Mikä maaginen tunnelma.
Syksyinen retkeilyveneilyreissu kohdistui tänä vuonna Kallavedelle. Pidennetyn viikonlopun yhtenä ohjelmana oli tutustua järven hengelliseen puoleen, tehdä retki Hiidensaareen, jonka tunnetaan myös nimellä Helvetti. Ja siihen liittyy kiinnostava tarina.
On kuin luonto olisi arvannut aikeemme rauhoittumiseen. Järvi tyyntyy ja yllemme laskeutuu erikoinen luontoilmiö. Kaikki ympärillämme värjäytyy sinisen eri sävyihin. Ilma, saaret, vesi.
Sinisiirtymä, kuuluu diagnoosi.
Sinisiirtymä tarkoittaa aallonpituuden lyhenemistä eli spektriviivojen siirtymistä kohti spektrin sinistä päätä. ”Sinisiirtymässä kohde lähestyy, jolloin aallonpituudet lyhenevät Dopplerin ilmiön vaikutuksesta”, Tieteen termipankki opastaa.
Ei ole täysin selvää, että onko nyt aivan varmasti siitä kyse – mutta: kuulostaa hyvältä!
Kalliorantaan pääsee hyvin käsiksi Papinsalon puolelta. Kallavedellä alla on tietysti kuopiolainen Bella, jonka avovenemallin syväys on optimaalinen luonnonrantoihin kiinnittymiseen.
Pian Roninselkä on ylitetty ja siirrymme Hiidensaareen, joka kuuluu Kuopion Kansalliseen kaupunkipuistoon. Sininen maisema rauhoittaa myös käänteisesti veden suuntaan maalta katsottuna.
Silti pieni rauhattomuus nakertaa – on etsittävä munainen lehto ja otettava vasta sen jälkeen rauhallisesti.
Vaikka nykyisin hiisi-sana yhdistetään yleisesti vanhaan sarvipäähän, se ei sitä kuitenkaan tarkoita. Hiisi-sana merkitsee nimittäin lehtoa, ja alkujaan ilmeisesti vielä tarkemmin pyhää sellaista.
Hiisien merkitys tiedettiin ja vuonna 1229 Rooman paavi Gregorius IX antoi bullan, jossa hän määräsi kirkolle oikeuden ottaa haltuunsa lehdot ja muut kansan pyhinä pitämät paikat. Samalla hiisi-sana haluttiin demonisoida. Hiisivainoiksikin joskus kutsutussa operaatiossa kaikki Hiisi-alkuiset paikat korvattiin Helvetti-nimellä.
Niin kävi myös täällä Kallavedellä.
Vaikutus näkyy yhä, mutta kansan muisti on pitkä. Siksi karttoihin on painettu nykyisin saaren molemmat nimet: esimerkiksi Kansalaisen karttapaikassa saaren kohdalla lukee ”Hiidensaari eli Helvetti”.
Luonnontilainen lehto löytyy saaren kahden kukkulan välistä.
Mutta missä pyhä lehto?
Rannasta on noustava korkealle kalliolle ja laskeuduttava alas. Pyhä lehto pakenee määrittelijää kuin trendikkään nykytaiteilijan työ kriitikkoa. Vielä kukkulaa ylös ja taas alas – ja sitten.
On kuin raskas käsi painaisi istumaan, höyhenenkeveällä kosketuksella. Kaatunut puu. Istun sille. Ylimaallisen vihreä sammal peittää maankuoren. Metsä tuoksuu väkevämmin kuin koskaan ennen.
Kannatti ajaa: se on tässä.
Pyhä lehto. Hiisi.
Saimaan vesi on muuttunut muun muassa ojitusten myötä myös Kallavedellä ruskeansävyiseksi.
