Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Testit

Arkistosta: Punainen pintaliitäjä Glastron GTR 160 Collector’s Edition

Amerikkalainen Glastron koukuttaa erottumalla - vaikka väkisin.

01.02.2022

Kirjoittajaja kuvat heikki juuri-oja

Kauneus on katsojan silmässä; joku pitää, joku toinen ei voi sietää. Tämä lienee totta useimmissa tapauksissa, ei kuitenkaan Glastron GTR:n. He, jotka eivät ensisilmäyksellä rakastu punavalkoiseen retrosporttiin, ovat itselleen velkaa käynnin makuoptikolla.

Kilpailu kansainvälisillä venemarkkinoilla on rajua, nyt ehkä rajumpaa kuin koskaan. Kun tarjontaa on paljon, pitää erottua joukosta. Amerikkalaisella Glastronilla on tähän riittävästi  mielikuvitusta. Kun yhtiö täyttää 55 vuotta, tehdään yhdestä mallista ”juhlavuoden” erikoispainos. Ja siitä saman tien neljä eri versiota, 55 kappaletta kutakin ja näyttävästi numeroituna.

Simsalabim. Jokainen Collector’s Editionin ostaja tietää saaneensa jotakin spesiaalia. Tästä on todisteena keskeiselle paikalle kojelautaan asennettu kyltti, koeajotapauksessa vene 21/55. Viesti on suora: Näitä ei heti vastaan tule, ei ainakaan Näsijärvellä.

GTR:n R-kirjain tarkoittaa Red Editionia, jonka päävärit ovat punainen ja valkoinen. Muut vaihtoehdot ovat musta-punainen GTB (Black), oranssi-valkoinen GTA (Anniversary) ja musta-valkoinen GTS (Sport).


Esittely on julkaistu Vene-lehdessä 7/2012.


Tärkeä ääni

Jos on GTR harvinainen näky Suomessa, niin sitä on myös sen peräpeilissä oleva Mercury OptiMax Pro XS, 115 hv. Kyseistä kaksitahtikonetta ei nimittäin löydy maahantuojan hinnastoista.
Pro SX on Mercuryn kisakoneista erityisesti USA:n markkinoille kehitetty ”perheversio”, jossa on normi-OptiMaxia parempi vääntö sekä enemmän hevosvoimia. Suorituskyvyn parannus on valmistajan mukaan onnistuttu tekemään taloudellisuudesta tinkimättä.

Pro XS sysää pikku-Glastronin pintaliitoon hetkessä. Havaittavaa liukukynnystä ei ole. Huippunopeudeksi mittasimme huikeat 42,5 solmua. Kun vauhdin tiputtaa 30 solmuun, polttoainetta säästyy huomattavasti, vaikka maisemat vaihtuvat yhä vikkelästi.

Moottorin äänimaailma on mukavan muriseva ja kunnolla käskyttäessä myös urheilullisen kireä. Joidenkin veneiden pitää myös kuulostaa hyvältä ja GTR on ehdottomasti yksi niistä.

Desibelimittari näytti täydellä kaasulla ajettaessa siedettävästi lukemaa 88 (A-asteikko). Siedettävästi siksi, että yli 90 desibelin lukemat ovat avoveneissä yleisiä.

Hyvä ajaa

GTR on hyvä ja helppo ajaa. Käytös on johdonmukaista kaikilla nopeuksilla. Tukkaa hulmuttavaa vauhdin hurmaa on tarjolla runsaasti. Mikään vaahtopääaallon murtaja GTR ei ole, muttei sitä sellaiseksi ole edes tarkoitettu.

Parhaan nautinnon kuski saa tiukoissa kaarroksissa, joissa perä luistaa samaan tapaan kuin takavetoisilla urheiluautoilla jäisellä tiellä. Luistosta huolimatta vene pysyy täydellisesti kuskin  hallinnassa, koska nousultaan 19-tuumaisessa potkurissa säilyy koko ajan pito. Moottori oli 0-tasossa.

Runko leikkaa vettä sulavasti kaikkiin aallonsuuntiin. Roiskeet lentävät nätisti sivuille. Tuulilasi ja ohjaamo pysyvät kuivina, vaikkei jokaista aaltoa ehdi ottaa täydellisessä kulmassa. Trimmilevyjä emme päivän ajon aikana ehtineet veneeseen kaivata. Tämä on harvinaista, sillä useimmiten levyt haluaisi korjaamaan asentoa varsinkin sivutuulessa.

Glastron tekee ilmeisen hyviä runkoja. Testasimme pieniä jenkki-bowridereitä kesällä 2010 (Vene-lehti 11/2010). Glastron SSV 175 BR nousi tuolloin testikärkeen ennen kaikkea ajo-ominaisuuksiensa ansiosta.

Muutama miinus

GTR:n heikkous on kaiteettomalla keulakannella liikkumisen hankaluus. Skandinaviaan tulevissa veneissä tuulilasi (276 e) sentään aukeaa keskeltä. Köyden saaminen keulaknaapiin vaatii
huolellisuutta. Me ratkaisimme ongelman nöyrästi ns. mahalleenlaskeutumistekniikalla.

Myös keulakannen sisäpinnan käsittelemättömyys pitää mainita miinuksena, koska yksi testaajista sai kuitupiikin sormeen kojelaudan alareunasta.

Kannen alla on iso avoin säilytystila, jonka käytön katon parempi viimeistely tekisi turvallisemmaksi. Ainakin selvästi näkyvillä olevat kuitupiikit pitäisi poistaa.

Myönteistä oli, ettei keulakansi notkunut alla, kun sillä käyskenteli noin 100 kg painava testaaja.

Monikäyttöinen

GTR on tarkoitettu huviajeluun. Parhaimmillaan se on kauniina kesäpäivänä, kun kyydissä on vesiurheilusta pitäviä ystäviä.

Huviajelu on toisaalta moneen venyvä käsite. Se pitää mielestäni sisällään myös lähisaarissa retkeilyn. Tai käynnin tuttujen mökillä, jolloin siirtymiin tarvitaan ”yhteysvenettä”. Näihinkin käyttötarpeisiin GTR sopii vallan mainiosti.

Ja kuka estää ankkuroimasta punaista pintaliitäjää kaislikon reunaan, jossa voi narrata mato-ongella ahvenia Lady Gagan musiikin luodessa tilanteeseen sopivaa harmoniaa?

Lue myös nämä

X