Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Suuriakin veneitä myydään yhä – Vielä ”isojen” katsaus Helsingin messuille

Suomi ei ole erityisen suurten veneiden maa, mutta kyllä niitäkin vesillä näkee, miksei myös näyttelyissä. Myynti sujuu vielä, mutta mitä tekee Brexit englantilaisveneiden kaupalle? Koska nähdään suomalaisia luksusjahteja?

13.03.2020

KirjoittajaAri Inkinen

KuvaajaMarkus Pentikäinen

Helsingin helmikuisen venenäyttelyn vetonauloihin kuuluivat eittämättä kaksi brittiläistä Sunseekeriä. Manhattan 52 ja Predator 60 olivat näyttelyn suurimmat veneet ja keräsivät runsaasti uteliaita ympärilleen. Vastaavia veneitä ei Suomessa kovin usein nähdä, ei näyttelyssä eikä vesillä.

Aivan ilman tämän kokoluokan veneitä eivät Suomen satamat kuitenkaan ole. Vaikka enin osa majaileekin pääkaupunkiseudun laitureissa, myös Turun vesillä on kohtuullisen runsas keskittymä.

Näyttelyn Sunseekerien kokoisia veneitä myydään aina silloin tällöin, ja myös brittiläiset Princess-veneet ovat hyvin edustettuina. Sunseekerin maahantuoja, Helsingissä ja Turussa toimiva Marinepalvelu Oy, on profiloitunut nimenomaan suurten veneiden myyjänä.

”Juuri eilen allekirjoitettiin paperit Manhattanista”, kertoo Marinepalvelun toimitusjohtaja Jami Aarnio-Wihuri messu-maanantaina.

Aivan kylmiltään asiakas tuskin parin miljoonan euron venettä näyttelystä ostaa, vaan suurten ja kalliiden veneiden kauppa on muuttanut luonnettaan vuosien mittaan. Kun aiemmin venekauppaa tehtiin juuri näyttelyissä, nyt asiakas lennähtää avoveden ääreen, tutustuu esittelyveneeseen vesillä, käy ehkä tehtaalla – ja tulee näyttelyyn allekirjoittamaan kauppakirjan. Edes sadan, kahdensadan tuhannen euron veneitä ei usein Suomeen tilata ilman, että asiakas on jo olemassa. Puhumattakaan miljoonien veneistä.

Suomi oli aiemmin erityisen kiinnostava markkina-alue suurten veneiden valmistajille, sillä esimerkiksi Helsingin näyttely oli eräänlainen portti Pietarin markkinoille. Nykyään venäläinen miljonääri ostaa veneensä Välimeren kauppiaalta ja joskus myös Venäjällä toimivalta välittäjältä.

Suomella on yhä edelleen kuitenkin asemansa suurten veneiden markkinoilla, vaikka lukumääräisesti veneitä ei paljoa myydäkään.

Aarnio-Wihuri kuitenkin uskoo suurten veneiden markkinoihin Suomessa.

”Kysyntää on joka vuosi. Ei montaa kappaletta tietenkään, mutta kyllä niitä myydään. Ja ne myös jäävät Suomeen”, Aarnio-Wihuri korostaa.

Yhdeksi ongelmaksi suurten veneiden kohdalla Jami Aarnio-Wihuri nostaa satamien infrastruktuurin.

”Ihan kaikkiin satamiin ei pääse, ei ole esimerkiksi riittäviä sulakkeita. 50 jalkaa vielä menee, mutta sitten kun mennään vaikka 70-jalkaisiin, niin paikat ovat harvassa. Toisaalta saaristossa voi ison veneen jättää ankkuriin ja mennä rantaan apuveneellä.”

Muuttaako Brexit suurten veneiden markkinat?

Marinepalvelu Oy edustaa Sunseekeria Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa. Jami Aarnio-Wihurin mukaan ongelmat suurten veneiden kanssa ovat Pohjoismaissa yhtäläiset.

”Ruotsissa  on jo kohtalainen isojen veneiden kanta, mutta sielläkin satamat suurille veneille ovat harvassa. Se jonkin verran rajoittaa myyntiä.”

Pohjoismaat eivät kuitenkaan ole suurten, yli 50-jalkaisten veneiden päämarkkina. Se on Välimerellä – ja kauppa käy.

”Jokainen merkki on myynyt  Välimeren alueelle kymmeniä 70 – 100 jalan veneitä vuosittain. Päämarkkinat ovat siellä. Muun muassa Sunseeker 76 -malleja on myyty sinne niin paljon kuin niitä on ehditty valmistaa”, Aarnio-Wihuri sanoo.

Sunseekerin tehtaalta Englannin Poolesta valmistuu myös Helsingin näyttelyssä nähty Manhattan 52 joka viides päivä. Kolmessa vuodessa veneitä on tehty lähes 150 kappaletta, ja kaikki on myyty. Helsingissä veneitä on kaksi.

Yksi suuri kysymysmerkki englantilaisten veneiden kohdalla on Brexit. Kun kolmen suuren valmistajan päämarkkina-alue on tähän asti ollut EU, Brexitin jälkeiset kauppaneuvottelut voivat muuttaa tilanteen täydellisesti.

”Ongelma on, että tällä hetkellä kukaan ei tiedä mitä tapahtuu; eivät tiedä poliitikot, eivätkä talousviisaat. Sopimuksettomassa erossa hintoihin olisi varmasti tullut melkoinen lisätariffi, mutta nyt kukaan ei tiedä, mitä hinnoille tapahtuu – vai tapahtuuko mitään”, pohtii Jami Aarnio-Wihuri.

Italian veneteollisuus on nähnyt tilanteessa oman mahdollisuutensa, ja epäilemättä tulee ajamaan mahdollisimman kovaa tullia englantilaisveneille. Aarnio-Wihurin mukaan yksi mainittu prosentti on 4,7.

”Mutta todellisuus tullee olemaan yksi pilkku jotain. Katsotaan. Kukaan ei tiedä.”

Brexitin kauppaneuvottelujen odotetaan venyvän pitkälle loppuvuoteen, jolloin tilanne brittiveneiden kohdallakin selviää.

Suomalaisveistämön ajatusloikka

Suomessa on jo totuttu luksuspursiin, jotka säännöllisen epäsäännöllisesti purjehtivat Pietarsaaresta maailman loistosatamiin. Moottoriveneiden kohdalla on ollut hieman hiljaisempaa.

Baltic Yachts on vuosien saatossa rakentanut asiakkailleen joitain moottorialuksia, mutta vuonna 2017 yhtiö julkaisi Düsseldorfin venenäyttelyssä kunnianhimoisen suunnitelman astua superjahtien maailmaan.

Tavoitteet Baltic Motor Yacht -sarjalla olivat melkoiset. Alusten koko liikkui Judel/Vrolijkin suunnittelemista  alle 20 metrin veneistä 27-metrisiin, joiden suunnittelusta vastasi Design Unlimited. Yhtiö varautui jopa 60 metrin superjahtien valmistukseen. Veneet oli määrä rakentaa hiilikuitukomposiitista, joka on veistämön vakiomateriaali.

Suunnitelmasta tai toimenpiteistä ei ole sittemmin paljoa kuultu, mutta ainakin yksi alus on valmistunut, Baltic 78 Bill and Me, jonka on suunnitellut Mani Frers.

Suomessa kuitenkin valmistetaan hieman vaatimattomampia ”loistoveneitä”. Targalla ja Nord Starilla on suuret, hieman alle 50-jalkaiset mallinsa. Ne eivät kuitenkaan kilpaile samoilla markkinoilla Sunseekerin ja sen kaltaisten veneiden kanssa. Ne ovat enemmänkin erikoisveneitä, joita hankitaan yleensä täsmällisemmin määriteltyihin tarpeisiin.

Suomen veneteollisuus onkin keskittynyt selvästi pienempiin veneisiin, ja suurimmat matkaveneluokkaan kuuluvat veneet ovat olleet noin 40-jalkaisia.

Myyntijohtaja Juhani Haapaniemi muun muassa Grandezza-veneitä valmistavasta Finnmaster Boats Oy:stä pitää epätodennäköisenä, että Suomessa alettaisiin valmistaa jahtiluokan moottoriveneitä.

”Euroopan markkinoilta on tullut joitain kyselyjä suuremmista, nimenomaan skandinaavisen tyylisistä veneistä, mutta volyymi ei ole missään tapauksessa iso. Tällä hetkellä ei ole tarvetta lähteä suurentamaan mallistoa rajusti”, Haapaniemi sanoo.

”Suurin valmistamamme Grandezza on ollut 40 Fly -malli, mutta se ei tällä hetkellä ole tuotannossa. Kokoluokka on kuitenkin sellainen, että tulemme lähiaikoina tekemään päätöksiä 40 – 42 jalan veneen valmistuksen aloittamisesta. Grandezza 40:ää ehdittiin tehdä kuitenkin lähes 50 kappaletta ja kysyntää on edelleen”, Juhani Haapaniemi perustelee.

Tätä suuremman Grandezzan tuotannon kohdalla ongelma on myös, että kotimarkkinat eivät ole myynnin perusta kuten pienemmissä.

”Esimerkiksi 50-jalkainen vene pitäisi rakentaa suoraan kansainvälisille markkinoille ilman kotimaan myynnin tukea. Ja Euroopassa kilpailu tämän kokoisten veneiden kohdalla on todella kova. Valmistajia on paljon ja tarjontaa on luksusveneistä edullisiin vaihtoehtoihin”, Haapaniemi sanoo.

Suomalaisen veneteollisuuden vahvuus tällä hetkellä on toisaalta Swanien ja Balticin kaltaisissa luksuspursissa, toisaalta niin sanotuissa jokamiehen veneissä, etenkin alumiinirunkoisissa.

Suomen veneviennin kokonaisarvo viime vuoden tammi-marraskuussa oli 253,4 miljoonaa euroa, mistä Ruotsin ja Norjan yhteenlaskettu osuus oli 104 miljoonaa. Iso-Britannian vienti oli 37,2 miljoonaa euroa (viisi venettä).

Alan tuonti oli arvoltaan 64,7 miljoonaa euroa, tosin vain laskennallisesti, sillä ylivoimaisesti suurin tuontiryhmä olivat vesijetit (5219 kpl), joiden 40 miljoonan euron arvosta vain noin viidesosa jäi Suomeen. Loppu oli kauttakulkua muualle Eurooppaan.

X