutusyhtiöstä kertoo, että heidän tietojensa mukaan moottoriveneet ovat menneet ukkosvahingoissa jo purjeveneiden ohi.
”Ukkosen aiheuttamat jännitepiikit aiheuttavat eniten vahinkoja veneen elektroniikalle. Erityisen herkkiä jännitepiikeille ovat moottorien ohjausyksiköt, mutta myös muu elektroniikka on hyvin altis vahingoille”, Rostedt kertoo.
Korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen If Vakuutusyhtiöstä puolestaan kertoo epäsuorien iskujen hajottavan veneiden elektroniikkaa, varsinkin jos vene on kiinni maasähkössä.
Ukkosvahinkojen määrä vaihtelee paljon kesästä toiseen. If Vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksia tehdään pahimpina kesinä useita kymmeniä, mutta hyvinä kesinä ilmoituksia tehdään vain muutama.
Veneilijöiden kannattaa tarkistaa vakuutuksensa kattavuus, sillä jotkut yhtiöt ovat rajanneet jännitepiikit, eli kauemmaksi lyöneiden salamoiden aiheuttamat vahingot korvauksiensa ulkopuolelle.
