Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Veneilijän luontokohde: Suomenlinna – Vieraslajien ulkoilmamuseo

Helsinkiin veneilevä voi rakentaa Suomenlinnassa kierroksen erikoisten kasvien ympärille. Ne ovat saapuneet saarelle sotilaiden mukana.

07.09.2022

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Helsinki on mainio veneilykohde, erityisesti kesän kuukausina. Lomaansa viettävät kaupungin omat veneilijät ovat ajaneet veneensä suolaisemmille vesille ja toisaalta pari viime kesää ovat tyhjentäneet pääkaupungin matkailijoista.

Tästä kesästä povattiin ruuhkaisaa, mutta Venäjän aloittamat sotatoimet sekoittivat jälleen matkailun pakan. Suomenlinna on yleensä kesäisin niin täynnä matkailijoita, että sen voisi kuvitella uppoavan Itämeren aaltoihin. Nyt on toisin, kun muun muassa aasialaisia turisteja on vain vähän.

Joukkoon siis mahtuu.

Suomenlinnan satama on yleensä kesällä täynnä, mutta paikka löytyy, kun harjoittaa luovuutta. Tai odottaa. Satamassa on paljon päiväkävijöitä, joten vaihtuvuus on iso.

Suomenlinna on myös luontokohde. Eikä minkälainen tahansa. Se on täynnä harvinaisia kasveja, sillä linnoitusta ovat olleet rakentamassa eri armeijoissa palvelleet kymmenet eri kansallisuudet. Heidän mukanaan Suomenlinnaan on päätynyt kasvamaan erikoisuuksia kaikkialta maailmasta.

Viheliäisin on eittämättä orapihlaja. Sen on saarelle tuonut tiettävästi eversti Jacob Nordencreutz, joka istutti vuonna 1768 myös vaahteroita. Orapihlajan piikit ovat tuttuja kaikille vanhemmille, joiden jälkikasvu ajaa polkupyörällä. Suomenlinnassa sellaiseen voi astua esimerkiksi ruokakaupan edustalla. (Rakennuksen seinustalta voi etsiä toki myös hallusinogeenisistä ominaisuuksistaan tunnettua hullukaalia.)

Orapihlaja on levittäytynyt kaikkialle Suomeen. Suomenlinna on yksi varhaisimmista paikoista, joihin sitä istutettiin.

Ruotsalaiskaudelta ovat myös saarella näyttävinä kukkivat syreenit, joiden epäillään olevan peräisin peräti Versaillesista – Ruotsin armeijan sotilaita palveli Régiment Royal-Suédois -rykmentissä Ranskan kuninkaan palveluksessa. Ranskasta heidät lähetettiin tyypillisesti juuri Sveaborgiin. Ei ihme, että syreenien alkuperäinen kutsumanimi oli Suomessa ”kreivin kukka”.

Kreivin kukat ovat tuttuja erityisesti majakkakirkossa häitään viettäneille (tai siitä haaveileville) veneilijöille.

Venäläisten tuoma tulokas on puolestaan ukonpalko, eli ryssännauris. Se levisi kaikkialle Suomeen sotilaiden hevosille tuoman rehun mukana. Suomenlinnassa sitä on komeana ukrainankeltaisena peltona eteläisillä hiekkavalleilla, jossa se kukkii kesäkuussa.

Eikä se ole heti lähdössä pois: ukonpalko tekee niin jykevän juuren, että aina herkkäuskoiset ruotsalaiset talonpojat kuvittelivat sen ulottuvan maapallon läpi ja että sen toinen pää on isketty Kiinassa niitillä kiinni. Me toki tiedämme, että juuri on aivan liian ohut siten kiinnitettäväksi.

Terälehdiltään kotkan kynsiä muistuttava lehtoakileija kukkii Sinisen talon eteläseinustalla ja Merisotakoulun pihalta löytyy puolestaan jo viikinkiaikana Suomenlinnaa myöten levinnyt morsinko.

Kuuluisin istuttajista on kuitenkin ollut Carl von Linné, jonka siemenistä uskotaan lähteneen jalokiurunkannuksen Suomenlinnan kanta.

Suomenlinna

  • 60°08’46,9”P 24°58’56,5”I
  • Missä: Helsingissä
  • Satama: Varvilahdella sijaitsevassa vierassatamassa on 40 aisa- ja kylkikiinnityspaikkaa. Satamassa on kaikki veneilijän tavanomaiset palvelut (mm. sähkö- WC, suihku, sauna, septityhjennys, jätehuolto) sekä ravintola Valimo.
  • Kävijälle: Suomenlinnassa on runsaasti palveluita, kuten ravintoloita, ruokakauppa, kirjasto, jalkapallokenttä, kirkko ja museoita. Yhteysalusliikenne kantakaupunkiin Kauppatorille.

Suomenlinna

X