Aivan Ruissalo Marinan vieressä (Vene-lehti 4/2019) uinuu omassa rauhassaan Turun Moottorivenekerhon kotisatama, jonne kaikki ovat tervetulleita. Mainio juttu, sillä suurin osa venekerhojen satamista on tarkoitettu vain jäsenille.
TMVK:n satamaankaan ei voi pujahtaa hetken mielijohteesta, sillä vieraspaikka pitää varata etukäteen satamapaikka.com -palvelusta.
Vierasveneitä ei ole tungokseen saakka, mutta aina kun sellainen seilaa paikalle, ottavat kerholaiset vieraat ystävällisesti vastaan. Paikkoja esitellään auliisti ja selvitetään, miten saunavuoro varataan tai miten pääsee bussilla Turun keskustan iloihin. Grillillä saattaa saada mukavaa seuraa ja makkaran kyytipojaksi meheviä juttuja aidolla Turun murteella höystettynä.
Moottorivenekerhon satamassa on leppoisa ja rento tunnelma. Kodikasta savuntuoksua levittävä puulämmitteinen sauna, josta pääsee kätevästi uimaan, on ahkerasti käytössä, samoin saunan terassin iso grilli.
Laiturin juuresta alkaa hyvin hoidettu nurmikenttä ja taaempana on vihreä kerhorakennus, jota voi vuokrata vaikka perhejuhliin. Saunan vieressä on puuceen näköinen pikkuvessa, joka paljastuu siistiksi vesiklosetiksi.
Kerhotaloa voi vuokrata juhlia varten.
Nurmikolla ja laiturilla on penkkejä, joilla voi tiirailla suoraan pohjoisen Airiston selälle. Merellisyys on myös pieni haitta, sillä vieraslaiturin ulkosyrjä on avoin Airiston puhureille. Suojaisempiakin paikkoja satamasta toki löytyy: tilapäisesti vapaina olevia kotisatamapaikkoja voi kysellä satamakapteenilta, jonka yhteystiedot löytyvät seuran nettisivuilta.
Muutaman sadan metrin päässä on Ruissalon kylpylä ja Ruissalon puistotien varrelta bussi nro 8 vie puolen tunnin välein Turun keskustan Puutorille. Satamasta voi lainata myös polkupyöriä. Sitä voi suositella, sillä mikäpä olisi mukavampaa kuin pyöräillä suvisessa illassa halki vihannoivan saaren.
Ruissalossa on vanhaa tammimetsää yli 300 hehtaaria. Vanhimmat tammet ovat yli 400-vuotiaita. Hyvällä onnella pyöräreissulla voi nähdä lumikon, näädän tai kärpän vilahtavan metsänreunassa.
Satamalahden pohjukassa on septin imutyhjennys ja muutama vieraspaikka.
Satamasta avautuu suora näkymä pohjoiselle Airistolle.
Perhosten harrastajille Ruissalo on oikea toivioretken kohde, sillä saarella on havaittu yli 600 perhoslajia. Myös linnusto on runsas. Saaren eteläkärki on puolestaan yksi Lounais-Suomen parhaita siian ongintapaikkoja keväällä.
Ruissalo on ollut Turun linnan omistuksessa laidunmaana, kruunun metsästysmaana ja viljelysmaana aina 1200-luvulta 1600-luvulle saakka. Saari oli turkulaisille rakas virkistysalue jo 300 vuotta sitten. Silloisessa Turun historiaa käsittelevässä opuksessa mainitaan, että ”Turun linnaa vastapäätä on Ruissalon saari. Se on saanut nimensä viljavuudestaan. Se tuottaa runsaasti viljaa ja siellä on kaikenlaisia yrttejä, ruohoja ja puita, joita ei tavata muualla Suomessa”.
Kulttuuriympäristönä Ruissalo on yksi varhaisimmista kaupunkiin syntyneistä huvila-alueista Pohjoismaissa. Vanhat pitsihuvilat näkyvät veneeseenkin hyvin, jos Ruissalosta jatkaa matkaa Turun Aurajoen vierassatamaan saakka.
