Eteläisellä Saaristomerellä sijaitseva Björkö on ainutlaatuinen. Syvälle työntyvä satamalahti antaa loistavan suojan, paitsi lounaistuulilta. Karu ulkosaariston luonto on upea, ja kaiken kruunaa harvinainen sisäjärvi. Metsähallitus on viitoittanut luontopolun, ja Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen roskis, puucee sekä septintyhennys täydentävät retkisataman palveluja. Eikä siinä kaikki: nuoret, ahkerat yrittäjät Santeri Knaapinen ja Tiia Kaartovuori ovat avanneet saarelle Café Björkön.
Tiia ja Santeri, Café Björkön emäntä ja isäntä.
Aikamatka vanhalle saaristolaistilalle
Kun kävelemme satamasta vajaan kilometrin matkan kahvilaan, kaikki vastaantulijat kehuvat paikkaa spontaanisti: ”Aivan ihana paikka!”, ”Todella herkullista kaikkea!”, ”Kannattaa ehdottomasti mennä!” – Ja kyllä kahvila onkin kehujensa arvoinen. Aivan kuin satamasta sinne kävellessä tekisi aikamatkan. Kauniin saaristotilan pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi esimerkiksi kivijalkainen navetta, jossa on esillä talon vanhoja työkaluja ja muita esineitä. Pihalla kulkee vapaana kaksi eläkeläisponia. Äänimaailmakin on täydellinen: kukko kiekuu. Ja ne leivonnaiset – kauniita ja todella herkullisia.
Café Björkössä eli Björkön kantatilalla juhlitaan tänä kesänä 400-vuotisjuhlavuotta mm. juhlavuoden leivoksen ja tilaisuuksien merkeissä.
Matkalla satamasta voi nähdä saaren lehmiä.
Kanalan kukko.
Valtava korjausurakka
”Björkö on aina ollut lempisaareni niin kauan kuin olen veneilyt. Kerran kavereiden kanssa käveltiin tänne tyhjälle tilalle ja harmiteltiin, että se oli jäänyt ränsistymään. Kun vuonna 2019 kuulin, että se tulee myyntiin, innostuin heti. Pienen väännön jälkeen sain isän suostuteltua mukaan ostamaan sen”, Santeri kertoo.
”Tarkkoja suunnitelmia ei ollut. Minulle tärkeintä oli elävöittää tila. Jostain tuli idea kesäkahvilasta, ja Tiia lähti täysillä mukaan”, Santeri sanoo.
Marraskuusta 2019 juhannukseen nuoret remontoivat ”yötä päivää, pimeässä ja märässä”.
”Pimeys oli ehkä haastavinta. Oli lumeton talvi ja pilkkopimeää. Päivänvaloa kesti vain muutaman tunnin. Porin Matilla saatiin pikkumökki pysymään lämpimänä. Kahvila saatiin kuitenkin avattua juhannuksena 2020”, Tiia muistelee.
Santeri näyttää kuvaa talosta ennen remonttia. Ero on valtava, ja rakennusalan ammattilaisen osaaminen todellakin näkyy. Enää ei kasva puita seinien läpi, vaan päärakennus on pittoreskin kaunis. Pihapiirillä on perinnemaisemasuoja, ja myös sisällä korjaustyöt on tehty museoviraston ohjeiden mukaan. Perimmäisessä kamarissa onnistuttiin jopa säilyttämään alkuperäinen tapetti, kun reiät peitettiin ja paikkoihin maalattiin tapetin kuvio.
Päärakennus on entisöity taidolla. Lisäksi löytyy museo, navetta, sauna ja aitta.
Melkoista ruljanssia
Rakentamista ja kahvilan pitoa vaikeuttaa se, että tavarat pitää tuoda mönkijällä tai kantaa käsin. Aiemmin tilan ikkunasta näkyi oma vene, mutta nykyisin rantaan on matkaa. Tilalla ei ole painevettä eikä sähköverkkoa. Vesi saadaan kahdesta kaivosta. Kahvi keitetään kaasulla, ja uunit pysyvät kuumina aurinkoenergialla 5–7 tuntia. Sen jälkeen on turvauduttava aggregaattiin. Posliinikupit tiskataan käsin.
”Onneksi tuomme mantereelta vain hyvin vähän kylmäsäilytyksen vaativaa tavaraa kuten voita. On oltava hyvin tarkka, että kylmäketju ei katkea. Meillä on ammattilaisten säilytyslaatikot ja tarkkailemme koko ajan lämpömittaria. Esimerkiksi jäätelöt haemme veneellä itse. Niitä ei voi tilata yhteysaluksen mukana”, Tiia toteaa.
Päivät venyvät, sillä kanojen, lehmien ja hevosten hoitaminenkin vie aikansa. Leipomaan on herättävä aamuyöllä, jotta kaikki on valmista asiakkaiden tullessa. Kesällä 2021 apuna oli myös ammattilaisleipuri, joka teki muun muassa juuren leivottuja korvapuusteja ja leipää, jota saattoi ostaa mukaan kahvilan pienestä puodista.
”Olen aina tykännyt leipoa ja kehitellä reseptejä. Niin syntyivät myös kahvilamme suolaiset piirakat ja porkkanakakku, johon käytetään mahdollisimman paljon oman maan porkkanoita”, Tiia kertoo.
Tiia ja Santeri suosivat kahvilassaan lähiseudun tuotteita. Esimerkiksi siideri on Kemiöstä. Muutenkin yhteydet lähiseudun yrittäjiin ovat tiiviit. Kun sokeri loppuu, sitä käydään lainaamassa ”naapurista” eli Bodöstä.
”Täällä ulkosaaristossa on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä yrittäjien kesken. Meidät on otettu todella hyvin vastaan. Olemme saaneet arvokkaita neuvoja ja paljon myös henkistä tukea”, Santeri kiittää
”Myös perheemme ovat olleet ihania tukijoukkoja. Esimerkiksi Mummini ja Santerinkin sukulaiset ovat käyneet auttamassa, ja henkinen tuki on ollut valtava”, Tiia toteaa.
Herkkuja tullaan nauttimaan läheltä ja kaukaa.
Tulevaisuus näyttää tien
Saunaa voi vuokrata, ja vanhaan savusaunaan on remontoitu kahden sängyn yöpymispaikka. Vuokramökkejä tai muita suurempia suunnitelmia ei vielä ole.
”Tärkeintä meille on, että tämä tila elää. Tämä on ollut aikoinaan omavarainen tila. Täällä on kalastettu paljon, ja pyydetty hylkeitä. Myös viljelyksiä ja eläimiä on ollut”, Santeri kertoo.
Asiakkaita kahvilassa tuntuu riittävän. Tiia ja Santeri kertovat, että kesällä 2020 satamalahdella yöpyi peräti 107 venettä samana yönä. Kesän 2021 ennätys oli 78 venettä. Sesonki vain on lyhyt.
”Me olemme monialayrittäjiä, joten töitä riittää talvellakin. Ja opintojakin on vielä jonkin aikaa.”
Tähystystornista, Kumlet, voi ihastella ympäröivää saaristoa.
Björkö, Byviken
- 59°54,5’ P, 21°40,8’ I
- Merikartta: 715, satamanumero: 806 (luonnonsatama)
- Puh. 0206 39 4020 (Metsähallitus), 045 124 5712 (Café Björkö), cafebjorko@gmail.com
- Instagram: cafebjorko
- Vieraspaikat: 10 kpl, syvyys: 1,5–5m (satamakirjat), kiinnitystapa: ankkuri.
