Odottamaton, mutta voi, kuinka innostava vieras!
Pip Hare oli epäilemättä Helsingin venenäyttelyn ensimmäisen lauantain halutuin kaveri selfie-kuviin. Hyvästä syystä, sillä englantilainen Hare on yksi tunnetuimmista offshore-kilpailijoista. Pitkän linjan purjehdusopettajan Youtube-videot keräävät kymmeniä tuhansia katsojia ja hän kirjoittaa säännöllisesti brittiläisiin alan lehtiin. Ja hän on yksi kymmenestä yksinpurjehduksen kuningaskisa Vendée Globeen osallistuneesta ja kahdeksasta sen maaliin purjehtineesta naisesta.
”Kuussakin on käynyt enemmän ihmisiä”, Pip Hare huomauttaa nauraen.
Suomeen hänet houkutteli viime Vendéen kanssakilpailija Ari Huusela. Kisamuistojen vertailussa messukeskuksen lavalla esiin nousi yksi ero. Huusela tiesi maalin tullessaan, että hänen kisansa valtamerillä päättyvät tähän. Hare sanoi pohtineensa jo silloin, mistä saa seuraavaan kisaan kilpailukykyisemmän veneen.
Pip Hare (oik.) tuli Vene23Båt-näyttelyyn Ari Huuselan (vas.) kutsumana. Tervehdyskäynnillä ovat Tapio Lehtinen ja hänen OGR-miehistöstään Kaisla Jacoby.
Silti Pip Harea haastatellessa hänen sydämensä osoittautuu sykkivän ensisijassa seikkailulle, vasta sitten vasta kilpailemiselle. Näin on ollut aina, Hare kertoo, alkaen lapsuuden purjehduksista isoisän folkkarilla.
”Kyllä, kuulit oikein, Pohjoismaisesta Kansanveneestä kaikki alkoi”, Hare nauraa. Siniset silmät tuikkien hän muistelee retkiä perheen kanssa, uintitaukoja ja yöpymisiä poukamissa, äidin spriikeittimellä valmistamia aterioita.
Seuraava vaihe sisämaan kasvatilla oli rannikkokaupunki Plymouthin pursiseuraan ja RYA:n koulutukseen hakeutuminen. Teini-ikäinen Hare lumoutui harrastuksesta niin, että taskurahoja tuottavat satunnaistyöt kääntyivät yhä enemmän venealaan. Hän katsoo olleensa 18-vuotiaasta alkaen päätoiminen purjehtija ja purjehduksenopettaja.
Vieläkään kilpailu ei houkuttanut, mutta opetustyöt veivät maailmalle Karibiaa ja Uutta Seelantia myöten ja seikkailuhenki jatkui. Avioiduttuaan hän hankki miehensä kanssa 39-jalkaisen Oysterin, jossa he asuivat yli kymmenen vuotta maailmalla kiertäen. Vasta liiton päätyttyä Hare päätti osallistua ensimmäiseen yksinpurjehduskisaansa, vuoden 2009 OSTARiin. Siitä alkoi iso muutos.
”Rakastan yksinpurjehdusta”, Hare sanoo painokkaasti. ”Rakastan merellä olemista ja näillä upeilla veneillä ajamista, haasteiden kohtaamista ja niiden ratkaisemista. Kaikki se pakottaa minut kasvamaan paremmaksi versioksi itsestäni.”
Viime Vendée Globessa Pip Hare tuli 19. sijalle.
Parempi versio tarvitaan myös veneestä, kun tähdätään kärkisijoille. Vuoden 2020 kilpailuun Pip Hare osallistui vuonna 2000 rakennetulla IMOCA60-veneellä, jonka hän sai vuokrattua. Pitkään hanke hoippui yhteisörahoituksen ja ystävien avun varassa, kunnes pääsponsoriksi löytyi amerikkalainen mediatietoyhtiö Medallia. Sama yritys rahoittaa myös vuoden 2024 kisaprojektia, mutta nyt on mukana kiitettävä lista muitakin isoja firmoja. Siksi Hare on saanut tuekseen kunnollisen taustatiimin ja ärhäkämmän veneen.
Jälleen Medalliaksi ristitty IMOCA60 on entinen Banque Populaire VIII ja Bureau Vallee II, joka on ollut Vendéessä jo kahdesti. 2016 sen purjehti voittoon Armel Le Cléac’h ja 2020 kolmanneksi Louis Burton.
Nyt vene on kunnostettavana Englannissa. Sitten on kaksi kautta aikaa harjoitella, ennen kuin Pip Hare lähtee kokeilemaan, kuinka korkeaan sijoitukseen seikkailija voi ulottua.
Edellinen Medallia oli vuodelta 2000 ja vuokravene, mutta seuraavaan kisaan Pip Hare pääsee foilaavalla purrella, joka on ollut jo kahdesti mitaleilla.
