Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Veneilijän luontokohde: Lohjan Liessaaressa viihtyy simpukka

Lohjanjärven maisema hurmaa veneilijän, joka pääsee luontopolun kukkuloilta ihastelemaan suomalaista kansallismaisemaa.

06.11.2022

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Siinä sellainen nyt on, kädessä. Ja parin kappalein vielä. Äimistelemme isoa simpukkaa, joka kooltaan on kuin hormonipiikin saanut kaupan vihersimpukka.

Mutta näitä ei ole halkaistu, eikä pakastettu. Ne ovat aitoja paljasjalkaisia lohjalaisia järvisimpukoita.

Järvisimpukoiden kanta on luokiteltu elinvoimaiseksi. Jos niitä valmistaa ruoaksi, ne kannattaa sumputtaa puhtaassa vedessä.

Lohjanjärvestä on sukeutunut 2000-luvulla merkittävä veneilykohde. Vesikulkuneuvojen määrä on kasvanut paljon suhteellisen pienellä järvellä – Lohjanjärvi on vasta 49. suurin Suomen järvistä. Sitä ei todellakaan huomaa vesillä, sillä veneiden määrä on totta tosiaan huima. Vastaavaa ruuhkaa ei voi kokea edes Helsingin edustalla merellä.

Toki nyt on elokuinen helteinen lauantai, joten kaikki vesille kykenevät ovat järvellä. Syy veneiden määrään on osaltaan järveä ympäröivien keskusten kasvu ja erityisen runsas huvila-asutus.

Veneen alla liplattava vesi yllättää: vaikka Lohjanjärvi on humuspitoista, sen vesi on huomattavasti kirkkaampaa kuin vaikka Saimaalla, Pielisellä tai Oulujärvellä. Eikä – vaikka alla on pitkä helteinen jakso – sinilevää ole ilmoitettu havaitun.

Järvisimpukka kasvaa jopa yli kymmensenttiseksi. Liha maistuu myös linnuille ja rannalta löytyvät kuoret ovat nokittu rei’ille.

Veneilyn lisääntyminen on osaltaan pakottanut kehittämään järven palveluita. Yksi suosituimmista luontokohteista on Isoselältä löytyvä Liessaari.

Saaren ympäri kiertää luontopolku. Se vie halki harjumaiseman, jossa on viidakkomaisia lehtotihentymiä. Pähkinäpensaita on runsaasti, mutta myös karua kuusimetsää.

Jos vene on vanhalla laavulla, sieltä lähtee puolitoistakilometrinen pistoreitti merkitylle luontopolulle. Sen yhteyteen on rakennettu ”hyvinvointipolku”, mikä näkyy muun muassa kiinteinä sänkyinä ja kantopenkkeinä sekä runollisina tunnelmapölkkyinä.

Yhdistetty luonto- ja hyvinvointipolku on noin 2,5 kilometriä pitkä lenkki. Hyvinvointipolkua on teemoitettu sotilaalliseksi – on korpisotureiden petejä ja osa matkasta pitää marssia ”ryhdikkäässä asennossa rintaa auki kuin voittoisa sotapäällikkö”.

Juoksuhautoja enemmän Liessaaren kulttuuriperintö makaa kuitenkin punaisessa graniitissa, jota täältä on ammoin käsipelillä räjäytelty vientituotteeksi asti: louhos on jykevä näky, jahka sen ensin löytää.

Kalliolta avautuu näkymä uusmaalaiseen maisemaan.

Silti Liessaari hurmaa hiekkarannoillaan. Se muistuttaa vastaavia hiekkarantaisia kohteita muun muassa Pielisellä ja Oulujärvellä sillä erotuksella, että täällä iso osa rannoista on yksityisiä. Veneilijä voi löytää kuitenkin rauhallisia rantoja, joihin ajaa ja joista lähteä tutkimusmatkalle. Tai sitten voi tukeutua vanhan laavun pieneen satamaan.

Ja kun sitten on pulahtanut veteen, voi tehdä tuttavuutta niiden simpukoiden kanssa. Järvisimpukka ei ole Suomessa rauhoitettu, kuten joissa viihtyvät vuolle ja raakku. Ne ovat syötäviä, joskin kannattaa odottaa kylmiä vesiä. Ja koska nyt elokuussa pystyy helposti tuntemaan, että nyt vesi on pikemminkin kiehuvaa, simpukat päätyvät takaisin veteen.

Mutta: tänne palataan vielä, maha tyhjänä ja haavikäsi kuumana.

Lohjan liessaari

  • 60°14’44.5”P 23°59’23.1”I
  • Missä: Lohjalla Lohjanjärvessä.
  • Satama: Liessaaressa on hiekkarantoja luonnonsatamaksi, mutta vanhalle laavulle on rakennettu pieni rantamuurilaituri parilla aisalla ja poijulla.
  • Palvelut: nuotiopaikka, luontopolku.

Lisätiedot: Liessaaren luonto- ja hyvinvointipolku

Lue myös nämä

X