Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Matkat

Veneilijän luontokohde: Gullkrona – Ihanan kammottavaa

Gullkrona on säilyttänyt suosionsa lapsiperheiden kohteena. Eikä ihme: Gullkronassa myös luonto on väritetty nassikoita kiinnostavaksi.

29.07.2022

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Jo kaukaa kuuluu kiljuntaa. Vaikka miten houkuttelisi vääntää se kauhuksi, eivät nyt peikot sentään niin pelottavia ole. Voiko kyse olla metsässä kulkemaan tottumattoman lapsen järkytyksestä, kun luontopolulla henkilökohtaista avatarta joutuu ihan jaloin liikuttamaan, ei vain kännykän näytöltä sormin?

Ehkä ei kummastakaan.

Kyse on selvästi innostuksesta. Löytämisen innostuksesta.

”Katso, tuolla kannon sisällä on yksi!”

Ja kyllä. Kun oma vuoroni tulee ja itse varovaisesti kurkkaan, niin kauhistuksen kanahäkki! Siellähän on peikko. Toki kerrassaan hyväntahtoisen näköinen. Naavaa on tukassa ja ilme kuin kujeilevalla maahisella ikään.

Sarvipeikko on löytänyt näinkin mainion piilopaikan.

Gullkrona on vuosikymmenestä toiseen lapsiperheiden suosiossa. Yksi syy löytyy Peikkopolulta. Täällä lapset otetaan ensisijaisina asiakkaina, ei vain kuohuviinilasejaan nostelevien aikuisten kylkiäisinä tulevana makkaraperunaporukkana.

Niinpä myös luontopolku on räätälöity pienimmille veneilijöille.

Peikkopolulla on hyödynnetty luonnonväärää materiaalia. Polku matkaa paikoin heinikkoisten alueiden halki, joten illan päätteeksi punkkitarkistus on paikallaan. Onneksi pikkulapsille se on tehokas, sen kuin kääntelee natiaista ympäri.

Gullkronan vierasveneilyn historia on pitkä. Kun vieraansa pyytämällään ja savustamallaan kalalla hurmannut Erikssonin pariskunta joutui luopumaan viimeisiksi vuosiksi toiminnasta, saari oli suljettu. 2010-luvun lopulla Gullkronan osti Antti Herlin, joka avasi vierassataman uudelleen. Saari-isäntänä toimii nykyisin Ben Rosenlund.

Gullkronaa on kehitetty voimakkaasti kohti modernia veneilyä. Jätteiden ja vesien kierrätys on järjestetty kunnianhimoisella tarkkuudella. Uusi saunakin löytyy ja laiturit ovat kasvaneet. Silti, kuten Rosenlund sanoo, saari ei ole mikään moderni bilepaikka. Sitä varten on vaikka Högsåran Rumpan Barin laituri tai Nauvon vierasvenesatama.

Gullkronassa vanha henki on yhä tallella. Peikkopolun rakensi vuosikymmeniä sitten Erikssonien tytär Eva. Siitä on myös Rosenlund pitänyt huolta.

Polku on kokonaisessa puolentoista kilometrin pituudessaan kaikkein pienimmille jaloille suorastaan vaativa patikkamatka – polku nousee kalliolta toiselle, metsän siimeksessä, juurakoiden yli. Ja siellä täällä matkaa vartioi kivenmulkerot, jotka ovat maalattu peikoiksi. Niitä on helposti löydettävissä, mutta myös vain tarkkaavaisimpien havaittavissa. Ja sekös riemastuttaa.

Lapsiperheitä odottaa saaressa Peikkopolun ja Muumeista muistuttavan Luotsimajan museon lisäksi ennen kaikkea köysilossi. Pienen lahden ylittävää lossia voi käyttää itse tai pyytää lautturia hommiin.

Lapsen vauhtiin hätäilemättä edistyvä reissu saaristoluonnossa päättyy saaren toiselle puolelle, rantakalliolle, jossa avautuu aava. Se on kuulemma peikkojen uimaranta. Silokallion päälle on rakennettu veijareita suorastaan armeijaksi asti. Ja lisää tulee – toisin kuin joissain muissa paikoissa, täällä rannan kivistä on suorastaan suotavaa kasata oman näköinen keko.

Peikot saattavat asua Gullkronassa lähes kaupunkimaisissa olosuhteissa.

Gullkrona

  • 60°05’19,6”P 22°04’49,5”I
  • Gullkrona
  • Missä: Paraisten saaristossa Nauvossa
  • Satama: : Useita laitureita. Yhteensä noin 40 venepaikkaa poijukiinnityksellä – pienille veneille sivuaisapaikkoja. Isojen veneiden kiviarkkulaituri löytyy suoraan väylän varrelta, pidempään betoniponttonilaituriin ajo kardinaalimerkkien mukaan. Luonnonrannassa poijut ja kalliokiinnitys.
  • Kävijälle: Saaressa on hyvä ravintola Stiltje ja varaussauna, jossa vuoroja on tarpeen mukaan vaikka aamuun asti.
X