Klamila
Yksi Suomen itäisimmistä venesatamista on Virolahden suurin satama Klamila. Se sijaitsee noin 11 meripeninkulmaa Santion merivartioasemalta luoteeseen. Paikalle löytää lännestä helposti, kun kääntyy Vepsun saaren jälkeen Santion väylältä paapuuriin ja seuraa lateraaliviitoitettua 4,2 metrin väylää Klamilan kunnan satamaan.
Siellä ei ole kuitenkaan kesällä 2024 vieraspaikkoja. Ne löytyvät noin kaapelinmitan päästä Klamilan Veneilijöiden kotisatamasta. Klamilaan ei bilettäjien kannata vaivautua, mutta rauhallista ja perinteistä kotisatamamaista tunnelmaa arvostava nauttii täällä olostaan.
Rannan suuntaisessa laiturissa on kymmenisen poijua ja paikalle pääsee vielä 2,5 metrin syväyksellä. Matalimmaltaan vettä on kuitenkin vain 1,6 metriä. Syvyydet on osoitettu selkeillä kylteillä.
Laiturin juuressa on Klamilan Veneilijöiden punainen kerhorakennus saunoineen. Saunasta pääsee helposti uimaan, mikä ei kaikissa satamissa ole itsestäänselvyys. Saunottelun jälkeen voi iltaa jatkaa viihtyisällä grillikodalla kunhan muistaa, että grillissä saa polttaa ainoastaan hiiliä. Sataman vaatimattomiin palveluihin kuuluu vielä pieni puucee.
Alueella on pieni kioski, joka on elokuussa avoinna arkisin 14–18 ja viikonloppuisin 12–16. Syyskuussa kioski on avoinna vain viikonloppuisin. Kioskin seinällä on pankkitilin numero satamamaksun maksamista varten. Kioskin seinästä löytyy runsaasti tietoa, kuten mistä numerosta voi varata saunan ja missä ovat frisbeegolfrata, pururata ja uimaranta.
Klamilan kunnan satamassa toimii ravintola Potkuri.
Klamilan sataman vieraspaikat ovat Klamilan Veneilijöiden rannassa, kunnan sataman pohjoispuolella.
Infotaulussa kerrotaan myös etäisyydet Santioon ja Viipuriin, vaikka harva niitä enää tässä maailmantilanteessa tarvitsee. Klamilasta Haminaan on 18 merimailia ja Kotkaan 23 merimailia.
Klamilan kunnan satama on rakennettu entisen kalasataman paikalle. Satamassa on polttoaineautomaatti ja veneilijöitä palvelee baari ja bistro Potkuri.
Virolahti mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1370. Saattaa olla, että kunta on saanut nimensä virolaisten kanssa käydystä ns. seprakaupasta. Siinä suomalaiset vaihtoivat kalansa viljaan, perunoihin, kananmuniin ja hedelmiin. Tämä loppui kalastustapojen muuttuessa ja saaliiden kasvaessa. Välittäjät alkoivat myydä runsaasti kalaa Inkeriin ja Pietariin.
Kuuluisiin virolahtelaisiin lukeutui säveltäjä Uuno Klami, joka syntyi Klamilassa. Teoksessaan Merikuvia Klami kuvaa kivikkoisten kotivesiensä karua kauneutta. Klami rakasti merta ja hän kuoli traagisesti sydänkohtaukseen purjehdusmatkalla.
Klamila
60°30,4 ’ P, 27° 28, 8’ I
Missä: Virolahdella, lähellä Venäjän rajaa.
Satama: poijukiinnitys, n. 15 paikkaa, syvyys 1,6–2,5 m.
Info: Klamilan satama, 040 446 0313.
Satamamaksu: 15 €, sähkö 5 €.
Erityistä: Venekerhon ylläpitämä sympaattinen pikkusatama.
Kävijälle: Klamilan keskustan palveluihin 1,5 km.
Hamina
Haminan suojainen vierassatama on Tervasaaren Rampsinkarilla.
Itäisen Suomenlahden toinen suurista veneilykeskuksista on Hamina. Omassa rauhassaan uinuva pikkukaupunki alkoi muotoutua, kun viikinkien idäntien varrelle Kuorsalon saareen syntyi asutusta.
Pähkinäsaaren rauhan solmimisen jälkeen seudulle muutti ruotsalaisia virkamiehiä. Silloisesta Vehkalahdesta eli nykyisestä Haminasta tuli vilkas kauppapaikka Viipurin linnaläänissä.
Merenkulusta tuli aikojen saatossa tärkeä osa haminalaisuutta. Siitä muistuttaa myös Tervasaari, jossa sijaitsee vierassatama Rampsinkari. Tervasaari on satoja vuosia vanha kauppa- ja satamapaikka, josta nimensä mukaan talonpoikaislaivat kuljettivat erityisesti tervaa ja puutavaraa eurooppalaisiin satamiin.
Rampsinkarin kärjessä on iso hiekkaranta päivänpaistatteluun.
1600-luvulla Vehkalahdelle myönnettiin kaupunkioikeudet nimellä Veckelax Nystad. Uudenkaupungin rauhassa kaupunki jäi nippa nappa Ruotsin puolelle ja se sai Ruotsin kuninkaan Fredrikin mukaan nimen Fredrikshamn, josta tulee suomenkielinen nimi Hamina.
Tervasaaren eteläisintä kärkeä kutsutaan Rampsinkariksi. Siellä sijaitsee ravintola ja satamatoimisto Rampsi Kitchen & Lounge. Vieraslaituri on tukevan, etelätuulilta suojaavan aallonmurtajan takana.
Aisapaikat ovat kerrankin tarpeeksi leveät ja pitkät isommillekin veneille. Vieraslaiturilta avautuu näkymä myös Haminan pursiseuran saareen ja satamaan.
Rampsinkari on laaja, puistomainen nurmikkoalue, jossa on grillipaikka, kaksi padelkenttää, frisbeegolfrata ja hieno uimaranta. Tervasaaressa katselin, kun pohjaonkijat vetelivät täkyongella pulskia ahvenia ja kuhia. Harmittelin jälleen kerran, miten kalavehkeet jäivät taas pakkaamatta veneeseen.
Rampsi Kitchen & Loungen iso terassi täyttyy kauniina kesäpäivinä lounasvieraista sekä kesäjuomia siemailevista veneilijöistä ja kaupunkilaisista. À la carte -listan annoksia ovat muun muassa haukipallerot. Ruustinnan nieriä ja Ahtaajan pihvi. Tervasaaren ravintolatarjontaa täydentää Tervanaru, jonka suosikkiannokset ovat erilaiset korit ja pulled pork.
Rampsi Kitchen & Loungen terassilla riittää kesäpäivän viettäjiä.
Merenkulkuperinteet näkyvät edelleen Tervasaaressa, missä voi tutustua museoalus Merikarhuun. Laivavanhus on osallistunut jopa Normandian maihinnousuun. Yksi alueen tunnusmerkeistä on kirkkaan punaisena hehkuva S/S Hyöky. Se on vuonna 1912 Pietarissa rakennettu majakkalaiva.
Tervasaaren tunnelma on varsin letkeä ja kursailematon. Hyökyn kupeessa on paljon vintage-tavaraa ja viereisestä Vanhasta tullikamarista löytyy vielä yksi ravintola. Se mainostaa iloisesti Tervasaaren nimikkosnapsia, jonka nimi on Kusiryyppy.
Satavuotias S/S Hyöky koristaa Haminan Tervasaaren rantaa.
Hamina
60°33,5′ P, 27°10,9′ I
Missä: Lähellä Haminan kaupungin keskustaa, Itäisellä Suomenlahdella.
Satama: aisa/sivukiinnitys, 28 paikkaa, syvyys 2–4 m.
Info: rampsi.fi/vierasvenesatama, 0400 756 005
Satamamaksu: 25 €.
Erityistä: Suojainen satama, Tervasaaren merellisessä ympäristössä.
Kävijälle: Hiekkaranta, Tervasaaressa ravintoloita ja baareja.
Kotkan Citymarina
Kotkan Citymarina tunnettiin ennen Kotkan kantasatamana.
Kotkan tunnetuin vierassatama on Sapokanlahdessa. Kaupungin pohjoispuolella Kantasatamassa, Tornatorinkadun varrella, on toimintaansa kuitenkin pikkuhiljaa kehittelemässä Kotka Citymarina.
Sataman idyllisyydessä Citymarina jää vielä kauas Sapokanlahdesta. Parasta on Citymarinan sijainti Suomen Puuvenekeskuksen ja Merikeskus Wellamon välissä. Kummatkin kuuluvat veneilijöiden tärkeimpiin nähtävyyksiin Kotkassa.
Merikeskus Wellamon perusnäyttelyssä voi tutustua esimerkiksi 1700-luvulla uponneen Borstö 1 -hylyn ainutlaatuiseen esineistöön. Liki kahdeksanmetrinen pienoismalli S/S Arcturuksesta herättää eloon laivan dramaattiset vaiheet. Myös Finnjet, aikansa luksuslaiva, on Wellamossa monin tavoin esillä. Perusnäyttelyn lisäksi tarjolla on myös useita vaihtuvia näyttelyitä.
Puuveneiden ystävien kannattaa pistäytyä ehdottomasti Suomen Puuvenekeskuksessa. Moderni keskus valmistui vuonna 2008. Puolentoista hehtaarin kokoisen alueen katseenvangitsija on kaarevakattoinen, kuparipäällysteinen veistämörakennus. Siellä entisöidään vanhoja puuveneitä ja rakennetaan uusia. Työskentelyyn voi tutustua ilman pääsymaksua.
Citymarinasta pääsee kätevästi bussilla Kotkan keskustaan, vaikka matkan taittaa mainiosti kävellenkin. Citymarinan lähellä on myös legendaarinen merimieskapakka Kairo.
Sataman takana on laaja tylyn näköinen asfalttikenttä, lahden ja vastarannan näkymiä hallitsevat erilaiset teollisuuslaitokset. Kaikilta tuulilta suojaisessa satamassa on sekä kausi- että vieraspaikkoja.
Kotkan Citymarinaan avattiin kesällä 2023 Marina Bar & Cafe. Koska tarjolla on lähinnä vain ulkopaikkoja, kyltti kertoo baarin olevan avoinna ”kivalla kelillä” päivittäin klo 10–20, mutta viikonloppuisin peräti 02 saakka.
Rantabaarista saa viikonloppuisin pientä purtavaa, pizzaa ja fish & chips -annoksia. Plussaa baari saa myös siitä, että sen yhteydessä on vuokrattava, uutuuttaan tuoksuva sauna. Satamasta on myös saatavissa apua veneen korjaukseen.
Citymarinaan avattiin kesällä 2023 baari.
Kotka Citymarina
60°28,1′ P, 26° 56, 1′ I
Missä: Kotkan kaupungin keskustassa, Tornatorintie 51.
Satama: aisa/sivukiinnitys, 50 paikkaa, 4,6–6 m.
Info: kotkayachtstore.fi, 050 3204 700.
Satamamaksu: 20–50 € veneen koosta riippuen.
Erityistä: Kehittyvä satama kantasataman alueella.
Kävijälle: Satamasta on kävelymatka Merikeskus Wellamoon ja Suomen Puuvenekeskukseen.
