Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Matkat

Veneilijän luontokohde: Kasnäsin kalliot – Ranta on tehty kivestä

Kemiö on tunnettu korkeista kallioistaan. Suositun vierassataman läheisyydessä Kasnäsissä niihin otetaan likikatse.

03.07.2022

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Rantakallio lienee kaikkein vääjäämättömin osa veneilyä. Sitä pidemmälle ei pääse.

Se on myös ainaisin.

Kalliorannalla illan painumista mailleen ovat seuranneet sukupolvi toisensa jälkeen yhä uudet veneilijät, joko kaihomielellä tai riemua rinta pulputen. Sen aaltojen tasoittamaa sileää pintaa on silitetty niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Myös Suomessa. Siihen raaputettuja merkkejä on luettavissa muinaisilta ajoilta, mutta myös lähihistoriasta, aina huviveneilyn alkuhetkiltä 1700-luvulta asti.

Kemiön saari työntyy eteen aina, kun veneilijä liikkuu rannikollamme. Kemiö on Suomen merialueiden toiseksi suurin saari – vain Ahvenanmaan pääsaari on sitä suurempi. Se tunnetaan korkeista kallioistaan, joita on sisäosissa saarta jyrkänteiksi asti. Mutta on niitä siunaantunut myös rannoille.

Kemiön eteläkärjen Kasnäsin satama on matkaveneilijöiden tukikohta, kiitos muun muassa leväaikaan lapsiperheiden suosiman kylpylän. Täksi kaudeksi 2022 sataman yrittäjä rakensi likemmäs satamaa ravintolalle, leipomolle, kahvilalle ja kaupalle uuden Paviljongin. Samalla veneiden polttoaineenjakelupiste siirtyi satama-altaassa kauemmas ja laitureiden määrää lisättiin.

Palveluihin lukeutuu myös luontopolku, joka on teemoitettu sen kaikkein pysyvimmän mukaan – Kasnäsissä otetaan likikatse kallioon, joka on muodostunut yli 2 000 miljoonaa vuotta sitten purkautuneesta tulivuoresta.

Rantakalliolla kiertävä luontopolku on merkitty isoin kivikummelein.

Suorin viittaus tulivuoren purkautumiseen on tumman vihertävä kivilaji amfiboliitti, joka on jäänne laavasta ja tuhkasta. Harmaampi kiillegneissi on puolestaan samoihin kuumuuden muokkaamaa savea ja hiekkaa.

Vedellä on osansa kallion ilmeessä. Rantakalliolla rapautumista tapahtuu koko ajan. Ja osa kiviaineksesta on huokoisempaa kuin toiset. Juuri ambfiboliitti jälkeensä uurteita ja kuoppia rapautuessaan enemmän kuin ympäröivät kovemmat graniitit.

Rantakallio on syntynyt monessa osassa. Se kovempi graniitti ei ole tulivuoren purkauksesta juontuvaa, vaan on syntynyt syvällä maankuoressa poimuttuneiden vuorijonojen ytimessä, missä mannerlaatat törmäävät ryskyen toisiinsa. Kasnäsissä sulaa graniittia pääsi tunkeutumaan vanhemman amfiboliitin sekaan 1 850 miljoonaa vuotta sitten.

Kallioita tutkiva on saaristossa saattanut ihmetellä, miksi kallio ruostuu. Ilmiö on yllättävän vanha, selviää Kasnäsissä: ruosteisten rautasulfidivyöhykkeiden muodostuminen on loppunut jo 1 900 miljoonaa vuotta sitten.

Poimuja on monenlaisia ja niitä katselemalla voi yrittää hahmottaa, millaisin ponnistuksin ne ovat pingerretty maan pinnalle. Kasnäsissä esitellään havainnollisesti erästä, joka on syntynyt noin kymmenen kilometrin syvyydessä, suurin piirtein nykypäivän Alppeja muistuttavissa olosuhteissa.

Eri kivilajit nousevat esiin muun muassa maanjäristysten seurauksena. Vaikka mannerlaattojen saumakohdissa sijaitsemattomassa Suomessa on poikkeuksellisen vakaa kallio, se muuttuu yhä: pienet maanjäristykset ovat yhä perua jääkaudesta, joka painoi maankuorta lysyyn. Se palautuu hitaasti takaisin, vaan ehtiikö täyteen mittaansa ennen seuraavaa?

Rapautuminen uurtaa kallioihin syviä uria.

Kasnäsin kalliot

  • 59°55’21,0”P, 22°24’21,5”I
  • Missä: Kemiössä Kasnäsissä Byholmenilla.
  • Satama: Täyden palvelun vierassatama. Noin sata paikkaa. Polttoaineenjakelu, kauppa, ravintola, kylpylä.
  • Kävijälle: Geologinen luontopolku on 700 metriä pitkä ja se lähtee toimintansa lopettaneen Metsähallituksen luontokeskus Sinisimpukan pihalta Byholmenin laelta.

Lisätiedot: Kasnäs

Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 6/2022.

X