Testit

Käytetty: Marsund 906 – Retkeilystä matkailuun

Kun on vähän väkeä ja vauhtia vain kohtuudella, Marsundilla jatkaa yhtä tunnelmallisesti iltareissulta vaikka koko lomaksi saaristoon.

27.10.2019

Kirjoittajaja kuvat Pasi Nuutinen

Saariston kalastajien vaatimukset veneilleen ovat aina olleet suoraviivaisia. Pyydykset piti päästä kokemaan tehokkaasti, saaliit piti saada nopeasti torille kaupattavaksi, ja illaksi piti ennättää kotiin turvallisesti. Monipuolinen työvarustus täytyi saada mahtumaan mukaan, mutta termospulloa ja eväspakkausta suurempia mukavuuksia ei tarvittu.

Aivan toisenlaisista tarpeista oli kyse, kun perheiden huviveneily alkoi yleistyä. Silloin suuri joukko koetti viipyä vesillä yökausia leireillen, olematta varsinaisesti menossa minnekään.

Kun käytön erot ottaa huomioon, on oikeastaan ihme, että niinkin monesta fiskarimallista kehittyi myös huviveneinä aikaa kestäneitä suosikkeja. Yksi parhaista esimerkeistä on pellinkiläinen Marsund 906.

Kokeilimme venettä itäisen Helsingin edustalla päivänä, jolloin sadekuurot olivat vaimentaneet tuulen ja edellispäivän aallokon. Suuntasimme sen verran ulommaksi selälle, että löytäisimme Vuosaaren satamaan pyrkivien laivojen peräaaltoja. Saalis jäi heikoksi, mutta ei aivan olemattomaksi.

Parhaan vaikutuksen teki Marsundin rakenteellinen vankkuus. Minkäänlaisia runkoääniä tai nitinöitä ei saanut kuuluviin enempää muiden kuin oman veneen peräaaltoihin ajaessa, oli suunta ja vauhti mikä tahansa. Mikä parasta, sama järkähtämättömyys koski lujitemuovisen rungon ja kannen lisäksi kaikkia rakennusosia. Ei notkuvia kehyksiä, vaikka ikkunat salongissa ovat suuret, ei kiliseviä heloja, ei nitiseviä laatikoiden ovia.

Kuin yhdestä kappaleesta veistetty koko vene.

Vakaata ja vankkaa

Marsund 906 pohjautuu alun perin uppoumarunkoisiin puufiskareihin, mutta on 88 hevosvoiman moottorilla varustettuna pikemminkin puoliliukuva. Parhaaksi matkavauhdiksi omistaja luonnehtii 10–12 solmua, johon vene pääsee 3 000–3 100 kierroksella minuutissa, lastin määrästä ja kelistä riippuen. Kokemuksen perusteella kulutus asettuu silloin noin litraan dieseliä per meripeninkulma.

Arvioon ei ole huomauttamista. Runkonopeus on reilusti alempana, ja sen ylittyessä keula nousee havaittavasti, mutta perän kantavuus riittää tasaamaan kulkuasennon jo alta 10 solmun.

Runkonopeuden yläpuolella Marsund kulkee erittäin vakaasti. Terävän keulan alla vesilinja levenee kantaviksi ryntäiksi, ja niihin nojatessaan vene välttää uppoumaveneille tyypillisen rullauksen. Joissain puoliliukuvissa veneissä jyrkkä käännös saa aikaan voimakkaan kallistumisen ulkokaarteeseen päin, mutta Marsundissa vaivaa ei havaitse.

Nopeus on myös matkanteon turvallisuuden kannalta riittävä, sillä myrskyt eivät juuri koskaan nouse niin äkillisesti, etteikö saaristossa ennättäisi tällä vauhdilla suojaisaan satamaan.

Sinne kannattaa mennä, sillä suuressa aallokossa tulee esiin toinen Marsundin kahdesta kauneusvirheestä matkanteon kannalta, keulan kohtalainen roiskiminen. Tässä lienee kyse siitä, että uppoamaveneestä periytyvä keula ei sittenkään ennätä ihan tarpeeksi nousta vasta-aallon päälle matkavauhdissa.

Se toinen kyseenalainen ominaisuus on keskelle venettä sijoittuvan moottorin äänitaso. Ei se vielä muuten ikävältä tunnu, mutta sen verran joutuu ääntä korottamaan, että pidempien tarinoiden kertomisen antaa mieluummin odottaa uppoumanopeuteen siirtymistä.

Kahden paratiisi

Ohjaajalla on suurista ikkunoista hyvä näkyvyys eteen ja sivuille, mutta taakse paapuuriin näkymää peittää hytin peräkulmaan rakennettu wc. Sinne on käynti ulkokautta, ja tilassa on täysi seisomakorkeus.

Pentteri on käytävämäisesti styyrpuurin laidalla. Työtasoa siinä on hyvin, samoin kaappitilaa, ja kuskin istuimen alle sijoitetun jääkaapin myötä varustuksen voi katsoa olevan riittävä pidemmillekin retkille. Ainakin sille määrälle ihmisiä, joka Marsundiin luontevimmin majoittuu: kaksi henkeä isäntäväkeä ja 1–2 vierasta, mieluimmin päivävisiitillä, mutta tilapäisesti yöpyenkin.

Rajoitteena ovat ennen kaikkea nukkumapaikat. Keulakajuutassa on V-vuode, joka välilevyllä täydentyy juhlavan suureksi kahdelle. Vieraspedit sijataan dinettiin, jonka pöytä käy neljän hengen täydelle kattaukselle ahtaaksi.

Erittäin nokkela järjestely on dinetin etummaisessa penkissä, joka kääntyy parilla kädenliikkeellä eteenpäin ja nousee pöydän päälle: apukuskilla on tässä aivan loistava paikka tutkiskella maisemien vaihtumista.

Ajan kanssa kauas

Maisemista ja merellä viipyilystä nauttiminen onkin sitä veneilyä, jossa Marsund on omimmillaan. Rauhallinen matkavauhti mahdollistaa navigoinnin niin, että aikaa jää myös luonnon ilmiöiden tarkkailuun ja vaikkapa lintujen tai hylkeiden bongailuun. Tasainen ja vakaa kulku auttavat asiaa edelleen, ja tunnelman viimeistelee erinomaisen laadukas ja jykevä mahonkinen sisustus.

Suoranaisesti avomerelle vene ei houkuttele, vaikka hyvällä säällä nopeus sallii esimerkiksi Suomenlahden ylitykset. Rannikon myötäisesti sen sijaan matkaa voi taittaa vaikka kuinka pitkään, tukeutuen yhtä hyvin luonnon- kuin palvelusatamiin. Lyhyellä iltareissullakin ennättää ihan lähimpiä saaria kauemmaksi.

Kahta henkilöä vene kaipaa rantautuessa. Kääntösade on suuri, sillä matala köli on pitkä. Se ei kuitenkaan yllä veneen etummaiseen kolmannekseen asti, jolloin etenkin kuomu nostettuna keula pyrkii valumaan tuulen mukana. Pitkän hytin takia yksinäisellä kuskilla olisi myös melkoinen matka keulakannelle kapeahkojen sivukansien kautta.

Vaan kun mukana on yksikin gasti, kiirettä ei tule. Se ei yksinkertaisesti kuulu Marsundiin.

Ominaisuuspuntari

Venettä verrataan yleisesti ottaen samantyyppisiin ja -kokoisiin. Arviot kohdistuvat ensisijaisesti venetyyppiin, ei yksilöön, mutta mahdollisten lisävarusteiden ja muutosten vaikutuksia on huomioitu.

Asuttavuus (8)
”Kahdelle erinomaisen mukava, mutta yöpyvät vieraat tuntevat pian olonsa hieman ylimääräisiksi.”

Ajettavuus (9)
”Ennen kaikkea helppoa, vakaata ja rauhallista kulkua, jossa on helppo rentoutua.”

Merikelpoisuus (7)
”Rakenteeseen luotan, mutta kapealla rungolla varoisin suuria selkiä sivuaallossa.”

Käsiteltävyys (5)
”Kääntösäteet niin eteen kuin taakse ovat suuria, joten myös varasuunnitelmat kannattaa miettiä valmiiksi.”

Tyylikkyys (9)
”Kymppikin sille, joka ei kaipaa loistokkuutta ja hienostelua.”

Laatuvaikutelma (10)
”Hyvin hoidettu yksilö, mutta kyllä veistämöltäkin on lähtenyt virheetön tuote.”

Pellinkiläiset Anderssonit ovat rakentaneen veneitä sukupolvien ajan, ja ammattimaiseksi veistäminen muuttui 1940-luvulla. Ensimmäinen lujitemuovinen malli vuonna 1974 pohjautui vielä pitkälti puuveneiden muotoon, mutta 1980-luvulla vene kasvoi pituutta, vesilinjan leveyttä ja kantavuutta. Silloin hyttiin saatiin seisomakorkeus ja varustukseen kunnon pentteri sekä wc, aluksi matalana keulakajuuttaan ja sittemmin korkeana hytin peräpäähän.

Pienen perheveistämön tuotanto on ollut muutaman veneen vuositahtia. Tässä esiteltyä 906:tta on valmistunut vajaat 50 kappaletta. Vuonna 2106 esiteltiin Marsund 30, joka keulaosaltaan perustuu samaan runkoon. Sen perää on kuitenkin muutettu kantavammaksi, laajemmaksi ja tiloiltaan oleskeluun sopivammaksi.

Lue juttu digilehdestä 12/2017

Marsund 906

Valmistusvuosi 1999
Pituus 9,06 m
Leveys 2,75 m
Syväys 0,80 m
Paino 2 500 kg
Makuusijoja 5
Tehosuositus 50–90 hv
Moottori Yanmar 88 hv
CE-luokitus C
Valmistaja Båtbyggeri Arne Andersson, Pellinki, Porvoo

Hinta 330 000 mk (1999)

X