Tilaa
Jutut

Veneen pesuvesi, jota voi juoda – onko tässä pohjapesun tulevaisuus?

Lindgrenien telakalla veneiden pesuvedet puhdistetaan jopa juomakelpoiseksi ja palautetaan takaisin kiertoon. Tällaista ei vielä muualla Suomessa tehdä.

21.12.2019

KirjoittajaTanja Paananen

KuvaajaAnton Reenpää/Otavamedia

Veneen pohjista irtoaa pesun yhteydessä eloperäistä näkkiä ja levää, mutta myös myrkkymaalia, jossa on mereneliöille haitallisia raskasmetalleja, kuten sinkkiä ja kuparia.

Jo pienissä pitoisuuksissa nämä raskasmetallit ovat haitallisia erityisesti rakkolevälle ja sinisimpukoille, jotka ovat Itämeren avaineliöitä.

Kiinnittymisenestomaalit pilaavat myös maaperää, josta ne kulkeutuvat pohjaveteen, vesistöön ja voivat levitä ympäröiville alueille.

Yrityksen toimitusjohtaja Jouko Lindgren pesutankilla.

Jouko Lindgren Oy:n telakalle, Helsingin Hernesaareen on kesän aikana rakennettu veneiden pesupaikka, jossa pesuvedet otetaan talteen ja puhdistetaan niin, että vedestä tulee jopa juomakelpoista.

”Kaikki ovat pöyristyneitä, kun tästä menetelmästä kertoo. Moni kuvittelee, että asian pitäisi ehdottomasti olla näin, mutta se vaatisi lainsäädäntöä”, kertoo Jouko Lindgrenin poika Niklas Lindgren, joka työskentelee telakalla jo neljännessä sukupolvessa.

Yritys on erikoistunut purjeveneisiin ja isompiin veneenkorjaustöihin, mutta heidän asiakaskuntaansa kuuluu kaikenlaisia veneitä purjeveneistä moottoriveneisiin. Nyt pesupaikalle ovat saapuneet maailmanympäripurjehtija Tapio lehtisen veneet Galiana ja Asteria, jotka talvehtivat telakalla.

Jari Järvimaa pesee Tapio Lehtisen Galiana-veneen pohjaa.

Lindgrenien menetelmässä veneiden pesuvedet ohjataan erilliseen, suljettuun puhdistusjärjestelmään, josta vesi palautuu takaisin pesuvedeksi. Näin myrkkymaalit ja muut myrkylliset aineet eivät päädy syystelakoinnin yhteydessä vesistöön.

Kauden päätteeksi loka-auto tyhjentää saostuskaivoon kerääntyneen kiinteän pesuvesijätteen ja erottelukaivon turpeen. Ne toimitetaan ongelmajäteasemalle jatkokäsittelyyn.

”Me pesemme paljon veneiden kylkiä pesuaineilla. Tämä vedenpuhdistusmenetelmä estää myös sen, etteivät haitalliset pesuaineet joudu takaisin mereen”, sanoo Niklas Lindgren.

Pesuveden suljettu kierto

Hernesaaren pesupaikalle mahtuu kerralla kolme venettä. Veneiden pesuvedet valuvat asfaltoidulta alustalta kokoojakaivoon ja sieltä eteenpäin saostuskaivoon. Tässä vaiheessa vedestä erottuvat kaikki kiinteä aines, kuten näkit, levät ja maalin jäämät, jotka jäävät saostuskaivoon.

Saostuskaivosta pesuvesi jatkaa matkaa öljynerotuskaivoon, jonne öljy- ja polttoainejäämät kerätään. Täältä pesuvesi siirtyy kaksiosaiseen kaivoon, josta se pumpataan lämmitettyyn konttiin.

Erottelijapöntössä vesi virtaa lokerikosta toiseen ja hiukkaset varisevat sen pohjalle.

Kontissa tapahtuu vedenpuhdistuksen viimeinen silaus. Siellä on kaksiosainen iso laatikko, jonka päällimmäinen osa on nimeltään erottelija. Vesi virtaa erottelijassa lokerikosta toiseen ja hiukkaset varisevat sen pohjalle. Erottelijalaatikon alapuolella on toinen laatikko. Se on suodatin, joka on täynnä turvetta. Vesi valuu turpeen läpi lopulta ketjun viimeiseen ja kalleimpaan tynnyriin, aktiivihiilisuodattimeen.

Aktiivihiilisuodatin viimeistelee veden putipuhtaaksi.

Vesi on jo ennen aktiivihiilisuodatinta suunnilleen 95 prosenttisesti puhdistunutta. ”Tämän jälkeen vesi on käytännössä juomakelpoista”, kertoo Niklas Lindgren ja osoittaa suodatintynnyriä.

Maistamaan hän ei silti käske. Kun vesi on puhdistettu, se käytetään uudestaan eli pumpataan letkulla takaisin pesutankkiin, josta seuraava vene saa taas pesuvedet kylkeen ja pohjaansa.

Ruotsalaiset ovat askeleen edellä

Ruotsissa veneiden pesuveden puhdistus on jo arkipäivää. Lindgrenit miettivät aluksi harjakoneella varustettua pesuallasta, johon vene ajetaan. Sen turvallinen käyttö on kuitenkin hankalaa, koska pesuveden jäämien valumista mereen on vaikea täysin estää.

Sitten Niklaksen veli Joonas teki taustatyötä ja he löysivät menetelmän, jonka avulla – ruotsalaisten myyntipuheiden mukaan – veneiden pesuvedestä tulee peräti juomakelpoista. Mutta meren haju voi jäädä.

Niklas teki yritysvierailun Ruotsiin, Tukholman edustalla sijaitsevan Bullandö Marinan telakalle.

”Piti mennä katsomaan, että uskaltaako tällaiseen investoida”, hän kertoo.

Niklas Lindgren työskentelee telakalla jo neljännessä polvessa.

Lindgrenit vakuuttuivat järjestelmän toimivuudesta ja tilasivat ruotsalaiselta valmistajalta samat komponentit Suomeen. Hernesaaren telakalla myllättiin maa auki, rakennettiin kaivoverkko, tehtiin asennustyöt ja uusi pesupaikka aloitti toimintansa kesällä 2019.

Puhdistuspaikan kokonaiskustannukset nousivat 40 000 euroon. Vuosikustannukset ovat toimitusjohtaja Jouko Lindgrenin arvion mukaan noin 5 000 euroa. Lindgrenit kiittelevät onnistuneesta projektista Helsingin kaupunkia, jolta irtosi rakennuslupa, vaikka alueen uutta kaavaa vasta valmistellaan.

Bullandössä pestään vuosittain noin 1 500 venettä. Lindgren Oy:n telakalla pestään vuodessa 500–600 asiakkaan veneet.

Uusi vedenpuhdistuspaikka ei vielä näy hinnoissa, mutta tulevaisuudessa telakointi- ja pesuhintaan saattaa tulla jonkinlainen jätteenkäsittelymaksu.

Puhtaan veneen pohjan lisäksi tällä tavoin on mahdollista saada myös hiukan puhtaampi omatunto.

”Kun imuauto tulee niin nähdään kuinka paljon likaa olemme saaneet napattua, joka muuten olisi valunut takaisin mereen”, tuumailee Niklas Lindgren hymyssä suin.

Lue myös nämä

X