Tilaa
Merimiestaidot ja turvallisuus

Onnettomuusanalyysi: Vedellä moottori sammuu

Syyskuinen veneretki päättyi hätäsatamaan rantautumiseen, kun Bavaria 29:n molemmat moottorit sammuivat Airistolla. Konehuone oli täynnä vettä, mutta mistä vesi oikein tuli?

23.04.2023

KirjoittajaJukka-Pekka Lumilahti

KuvaajaVeneen ja Kipparin arkisto, kartta Traficom

Lokakuisen tiistain aamuna Jaana ja Timo Kuontare valmistelivat Kuutti-nimistä Bavaria 29 Sport-moottorivenettä venereissulle. Kuutti oli uudehko, yhdeksän metrinen, kahdella sisäperämoottorilla varustettu matkamoottorivene. Veneen keulassa oli hyvät sisätilat, kun taas ohjaamo ja perän sohvaryhmä olivat avointa tilaa. Kun tankit oli täytetty ja kaikki varusteet oli saatu paikoilleen, Jaana ja Timo lähtivät käymään vielä kotona. Veneelle palattiin iltapäivällä.

Iltapäivällä merelle

Airisto näyttäytyi Jaanalle ja Timolle kylmänä, mutta tyynenä. Muita veneilijöitä syksyisellä merellä ei juuri näkynyt. Noin tunnin ajon jälkeen, toinen Bavarian moottoreista sammui. Vaikka tilanne hämmensi molempia, päättivät Jaana ja Timo jatkaa matkaa hitaasti toisen moottorin avulla. Kaksimoottorisuudesta oli nyt todellista hyötyä!

Hetken päästä toinenkin moottori alkoi oireilla. Aluksi sen kierrokset muuttuivat, mutta hetken päästä koneen toiminta tuntui suorastaan haparoivalta. Oli aika suunnata turvasatamaan. Sellainen löytyi onneksi läheltä. Rantautumisen jälkeen oli aika pohtia mikä moottoreille tuli? Kun konehuoneen luukku avattiin, molempien hämmästys oli suuri: moottoritila oli puolillaan veden varassa. Vesi ylsi moottorin hihnoihin saakka, joten moottoriongelmien syy selvisi nopeasti. Mutta mistä ihmeestä vesi oli tullut? Pohjakosketus tai törmäys esimerkiksi uppotukkiin olivat täysin poissa laskuista, sillä Jaana tai Timo eivät olleet kuulleet tai tunteneet minkäänlaista kolahdusta.

Konehuoneen pilssipumppu käynnistettiin. Kun vesi oli saatu pois, pariskunta seurasi hetken aikaa tulisiko vettä mahdollisesti lisää? Ei tullut, joten ei veneessä vuotojakaan ollut. Koska vesillä moottoreille ei ollut mitään tehtävissä, päätti pariskunta pyytää hinausapua mantereelle.

Hinaus mantereelle

Jaanan ja Timon avunpyyntöön vastasi Naantalin meripelastajien päivystävä päällikkö Paavo Isojärvi. Koska pariskunta oli aivan varma, että vene pysyisi pinnalla, sovittiin että meripelastajat tulevat hinaamaan Kuutin turvaan seuraavana päivänä. Jaana ja Timo puolestaan keräsivät veneestä tavaransa ja lähtivät turvasatamasta autokyydillä kotiin.

Keskiviikkona Paavo ja kaksi muuta meripelastajaa ottivat Kuutin pelastusvene Lähi-Tapiola VS:n hinaukseen. Timo oli sopinut vakuutusyhtiön ja venekorjaamon kanssa jatkotoimista, joten Lähi-Tapiola VS:n miehistö hinasi Kuutin suoraan korjaamon rantaan.

Hinauksen aikana Timo huomasi, että makeavesisäiliön mittari näytti nollaa. Se tuntui oudolta, vastahan he olivat tankin täyttäneet ennen vesille lähtöä.

Bavarian matka hyytyi Airiston keskivaiheille.

Mystinen vesi

Moottoreiden vaurioitumisen syy oli helppo löytää, sillä huoltomies totesi moottoreiden olevan kirjaimellisesti läpimärkiä. Ylösnoston yhteydessä havaittiin, että runko oli vauriotumaton. Näin Jaanan ja Timon arvelut siitä, että vene ei ollut saanut ulkopuolista osumaa, vahvistuivat. Sen sijaan makeavesijärjestelmään liittyvässä putkistossa havaittiin vuoto.

Bavaria 29 Sportin vesisäiliö täytetään keulakannella olevan helan kautta, josta vesi kulkee putkea pitkin keulan sohvaryhmän alla olevaan säiliöön. Sieltä vesi johdetaan putkistoa pitkin konetilassa olevalle lämminvesivaraajalle, ja eteenpäin käyttöpaikkoihin. Lämminvesivaraajan lähistöllä oleva liitos- ja poistotulppa oli pettänyt ja näin ollen vesisäiliössä ollut vesi oli vuotanut konehuoneeseen. Poistotulpan kautta vesijärjestelmä saadaan tyhjennettyä esimerkiksi talvea varten.

Kaikista veneen sekä moottorin huoltotöistä huolehti paikallinen veneliike, ja venettä säilytettiin talvet lämpimässä hallissa. Tästä syystä omistajat eivät koskaan olleet koskeneet veneen konetilassa sijainneeseen liitos- ja poistotulppaan. Bavarian makeavesijärjestelmä oli alkuperäinen, eikä siihen oltu tehty muutoksia. Käytännössä liitos- ja poistotulppa olikin vaurioitunut veneen normaalissa käytössä todennäköisesti tärinän ja aalloista aiheutuneiden voimakkaampien rysähdysten voimasta.

Kun Jaana ja Timo kuulivat vuotokohdasta, muistivat he ihmetelleensä venereissun aamuna vesisäiliötä täyttäessään, että täyttäminen oli kestänyt huomattavan kauan. Onkin todennäköistä, että tulppa oli pettänyt jo ennen tai viimeistään täytön yhteydessä. Osa letkun vedestä pääsi valumaan makeavesijärjestelmän kautta konetilaan jo täytön yhteydessä.

Veneen makeavesisäiliö sijaitsi keulahytissä istuinten alla. Kuvan vene ei liity tapaukseen.

Yllätys vakuutusyhtiöstä

Jaana ja Timo tekivät tapauksesta vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle. Yllätys oli suuri, kun vakuutusyhtiö kieltäytyi korvauksesta. Päätöstään vakuutusyhtiö perusteli vakuutusehtojen kohdalla 5.1. Sen mukaan vakuutusyhtiö korvaa välittömät vahingot, jotka syntyvät:

– karilleajon, törmäyksen tai kaatumisen yhteydessä.

– veden tunkeutuessa äkillisesti ja ennalta-arvaamatta sisään rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista.

– muun äkillisen ja ennalta-arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena.

Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa ei ollut kyse mistään ehtojen mukaisesta tapahtumasta. Yhtiön mielestä makeavesisäiliön tyhjennystulppa oli alkanut vuotaa, ja tiputtanut vettä hiljalleen moottoritilaan. Vakuutusyhtiö katsoi myös, että moottoritilassa sijaitsevan pikaliittimen täytyy kestää veneen käytöstä aiheutuva normaali tärinä. Kun ulkoista äkillistä syytä liitoksen pettämiselle ei oltu osoitettu, kyseessä oli veneen rakenteellinen vika. Vakuutusyhtiö korvasi kuitenkin veneen hinauksen kustannukset.

Bavaria 29 Sport. Kuvan vene ei liity tapaukseen.

Valitus päätöksestä

Jaana ja Timo eivät tyytyneet vakuutusyhtiön päätökseen, vaan tekivät siitä valituksen vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n yhteydessä toimivaan vakuutuslautakuntaan. Lautakunta päätyi kuitenkin yksimielisesti vakuutusyhtiön kanssa samalle kannalle.

Lautakuntakaan ei pitänyt makeanveden putkistoa läpiviennistä johdettavana putkistona. Mikäli vuoto olisi tapahtunut suoraan täyttöhelan ja vesisäiliön välisessä putkistossa, vuoto olisi ollut ehtojen mukaan korvattavissa. Mutta vesisäilöstä eteenpäin johtava putkisto ei vakuutuslautakunnan mukaan ollut suoraan yhteydessä täyttöhelaan, joten vakuutusyhtiö ei ollut korvausvelvollinen.

Myöskään tapaus ei ollut syntynyt vakuutusehtojen mukaisen muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena. Mikäli näin olisi ollut, Jaanan ja Timon olisi pitänyt pystyä osoittamaan sellainen tapahtuma. Korjauskustannukset erikoisesta tapahtumasta jäivät siis lopulta Jaanan ja Timon vastuulle.

Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Veneen omistajat eivät osallistuneet jutun tekemiseen.

Mitä opittiin?

Ongelmien sattuessa kannattaa pyrkiä turvasatamaan.

Veneen putkiston liitokset kannattaa tarkastaa säännöllisesti.

3 Venevakuutusten rajoitukset voivat yllättää.

Lue myös nämä

X