Elektronisten laitteiden hankkiminen on helppoa, eikä edes kovin kallista. Monelta veneilijältä ehkä sen vuoksi unohtuu, että jos veneessä on merenkulun taajuuksilla lähettäviä radiolaitteita, niihin tarvitsee pääsääntöisesti radioluvan ja käyttäjä henkilökohtaisen pätevyystodistuksen.
Voit ostaa radiolaitteen ennen kuin sinulla on siihen lupa, sillä myyjä ei sitä kysy. Mutta sen jälkeen sinun täytyy ryhtyä toimeen. Luvat radiolaitteisiin ja pätevyystodistukset niiden käyttöön myöntää Suomessa Viestintävirasto.
Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 3/2018
Hanki ensin vhf-radiotodistus
Voit hakea lupaa veneesi radiolaitteisiin ennakkoon, mutta ennen myöntämistä sinulla täytyy olla hyppysissäsi pätevyystodistus radiolaitteiden käyttöön tai tieto hyväksytystä tutkinnosta Viestintäviraston rekisterissä. Yleisimpien huviveneilijöiden radiolaitteiden käyttöön riittää rannikkolaivurin radiotodistus eli SRC-todistus. Sen saa suorittamalla hyväksytysti pätevyystutkinnon, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Tutkinnon voi tehdä suomeksi, ruotsiksi ja sopimuksesta englanniksi.
Tutkintomateriaalina on Rannikkolaivurin vhf-radioliikenneopas, joka sisältää tietoa merenkulun radioliikenteestä, menettelytavoista ja sanastosta, meri-vhf-järjestelmästä ja kanavien käyttötarkoituksista. Oppaan voi ladata ilmaiseksi Viestintäviraston verkkosivulta tai tilata virastosta painettuna.
Tutkintomateriaalin voi opiskella itsenäisesti tai esimerkiksi pursiseurojen, veneily-yhdistysten tai kansalaisopistojen järjestämillä kursseilla. Tutkintotilaisuudessa ydinasiat kerrataan tiivistetysti ja samalla voi esittää kysymyksiä. Itse opiskelin materiaalin itsenäisesti, mikä vaati lukemista ja pänttäämistäkin, mutta ylivoimainen suoritus tutkinto ei ollut, vaikka uutta asiaa oli paljon.
Jos veneessäsi on radiolaitteita, jotka käyttävät merenkulun MF- tai HF-taajuuksia, tarvitset niiden käyttöön avomerilaivurin radiotodistuksen eli LRC-todistuksen. Sen suorittamisesta täytyy sopia etukäteen Viestintäviraston kanssa. LRC-todistus antaa laajemmat oikeudet huviveneen radioaseman ja taajuuksien käyttöön kuin SRC-todistus.
Lue myös pulssikompressiotutkien vertailu Vene-lehdestä 6/2019
Milloin lupa tarvitaan?
Kaikki veneen lähettävät meriradiolaitteet tarvitsevat lain mukaan radioluvan, joka oikeuttaa käyttämään merenkulun radiotaajuuksia. Tavallisimmat lähettävät radiolaitteet huviveneissä ovat meri-vhf-radiopuhelin ja -käsipuhelin sekä merenkulkututka.
Lähettävistä radiolaitteista muiden muassa matkapuhelin ja veneen langattomat tietoverkot eivät tarvitse radiolupaa, eivätkä myöskään pelkästään vastaanottavat ja kuuntelevat radiolaitteet.
Radiolupahakemus on helppo täyttää sähköisesti Viestintäviraston verkkosivuilla. Jos haluat paperilomakkeen, tulosta se verkkosivuilta tai pyydä Viestintävirastosta. Mikäli olet osallisena kimppaveneessä, aluksen radiolupa kannattaa hakea yhden henkilön nimiin, mutta kaikki radiolaitteita käyttävät tarvitsevat pätevyystodistuksen.
Kaikki merenkulun radiotaajuuksilla toimivat lähettimet merkitään aluksen radiolupaan, josta perittävä maksu määräytyy laitteiston perusteella. Luvat uusitaan automaattisesti hyvissä ajoin ennen voimassaoloajan päättymistä, jos olet antanut siihen suostumuksen lupaa hakiessa.
Pidä huolta, että luvassa on aina ajantasaiset tiedot. Kun vaihdat veneen, tee radioluvan muutoshakemus. Jos vaihdat veneen nimen tai sen radiolaitteita, ilmoita asiasta Viestintävirastolle. Mikäli luovut radiolaitteestasi tai lähettimellisestä veneestäsi, irtisano lupa.
Aluksen radiolupa on voimassa Suomen lisäksi kansainvälisillä vesialueilla. Muiden valtioiden kansallisilla aluevesillä täytyy ottaa huomioon mahdolliset kansalliset määräykset. Merenkulun taajuuksilla toimivan radiolaitteen käyttöön maissa tarvitaan erillinen lupa.
Säilytä aluksen radiolupa veneessä. Siitä voi myös tilata kännykkään maksuttoman PDF-näköiskopion, joka pätee Suomen viranomaisille yhtä hyvin kuin paperinen lupa. Ulkomailla veneillessä kannattaa pitää paperinen lupa mukana.
Viranomaiset tarkastavat silloin tällöin vesillä, ovatko radioluvat kunnossa. Puutteista saa huomautuksen tai jopa sakkoja. Myös Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n katsastussäännöissä vaaditaan, että veneen radiolupa on ajan tasalla.
”Tärkein DSC:n ominaisuus on, että punaisella distress-hätäpainikkeella pystyy lähettämään hätähälytyksen yhtä nappia painamalla.”
Lue myös kelluvien meri-vhf-puhelinten testi Vene-lehdestä 3/2018
MMSI-numero yksilöi radioaseman
Kiinteästi asennettavissa meri-vhf-radiopuhelimissa ja joissakin meri-vhf-käsipuhelimissa on vakiovarusteena digitaaliselektiivikutsutoiminto eli DSC. Se on kutsujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen kehitetty menetelmä, jossa signaali on digitaalisessa muodossa.
Tärkein DSC:n ominaisuus on, että radiopuhelimen punaisella DISTRESS-hätäpainikkeella pystyy lähettämään nopean hätähälytyksen yhtä nappia painamalla.
DSC-toiminto alkaa toimia, kun laitteeseen on ohjelmoitu aluksen meriradio- eli MMSI-numero. Venekohtainen MMSI-numero annetaan radiolupamenettelyn yhteydessä, jos veneessäsi on DSC-ominaisuudella varustettu meri-vhf tai MF/HF-radiopuhelin, EPIRB-hätälähetin tai ais-lähetin. Vhf/DSC- käsipuhelimelle annetaan oma meriradionumero, joka eroaa hieman aluksen päänumerosta.
Meriradionumero yksilöi veneen radioaseman. Samaa MMSI-numeroa käytetään tunnisteena kaikissa edellä mainituissa laitteissa: siitä näkee, mistä veneestä hätähälytys on lähetetty, veneen kansallisuuden ja onko viesti lähetetty alus- vai rannikkoasemalta.
Jos meri-vhf/DSC-puhelin on kytketty satelliittipaikannusvastaanottimeen, esimerkiksi gps:ään, hälytykseen tulee automaattisesti aluksen tarkka sijainti koordinaatteina ja sijainnin päivitysaika. Jos veneesi meri-vhf:ssä ei ole DSC-toimintoa, ne toimivat puheliikenteessä ilman MMSI-numeroa.
Veneen kaikissa radiolähettimissä käytetään sitä MMSI-numeroa, joka on merkitty veneen radiolupaan. Jos haet radiolupaa laitteelle, johon on jo ohjelmoitu MMSI-numero, ota yhteyttä Viestintävirastoon. Kun saat uuden luvan ja MMSI-numeron, sen voi ohjelmoida laitteeseen vain laitteen maahantuoja tai valtuutettu huoltoliike. Uuteen radiolaitteeseen, joka sisältää DSC-toiminnon, voi MMSI-numeron yleensä ohjelmoida itse ensimmäisellä kerralla.
MMSI-numero on ainoa koodi, jolla veneen tunnistaa DSC- ja EPIRB- hätähälytyksistä. Lupamenettely varmistaa, että veneesi radiolaitteiden tunnistetiedot pysyvät ajan tasalla meripelastusviranomaisten tietokannassa.
Radiolaitteet lisäävät turvallisuutta
Meri-vhf:n kantavuus on parempi kuin matkapuhelimen, etenkin kiinteän meri-vhf:n, jonka antenni on asennettu mahdollisimman korkealle. Veneilykäyttöön suunniteltu radiolaite kestää paljon paremmin kosteutta, kylmää, kolhuja ja tärinää kuin matkapuhelin.
Meri-vhf:llä lähetetty avunpyyntö välittyy rannikkoradioaseman lisäksi kaikille kantaman päässä oleville aluksille, joilla on meri-vhf. Näin saat hätätilanteessa apua samalla kutsulla useammalta kuin yhdeltä taholta. Jos olet avomerellä, eikä veneesi meri-vhf:n kantama riitä rannikolle asti, joku lähistöllä oleva isompi alus voi välittää viestisi rannikkoasemalle. Ammattialuksilla on velvollisuus kuunnella jatkuvasti hätä- ja turvallisuusliikennekanavia.
Veneesi meri-vhf:ään välittyvät muilta aluksilta ja rannikkoasemilta lähetetyt viestit. Saat radioasemaasi säävaroitukset, ilmoitukset siirtyneistä merimerkeistä tai väylillä kelluvista esteistä. Lisäksi pystyt auttamaan merihädässä olevia aluksia tai ilmoittamaan havaintosi kadonneeksi ilmoitetusta veneestä. DSC-viestit myös tallentuvat DSC:n sisältävään laitteeseen.
Radiolaitteilla voi korvata osan Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n katsastussääntöjen mukaisista hätäilmoitusvälineistä. Pyroteknisiä hätäraketteja tai soihtuja ei nykyään tarvitse välttämättä veneessä olla, elektroniset laitteet, kuten led-soihdut, matkapuhelimet ja vhf/DSC-radio, riittävät.
Tutkinnosta oppii veneilyviestintää
Radiotutkintomateriaalista saa veneilyturvallisuutta lisäävää tietoa: Missä tilanteessa, miten, minne ja millä kanavalla lähetetään hätä-, pika-, varoitus- ja rutiiniviesti? Tai mitä kanavaa käytät, kun tiedustelet vapaata venepaikkaa tai juttelet kanssaveneilijälle?
Kun olet tutkintoa varten päntännyt, miten viestit lähetetään meri-vhf:llä ja harjoittelet sitä laitteellasi, hätähälytyksen tekeminen sujuu nopeasti tositilanteessa. Rannikkolaivurin radiotutkintomateriaalista opit lisäksi kansainvälisen viestintätavan ja tavausaakkoset, joita käytetään meriradioliikenteessä myös Suomessa.
Yleisimmät luvanvaraiset merenkulun radiolähettimet
• Meri-vhf-radiopuhelin ja -käsipuhelin DSC-toiminnolla tai ilman
• Merenkulkututka (ei tarvitse pätevyystodistusta)
• Ais-lähetin
• EPIRB-hätälähetin
• Osa satelliittilähettimistä (lisätietoa Viestintävirastosta)
• Uhf-radiopuhelimet (merenkulun taajuudet)
• Henkilökohtaiset paikannuslähettimet (merenkulun taajuudet)
• MF/HF-radiopuhelin (käyttö edellyttää vähintään avomerilaivurin radiotodistusta)
Yleisimmät radiolaitteet, joihin ei tarvitse lupaa
• GSM- ja UMTS-matkaviestimet
• PMR446-radiopuhelimet
• Johdottomat puhelimet
• Osa satelliittilähettimistä (lisätietoa Viestintävirastosta)
• CB-puhelimet (esim. LA-/PR27-puhelin)
• Veneen langattomat tietoverkot (esim. WLAN ja Bluetooth)
• Meri-vhf:n langaton luuri ei tarvitse erillistä lupaa
• Yhteistaajuudella toimivat kauko-ohjauslaitteet ja muut pienitehoiset radiolähettimet
• Ais- ja NAVTEX-vastaanot-timet
Lisätietoa Viestintävirasto Veneilijöiden ja merenkulun radioluvat
