Vene-elektroniikan halventuessa ja lisääntyessä, voi sormi mennä helposti suuhun, jos tekniikka yhtäkkiä pettääkin. Miten vesillä voi navigoida, jos plotteri pimenee ja käytössä ovat vain kompassi ja paperikartta?
Maisemanavigointi eli katseluun perustuva navigointi on tullut ainakin teoriassa tutuksi reilulle sadalletuhannelle suomalaiselle saaristolaivurikursseilla, mutta useimmat eivät ole sitä kurssin jälkeen veneillessä harjoitelleet. Navigoinnin ja purjehduksen opettaja Pekka Jylhä Abrego-purjehduskoulusta huomauttaa, että gps-signaaliin ei aina ole luottamista, vaikka plotteri toimisikin. Paperille tehty reittisuunnitelma luo samalla laajan kuvan reitistä ja kartasta näkee yhdellä silmäyksellä vaaran paikat. Jylhän mukaan plotterien ongelma on, että kuvaruutuun mahtuu aina vain vähän tietoa edessä olevista kohteista. Kauas zoomatessa tärkeät yksityiskohdat voivat kadota näytöltä.
”Jos liikutaan vuodesta toiseen vain plotterilla eikä pidetä kartanlukutaitoa yllä, se heikkenee. Kartanlukutaito ja maisemanavigointi ovat taitolajeja, jotka vaativat ylläpitoa”, Jylhä sanoo.
Reittisuunnitelman laadinta
Maisemanavigointi alkaa kirjoituspöydän äärestä. Ensin laaditaan reittisuunnitelma lähtöpisteestä reittipisteiden kautta määränpäähän.
Kartalle merkitään pehmeällä lyijykynällä linjat, joita apuna käyttäen päästään reittipisteeltä toiselle.
”Itse lähden siitä, että alan etsiä niitä linjoja, joita voin käyttää ajolinjoina ja haen myös turvarajoja, joita pystyn hyödyntämään omassa ajamisessani”, Jylhä kertoo.
Linjoina voidaan käyttää varsinaisia linjataulujen muodostamia linjoja tai kahta luonnossa linjassa olevaa kohdetta – esimerkiksi saarten kärkien muodostama linja tai masto ja saaren reuna. Saarten kärkien muodostamat linjat ovat käyttökelpoisia, koska tuollaiselta linjalta poikkeaminen on helppo havaita. Jos käytetään esimerkiksi saarten keskikohtia, on keskikohdan arvioiminen vaikeampaa, ja poikkeamista linjalta on hankalampi huomata. Kahden kohteen, esimerkiksi kahden saaren, väliä ei voida pitää riittävän luotettavana linjana.
Turvarajojen yli ei mennä
Ajolinjojen lisäksi karttaan piirretään turvarajat, joiden ylittäminen olisi vaarallista. Jylhän mukaan purjehtijoiden näkee usein tekevän tiukkaa siksakkia kryssiessä, kun turvarajojen selvittäminen ja hahmottaminen mahdollistaisi paljon pidemmälle liikkumisen ennen käännöksiä.
Turvarajoina voidaan käyttää esimerkiksi kahden viitan, poijun tai reunamerkin muodostamaa linjaa, tai vaikka saaren kärjen ja merimerkin muodostamaa linjaa — keinoja on useita. Turvarajojen määrittämiseen voidaan käyttää samoja keinoja kuin ajolinjojenkin muodostamiseen.
Vaaralliset kohteet ja käännöspisteet
Jos veneilijällä on käytössään vain yleiskartta, vaarallisten kohteiden näkeminen paperikartalta on vaikeaa. Sen takia kaikki reitin varrelle osuvat kivet ja muut uhat, mitkä saattavat vaarantaa veneilyä, merkitään ympyröimällä tai korostuskynällä.
”Yleisin syy karilleajoon on väärä käännöspisteen tulkinta. Kun käännöspiste on merkitty väärin, on mahdollista, että reitti siitä eteenpäin menee pieleen”, Jylhä sanoo. Käännös- eli reittipiste voidaan muodostaa esimerkiksi kahden linjan leikkauskohtaan.
Vene ei ole vielä saaren niemenkärjen ja majakan muodostamalla linjalla.
Vene on linjalla, eli linja on kiinni.
Kiikari on korvaamaton apuväline
Pekka Jylhä korostaa kiikarin tarpeellisuutta maisemanavigoinnissa. Kiikarin avulla ei pelkästään näe kauas, vaan oleellista on se, että näkösektori kaventuu. ”Jos kohde on kaukana ja alat etsiä sitä katseella, silmä alkaa tehdä nopeaa liikettä. Mitä kauempana alue on, silmä voi liikahtaa kerralla kolmekin kaapelinmittaa, eikä kohdetta havaitse lainkaan. Silmää ei voi liikuttaa hitaasti, vaan se skannaa laajoja sektoreita kerrallaan.”
”Kiikarin etu on tässä se, että se kaventaa näkökentän ja sillä pystyy hidastamaan katseen liikettä.”
Maisemanavigoinnissa etäisyyksien arvioiminen silmämääräisesti on todella vaikeaa. Jylhä kehottaakin tutkimaan oman näkökykynsä ja rajoja ja etäisyydenhahmottamiskykyä menemällä vesille ja arvaamalla lähistöllä näkyvien kohteiden etäisyyttä. Kartalta voi sitten tarkistaa oikeat vastaukset.
