Tilaa
Huolto

Pidä huoli veneesi köysistä – Touvit puhtaaksi!

Köydet tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Paras hetki tähän on syksyllä veneen noston jälkeen. Jos työ jäi silloin tekemättä, sen voi hoitaa vielä keväällä ennen vesillelaskua

13.03.2019

Kirjoittajaja kuvat Esa Mäkinen

Veneestä kerätään kaikki irrotettavissa olevat köydet. Moottoriveneissä tämä tarkoittaa lähinnä kiinnitys-, hinaus- ja ankkuriköysiä, purjeveneissä mukaan tulevat vielä jalus- eli skuuttiköydet.

Osittain maston sisällä kulkevia nostinköysiä ei kannata vuosittain poistaa paikoiltaan, vaan ne tarkastetaan silmämääräisesti ja otetaan käsittelyyn vasta tarpeen ilmetessä.

Huollon aluksi köydet pestään runsaalla vedellä suolan, saven ja hiekan poistamiseksi. Samalla köydet tarkastetaan koko matkalta nirhautumien ja muiden vaurioiden varalta.

Kiinnitysköysien uusimisvälinä pidetään yleisesti noin kymmentä vuotta, mutta tarve voi tulla eteen huomattavasti aikaisemminkin.

Mieto pesu paras

Jos köydet vaikuttavat huuhtelun jälkeen vielä likaisilta, ne voi pestä miedolla pesuaineella. Mäntynestesaippua on turvallisin, mutta muitakin tavallisia, ympäristöystävällisiä tekstiilien pesuaineita voi käyttää. Tekstiilien huuhteluaineet ovat ehdottomasti kiellettyjä, sillä ne voivat vaurioittaa köyden kuituja.

Jos köysiä ei ole paljon eivätkä ne ole kovin raskaita, ne voi pestä myös pesukoneessa. Tätä ei voi kuitenkaan suositella kuorimalla ohennetuille tai pleissatuille köysille, sillä ne
voivat vaurioitua.

Pestiinpä köydet käsin tai koneellisesti, tärkeintä on käyttää riittävän alhaista lämpötilaa. Viileä vesi on parasta köysille.

Vaikka Suomessa ei auringon uv-säteily ole yhtä voimakasta kuin esimerkiksi Välimeren maissa, vaikuttaa se meilläkin köysien kestävyyteen. Materiaalien välillä on kuitenkin eroja. Polyamidista ja polyesteristä valmistetut köydet kestävät hyvin uv-säteilyä. Kelluvat polypropeeni ja polyetyleeni sen sijaan kestävät huonommin. Erityisesti vanhat polypropeeniköydet murenivat auringon valon vaikutuksesta. Nykyisin laadukkaammat köydet on kyllästetty suoja-aineella tehtaalla. Silti muut kuin juuri käytössä olevat kiinnitysköydet kannattaa säilyttää valolta
suojassa köysi- tai ankkuriboksissa.

Rihmaa tai sulata

Katkaistun köyden päiden suojaamisessa purkautumiselta on käytännössä kaksi tapaa. Luonnonkuituköydet katkaistaan terävällä välineellä, esimerkiksi puukolla, ja suojataan rihmaamalla. Synteettisistä materiaaleista valmistetut köydet voidaan katkaista joko samoin tai kuumentamalla, kuten yleensä köysiä myyvissä liikkeissä.

Leikkauskohta suojataan teipillä, näin purkautuminen ei pääse alkuun.

Kuumentaminen on tarpeen, vaikka köysi katkaistaisiinkin puukolla, sillä köyden pään kuitujen sulattaminen estää köyden purkautumisen. Sulattaminen onnistuu näppärästi tupakansytyttimellä: kun kuitu sulaa ja alkaa kuplia, sammutetaan liekki, annetaan jäähtyä pieni hetki, ja muotoillaan sulanut kohta pyöreäksi. Oikea odotushetken pituus löytyy
kokeilemalla – liian hätäinen polttaa sormenpäänsä, liian hidas ei saa köydenpäätä enää muotoiltua.

Olipa kyseessä luonnonkuitu tai synteettinen materiaali, kannattaa katkaisukohta suojata teipillä ennen katkaisua. Näin katkaisu sujuu helpommin ja vältetään säikeiden purkautuminen.

Moni jättää teipin paikoilleen köyden päähän. Se ei ole rihmauksen tai sulatuksen jälkeen tarpeen, mutta jäykistää köyden päätä, jolloin se on helpompi pujottaa plokeista tai köysivapauttajista. Teipin kuntoa tulee kuitenkin tarkkailla, sillä repsottava teippi voi takerrella plokeissa ja sen palaset voivat tukkia vapauttajat.

Teipin ohella näkee käytettävän sähköliitosten suojaamiseen tarkoitettua kutistesukkaa, joka kiinnittyy lämmittämällä köyden ympärille.

Rihmaamalla siistiksi

Rihmaaminen on vanha tapa suojata köyden päätä ja ainoa suositeltava tapa luonnonkuituköysille. Se sopii myös keinokuituköysille ja antaa niille viimeistellyn, huolitellun ulkonäön.

Luonnonkuiduille sopii rihmaukseen luonnonkuitulanka, synteettisille synteettinen. Langan paksuus tulee suhteuttaa köyden paksuuteen, jotta lopputulos olisi sopusuhtaisen näköinen.

Rihmaustapoja on monia ja siitä voi tehdä melkeinpä taidetta, mutta perusrihmauksen oppii vähäiselläkin harjoittelulla. Ohjeita löytyy kaikista köysi- ja solmukirjoista. Tämän ohjeen kuvissa  rihmauslanka on tavallista paksumpi, jotta se näkyisi selvemmin.

Rihmaus aloitetaan tekemällä langasta reilun mittainen lenkki köyden suuntaisesti.

Lankaa kierretään tasaisesti köyden ympärille köyden pään suuntaan. Kiertosuunnan tulee olla päinvastainen köyden säikeisiin nähden.

Kun kierroksia on riittävästi – rihmauksen tulee olla vähintään köyden paksuuden levyinen – pujotetaan lanka läpi aloitussilmukasta.

Rihmaus kiristetään vetämällä alle jääneellä langalla (kuvassa oikealla) toinen lanka rihmauksen alle niin, että lankojen yhdyskohta tulee noin punoksen keskikohdan alle.

Lankojen päät katkaistaan heti punoksen ulkopuolelta. Rihmaus on valmis.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Vene-lehden numerossa 5/2011.

Lue myös mitkä ominaisuudet kussakin köydessä on ovat ensisijaisia: Juoksevan rikin köydet

Kiinnitysköysien vertailu Vene 2/2018.

 

Lue myös nämä

X