Lähestyn Gåsrundia pohjoisesta pienellä kalaveneelläni. Varhaisen kesän aamu on jo paahtavan kuuma ja horisontissa näkyy vielä pientä usvaa. Yhteysaluslaiturin itäpuolella on pieni hiekkaranta, jonka reunaan ajan keulan kiinni. Rannassa on saaren ylpeys, pieni sauna.
Siellä häärii jo aamusta Pätysen perhe lämmityspuuhissa. Kuulen, että saunan voi lämmittää koska tahansa, mitään varauskirjoja ei ole. Saunan vedet kannetaan kaivosta ja Pätysten mukaan löyly on pehmeää ja sopivan kosteaa.
Lähden kuljeskelemaan saaren leveille ja helppokulkuisille poluille. Ilmassa ei liiku edes tuulenvirettä, mutta silti kukkivat tuomet ja syreenit levittävät huumaavaa tuoksuansa.
Gåsgrund kuuluu Espoon kaupungin virkistysaariin ja se on esimerkillisen hyvin varusteltu. Grillikatoksia ja penkkejä on runsaasti. Yksi suurimmista keittokatoksista on heti pohjoisrannan yhteysaluslaiturin juurella.
Jatkan matkaani saaren sisäosiin, joka on varattu telttailijoille. Näin alkukesästä alue ammottaa vielä tyhjyyttään. Saaren maasto on hyvin tasaista ja näkymät vaihtelevat silokallioista reheviin niittyihin ja kuivaan kangasmetsään. Turhaan ei Gåsgrundia ole sanottu yhdeksi Espoon kauneimmista saarista.
Saaren varsinainen satama on saaren itäkärjessä. Laituri on itätuulille suojainen ja etelänpuolisilta tuulilta veneitä suojaa kivistä rakennettu aallonmurtaja.
Vaikka on viikonloppu, satamassa riittää tilaa, sillä paikalla on vain viitisentoista venettä. Myös täällä on iso keittokatos, puuvaja ja useita käymälöitä. Grillit savuavat jo varhain aamupäivästä, auringonpalvojat loikoilevat kallioilla ja nurmikolla on käynnissä frisbeekisa. Tunnelma on seesteinen vaikka Gåsgrundia on kutsuttu myös bilesaareksi.
Saaren eteläranta lähes tuoksuu meritaimenelta. Päätän tehdä saarelle uuden retken myöhään syksyllä, sillä joulupöydässäni graavitaimen on jo perinne.
Gåsgrundin grillipaikan tuoksujen inspiroimana työnnän veneeni vesille saunarannasta ja suuntaan lounaan toivossa keulan kohti Isoa Vasikkasaarta. Saaren länsipäässä sijaitseva vieraslaituri sopii minulle erinomaisesti, sillä se on tarkoitettu ravintola Gula Villanin asiakkaille. He voivat halutessaan myös yöpyä laiturissa. Veneet kiinnitetään peräpoijuihin, joita on tusinan verran. Laituri on avoin luoteistuulelle.
Gula villan (Keltainen huvila) loistaa nimensä mukaisesti laiturille saakka. Vanhassa huvilaravintolassa on paitsi laajat sisätilat, myös isokokoinen terassi, jolta kantautuu jo iloinen puheensorina.
Tarjolla on bistrotyyppinen menu ja listalla on esimerkiksi lohikeittoa, ylikypsää porsaankylkeä, lehtipihvi, toast skagen ja pistaasietanat.
Muuten miellyttävää lounashetkeäni alkoi yhtäkkiä säestää terassin kaiuttimista perkeleellinen musiikin jumputus, joka sopi perin huonosti raukean suvisunnuntain tunnelmaan.
Pakenen musiikkia saaren sisäosiin, jossa avautuu laaja nurmikenttä telttailua ja erilaisia pelejä varten. Pieni kuntoiluratakin on käytettävissä. Gåsgrundin tapaan keittokatoksia ja grillipaikkoja on yllin kyllin.
Saaren pohjoisrannassa, saaristovenelaiturin vieressä on yleinen vieraslaituri. Se on tukeva ja korkea, joten pienestä avoveneestä nouseminen on huonojalkaisille hieman haasteellista. Suurimmaksi osaksi syvyyttä on riittävästi, mutta kyltin mukaan vettä on matalimmillaan vain puolisen metriä. Laiturilla on runsaasti penkkejä ja pöytä.
Sataman lähellä Bastuvikenissä on iso lapsiystävällinen hiekkaranta. Lähistöllä on myös ulkotiloissa toimiva kesäkahvila, jonka irtojäätelövalikoima on runsas.
Iso Vasikkasaari on Espoon kaupungin ulkoilusaari. Saareen on Espoon Nuottaniemen venesatamasta matkaa vain muutama kaapelinmitta. Yksityisomistuksessa olevaa saaren luoteisosaa lukuun ottamatta koko 24 hehtaarin saari on ulkoilualuetta.
Kiinnostavaksi Ison Vasikkasaaren tekee se, että pohjoisosa on rakennettua kulttuuriympäristöä, sen sijaan eteläosa on lähes kokonaan luonnontilassa. Saaren luonto on varsin rehevää ja tarjoaa mahdollisuuksia myös sienestäjille ja marjastajille.
Iso Vasikkasaari kuului Gräsan kartanon tiluksiin 1700-luvulla ja jo silloin siellä tiedettiin olevan kalastaja-asutusta. Saaren erikoispiirteisiin kuuluvat jotkut kreikkalaisvaikutteet, sillä luoteisosassa sijaitsee Salamis-niminen luoto. Nimi on peräisin 1800-luvun lopulta ja sen inspiraationa on ollut antiikin Kreikan historia; Egeanmerellä on samanniminen saari.
Niin ikään saaren luoteisosassa on veneväylällekin hyvin näkyvä, kunnallisneuvos ja pankinjohtaja Abel Landénin 1897 rakennuttama huvimaja. Sen arkkitehtuuri jäljittelee Poseidonin temppeliä.