Kokkolalaisen perheyrityksen Sarins båtarin toimitusjohtajalla Thomas Sarinilla on vahva näkemys siitä, millaisia veneitä kuluttajat tulevaisuudessa haluavat.
”Uskon että monikäyttöisyys on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Rahaa ostaa yhä kalliimpia veneitä on, mutta onko aikaa”, Sarin miettii.
”Suunnittelemme veneitä jo nyt kahden sukupolven idealla. Vanhemmilla iso vene on jo kolmekymmentä vuotta vanha. Se pitäisi vaihtaa uuteen. Heillä on saaressa mökki, jonne pitäisi päästä, mutta ei enää aikaa veneillä pidempiä reissuja saaristossa. Lapset puolestaan haluaisivat ajaa satamasta toiseen, joten ajatus, että vanhemmat käyttävät isompaa venettä keväällä ja syksyllä ja ajavat kesällä alumiiniveneellä ja antavat isomman paatin nuorten käyttöön kesäksi, on osoittautunut menestykseksi. Jos veneellä on käyttöä, siihen voi laittaa enemmän rahaa.”
Sarinin yritys valmistaa Sargo-veneitä, jotka tottelivat vielä vuoteen 2014 asti Minor-nimeä. Nyt koko yritys on käynyt läpi uusiutumisen, jossa sen laivaston vanhin venemalli on vuodelta 2009.
”Olemme hyvässä tilanteessa, kiitos oikean strategian: olemme sijoittaneet paljon resursseja tuotekehitykseen.”
Venehallissa puolivalmisteet liikkuvat eteenpäin, kunnes niistä syntyy valmis Sargo.
Esittelyveneet kelluvat tehtaan omassa laiturissa.
Suurempaa kohti
Sargon Kokkolassa sijaitsevat tuotantolaitokset ovat vakuuttavat. Kaikki on uutta ja rakennettu niin, että kasvulle on tilaa. Ja sitä tarvitaan – toistaiseksi suurin malli on 36-jalkainen, mutta tilat antavat mahdollisuuden rakentaa jopa 50-jalkaisia Sargoja. ”Veneet halutaan ostaa koko ajan isompina. Ei niinkään täällä Pohjanlahden perukassa, vaan siellä, minne veneitä viemme”, Sarin kertoo.
Sargoista vientiin päätyy noin 88 prosenttia. Suurimmat markkina-alueet ovat Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa, mutta Yhdysvallat ja Japani ovat myös merkittävimpien joukossa. ”Uutena maana meille on tullut mukaan Korea”, Sarin sanoo.
Sargoja myydään Norjaan enemmän kuin Suomeen. Onnistuneen viennin edellytys on hyvä paikallinen maahantuoja. Kyselyitä tulee koko ajan, mutta kaikki eivät kelpaa Sarineille. ”Esimerkiksi aiemmin Nauticateja myynyt japanilainen agenttimme halusi edustaa meitä, mutta ensin hän kävi tarkistamassa tuotantolaitoksemme puolenkymmentä kertaa ja hän kävi myös alihankkijoidemme luona. Hän sai hyvän kuvat toiminnastamme ja on sen vuoksi kyennyt myymään veneitämme menestyksekkäästi”, Sarin sanoo. ”Yhdysvaltojen vaikeille markkinoille saimme maahantuojan, kun erään ruotsalaisen asiakkaamme poika asui siellä. Hän houkutteli meidät päämiehekseen. Nyt meillä on siellä kaksi maahantuojaa – molemmilla rannikoilla omansa.”
Kansainvälisillä markkinoilla luksuksen käsite on vahva valtti. Sarin näkee, että Sargojen vahvuus on laatu, ”ja turvallisuus, jota esimerkiksi Norjassa ja Alaskassa arvostetaan paljon”, mutta luksukseen hän ei usko. ”En usko, että ainakaan kansainvälisillä markkinoilla asiakkaamme ostavat Sargoa sen vuoksi, että he haluavat näyttää sillä kavereilleen. Aika paljon veneitä ostetaan sen vuoksi, että on kiva olla satamassa ja juoda kannella skumppaa. He, jotka ostavat Sargon, viihtyvät veneessään parhaiten aamulla, kun he ajavat ulos merelle.”
Meri hallin sisällä
Meri läikehtii sisään halliin. Sarin esittelee syystäkin ylpeänä tehtaan erikoisuutta, merivesiallasta, jonne voi ajaa sisään. Nyt altaassa kelluu Norjaan menossa oleva vene. Suuret nosto-ovet ulottuvat liki veden pintaa. ”Allas pysyy sulana läpi talven.”
Merivesiallas mahdollistaa sen, että jokainen vene kyetään testaamaan ympäri vuoden oikeassa elementissään, vedessä. Se pystytään myös eristämään muista tiloista ja ylipaineistamaan, jolloin siellä voidaan koekäyttää moottorit. ”Tietääkseni vastaavaa ei muilla ole”, Sarin kertoo.
Sargot koekäytetään omassa altaassa. Oven takana on meri, mutta vesi ei jäädy hallissa talvellakaan.
Meri on näillä alueilla murtovettä. Silti niillä suolaisemmillakin maailman merillä Sargojen pahimmat kilpailijat tulevat juuri täältä, Pohjanmaalta. Täältä tulevat myös useat alumiinimoottoriveneiden valmistajat ja pari luksuspurjevenevalmistajaa. Suomalaisesta veneteollisuudesta ei voi puhua, jos ei puhu Pohjanmaasta. Sarinilla on siihen hyvä selitys. ”Näillä alueilla rannikkoa poltettiin aikanaan tervaa, jota hakemaan Tukholmasta purjehti laivoja. Täällä ajateltiin, että parempi liiketoimi on sellainen, että rakennetaan omat laivat, joilla terva viedään Tukholmaan, myydään laivat siellä ja matkataan maitse takaisin rakentamaan uusi laiva.”
Eli Kokkolassa on aina oltu hyviä kauppamiehiä…
”Täällä myydään kaikki mikä irti saadaan, se on totta vielä nykypäivänäkin.”
Nakkikioskista menestykseen
Kokkolan modernin ajan veneenrakennuksen kukoistukseen keskeinen vaikutus on ollut Nautor Swanilla. Niin myös Sarinien tapauksessa.
Nautor aloitti vuonna 1966 ja vuotta myöhemmin sen alihankkijana aloitti myös Edy Sarin, joka kuitenkin pian perusti oman yrityksen. Swanien puuosien valmistajana aloittanut Sarin siirtyi pian omien puuveneiden ja lasikuituisten purjeveneiden valmistukseen. Vuosi 1976 oli käänteentekevä, sillä silloin laskettiin veteen ensimmäinen Minor. Se oli täysin uudenlainen vene – ja pilkkaa tuli. ”Siinä oli perässä ohjaushytti, jota kuvattiin sanoilla nakkikioski”, Sarin sanoo.
Venetehtaan 40-vuotisjuhliin Kemistä ostettu puuvene on ensimmäinen yrityksen perustajan Edy Sarinin rakentamista.
Yksikään suomalainen valmistaja ei rakentanut veneitään niin. Minor 650 oli kuin perinteinen avofiskari, mutta sen perässä oli miehenkorkuinen ohjaushytti. Mallia oli katsottu Norjasta, mutta siellä hytti oli yleensä keulassa. ”Norjassa kalastetaan painavammilla pyydyksillä, mutta täällä verkot ovat kevyitä, eikä kalaa tule ainakaan liikaa. Tasapainon vuoksi hytti laitettiin perään, eikä siellä myöskään rynkyttänyt.”
Minor oli menestys. Mutta siitä ollaan tultu jo kauas. Lukuun ottamatta tasaista ulkotilan lattiaa nykyiset Sargot eivät muistuta ensimmäistä Minoria mitenkään, mutta vielä vähemmän nopeaa puista moottorivenettä, joka on nostettu tehtaan tuulikaappiin. ”Se on ensimmäinen isäni valmistama vene. Etsimme sitä 40-vuotisjuhliamme varten ja se löytyi Kemistä.”
Kasvun rajoilla
Sarinien sukuyritys koki dramaattisen takaiskun, kun tuli tuhosi Öjassa sijainneet alkuperäiset tuotantolaitokset vuonna 1979. Siitä alkoi kuitenkin pakon edessä tehdyn modernisoinnin seurauksena kukoistuksen aika. Ensin kotitilalle ”7 sillan tie” -maisemareitin varteen Öjaan rakennettiin moderni tehdas, jossa kasataan edelleen pienemmät veneet ja jossa tehdään suurin osa puuvalmisteista. Lahdenperän teollisuusalueelta Kokkolasta puolestaan löytyvät suurten veneiden valmistukseen tarkoitetut rakennukset. Kaikki Sargojen lasikuituosat, erityisesti veneiden rungot, tulevat paikallisilta alihankkijoilta, samoin kuin tekstiilit. Rosteriosat valmistetaan puolestaan Itä-Suomessa Joroksen tehtailla. Puuosistakin lähes puolet hankitaan ulkoa. ”Pidämme hyvää huolta yhteistyöyrityksistämme, etenkin kun iso osa heistä työskentelee vain meille. Suhde on tärkeä molempiin suuntiin”, Sarin sanoo.
Nykyisellään Sargoja valmistuu vuodessa enimmillään 70 venettä. Yrityksen liikevaihto oli viimeisimmällä vahvistetulla tilikaudella 14,8 ja voitto 1,1 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat kasvaneet koko ajan – liikevaihto esimerkiksi noin miljoonalla jo pitkään. Sarin kertoo, että suurin osa kasvusta tulee veneiden arvon kasvattamisesta, ei niinkään kappalemäärästä. ”Suurempaa kasvua varten emme saa tarpeeksi pätevää henkilökuntaa. Ongelma on, että jälleenmyyjät huutavat koko ajan uusia veneitä myyntiin. Ei sitä malta jäädä paikalleen”, Sarin naurahtaa.
Max Jakobsen kunnostaa moottorit ennen niiden asennusta.
Voitosta puolestaan iso osa on kustannusten paremman hallinnan ansiota. ”Tehostimme tuotantoamme lean-ajattelun kautta. Pyrimme karsimaan kaiken työn, joka ei tuo lisäarvoa tuotteelle. Kerran viikossa käymme työntekijöiden kanssa läpi, mitä voimme tehdä paremmin. Yhteistyö työntekijöiden ja johtajien välillä pitää olla saumatonta. Heidän pitää olla osa kokonaisuutta.”
Sarin kertoo, että kun osista aletaan kasata venettä Sarins båtarin tiloissa, läpimenoaika on saatu puristettua jopa kuuteen viikkoon. ”Toki esimerkiksi viranomaisveneet, joita teemme muun muassa eri maiden poliiseille kohtuullisen paljon, ovat sitten jo oma lukunsa. Olemme oppineet niiden valmistuksesta.”
Sarin näyttää erään vielä pahasti vaiheessa olevan veneen sähkö- ja datajohtoja. ”Emme esimerkiksi enää sijoita rungon sisään mitään. Kaikki piuhat kulkevat suojaputkissa.”
Minorista Sargoksi
Iso osa Sarins båtarin nykyisestä menestyksestä on valtavan riskinoton seurausta. Vuonna 2014 Minorit jäivät historiaan, kun Finnboat Floating Show’ssa yritys lanseerasi uuden Sargo-brandin. ”Se vaikutti välittömästi positiivisesti myyntiin”, Sarin kertoo ja sanoo, että asian myymisessä isälle ja äidille oli kovin työ, mutta monen vuoden keskustelun jälkeen hekin tukivat uutta ajatusta. ”Ennen kun minä tulin mukaan vuonna 1997, veimme veneitä ainoastaan Skandinaviaan. Jo silloin huomasimme, että englanninkielisellä markkinalla Minor ei nimenä toimi. Yritimme ensin sinne nimellä SB Offshore Boats, mutta ei meillä ole resursseja pitää yllä kahta tuotemerkkiä.”
Uuden nimen kehittelyyn apua saatiin konsultilta, tosin lopputulos oli perinteinen. ”Periaatteessa Sargon voi ajatella tulevan Sarins båtar Go -sanoista, mutta sargo on myös kala. Konsultti listasi useamman sata eri nimivaihtoehtoa, mutta vaimoni, joka oli tutustunut tähän sargo-nimiseen kalaan, sanoi, että sehän voisi olla uusi nimi.”
Thomas Sarin palasi Kokkolaan, kun perheyritys kutsui. Nyt toimitusjohtajana hän luotsaa Minorista Sargoiksi vaihtuneiden veneiden valmistusta. ”Koronasta huolimatta myös ensi kauden myynnit vaikuttavat erittäin hyviltä”, Sarin sanoo.
Sarinien yritys on edelleen perheen omistuksessa. Toimitusjohtaja työskentelevän Thomasin veli Johannes Sarin löytyy konttorista. Hän vastaa taloudesta. Kolmas veljes David Sarin kurkistaa puolestaan tuotantohallissa erään veneen pilssistä – hän huolehtii siitä, että vesille lasketaan sitä mitä on myyty. ”Meillä ei ole riitoja käytännössä lainkaan. Asiaa helpottaa se, että meitä kaikkia kiinnostavat eri asiat”, kertoo Johannes Sarin.
Omistus on jakautunut veljesten kesken siten, että omat pienemmät siivunsa ovat myös siskolla ja molemmilla vanhemmilla. ”Kukaan meistä ei ole tehnyt koko työuraansa täällä. Jokainen kävi tekemässä ensimmäiset kannuksensa muualla, kunnes sukuyritys kutsui palvelukseensa”, Johannes Sarin sanoo.
David Sarin kiertää kaikilla osastoilla kokoonpanohalleissa – tällä kertaa apua moottorikaukalossa on kaivannut Pentti Koskela.
Pula osaajista
Viimeisen vuoden aikana koronavirus on runnellut taloutta. Kaikenlainen luonnossa liikkumiseen liittyvä on muun muassa matkustusrajoitusten vuoksi mennyt kuitenkin hyvin kaupaksi. Niin on ollut myös venealalla, joka matkasi tuntemattomaan keväällä. Monet tehtaat laittoivat tuotantonsa varmuuden vuoksi huhti-toukokuussa lama-asentoon vain huomatakseen, että menekki onkin hyvä. Tehtaita nostatettiin jälleen täysteholle alkukesästä. Sama ilmiö näkyi myös Sarineilla.
Pelle Storrank esivalmistelee rungon seuraavaa vaihetta kohti.
”Keväällä venemyynti pysähtyi yht’äkkiä ja meni pari kuukautta ennen kuin jotain alkoi tapahtua taas. Kesän jälkeen myynti on ollut erittäin hyvä ja toimitusaika on nyt pitkä”, Thomas Sarin kertoo.
Tulevan veneilyvuoden ennakkomyynnit näyttävät toistaiseksi nekin Sarinin mukaan hyviltä. ”Myymme enemmän kuin pystymme valmistamaan ja toimitusajat venyvät liian pitkälle.”
Kuten kaikkialla Pohjanmaalla myös Kokkolan alueella suurin tuotannon este löytyy työvoimapulasta. Pätevää henkilökuntaa on vaikea saada. Koska veneenrakennuksessa alueelta löytyy kymmeniä vakavasti otettavia valmistajia suurista purjeveneistä luksukseen päin kallellaan oleviin moottorijahteihin, vesiskoottereista pienempiin alumiiniveneisiin, houkutus varastaa osaajia toisilta on varmasti kova.
Benjamin Kortell aloittaa sisustusurakkaa.
Thomas Sarin kertoo, että setelitukon heilutteluun ei ole lähdetty. ”Yritämme käyttäytyä herrasmiesmäisesti. Silti liikettä tapahtuu, mutta enimmäkseen koulutamme osaajamme itse. Tärkeintä on, että työntekijämme voivat olla ylpeitä omasta työstään.”
Ja nyt kun kierrämme hallia, se myös näkyy. ”Veneiden valmistus on millimetrin osista kiinni, ja kun me täällä sijoitamme eri palasia paikoilleen, voimme olla varmoja siitä, että edellinen työntekijä on tehnyt oman työnsä hyvin.”
Käsityöläisyys voi Pohjanmaalla ilmiselvästi edelleen hyvin.
Sarins båtar
Perustettu: 1967.
Tärkein venemerkki: Sargo (aiemmin Minor & SB)
Sijaitsee: Kaksi tuotantolaitosta Kokkolassa.
Myydyin venemalli: Minor 700.
Valmistettuja veneitä yhteensä: Noin 2 350 kappaletta.
Toimitusjohtaja: Thomas Sarin.
Omistajat: Thomas, Johannes ja David Sarin sekä Susanne Kackur ja Edy ja Lillemor Sarin.
Henkilökunta: 53.
Liikevaihto ja tulos: 8/2019 päättyneellä tilikaudella vaihto 14,8 miljoonaa ja voitto 1,1 miljoonaa euroa.
