Yli kolmekymppinen Ville Sarjanen ja vajaa kaksikymmentäviisivuotias Kyösti Kainulainen kokoontuivat heinäkuisena perjantaiaamuna yhdessä viiden muun työkaverin kanssa Lempäälän satamaan. Satamassa heitä odottivat vesiskootterit, jotka yksi työkavereista oli heille vuokrannut.
Suunnitelmissa oli ajella jeteillä matka-ajoa koko päivän ajan. Vaikka työporukan kokemukset vesiskoottereista vaihtelivat, aivan ensikertalaisia he eivät olleet. Vastaavanlainen ajo oli tehty edellisenä kesänä. Villellä itsellään oli vesiskoottereista kokemusta yhteisen kerran lisäksi muutamalta muultakin ajokerralta. Lisäksi hän oli ajanut moottoriveneillä useita satoja tunteja.
Kyöstin kokemukset vesiskoottereista olivat samanlaiset kuin Villellä. Myös Kyöstille oli kertynyt muutakin veneilykokemusta, muun muassa kalastusreissuilta. Ennen starttia reissun johtajana toiminut Matti Silvennoinen kertoi porukalle turvaohjeet ja teroitti, että jokainen maksaa tuhannen euron omavastuun, mikäli laitteilla ajetaan karille tai se kolaroidaan.
Turvaohjeiden yhteydessä Matti selosti myös, millaisia etäisyyksiä pidettäisiin sekä toisiin että rantoihin. Lopuksi käytiin lävitse vesiskoottereiden hallintalaitteet. Sitten puettiin pelastusliivit ja lähettiin vesille.
Sitten vesille
Perjantainen aamu oli sään puolesta hieno. Lämpötila nousi nopeasti vajaaseen pariinkymmeneen asteeseen, eikä hienoinen tuulen henkäys nostattanut aaltoja juuri nimeksikään. Alkumatka Lempäälästä Toijalaan seurailtiin ison joen kaltaista vesistöä, jossa oli pieniä selkiä.
Toijalasta Valkeakoskelle siirryttiin jo isommalle Vanajavedelle. Selät kasvoivat suuremmiksi ja vesiskoottereiden kaasut väännettiin lujemmalle. Valkeakoskella seurue nousi Valkeakosken kanavan kautta kaupungin keskustaan, jonka läpi ajettuaan päästiin jälleen isommille Mallasveden aavoille alueille.
Menomatka sujui varsin hyvin, muuta liikennettä ei matkan varrelle juuri osunut. Kaivannon kanavan lähistöllä Kangasalla seurue pysähtyi ansaitulle lounaalle. Ruoan jälkeen vesiskoottereiden keulat käännettiin paluumatkalle. Kahvit nautittiin Sääksmäen sillan juurella sijaitsevassa kahvilassa.
Kahvien jälkeen matkaa oli jäljellä noin tunnin verran. Silloin joku seurueesta huomasi ohi kulkevan moottoriveneen ja lähti hyppimään sen peräaalloista. Muu seurue liittyi hetken kuluttua hauskanpitoon.
Lomanviettoa moottoriveneellä
Seppo ja Suvi Lintula viettivät kesälomaansa veneilemällä Hämeenlinnasta kohti pohjoista. Hieman Sääksmäen siltojen jälkeen he saivat seuraa vesiskoottereista. Seppo keskittyi etupäässä ajamiseen, kun taas Suvilla oli enemmän aikaa vesiskoottereiden tarkkailemiseen. Välillä osa jeteistä ajoi Lintuloiden veneen suuntaisesti loppujen hyppiessä peräaalloissa ristiin rastiin.
Sepon mukaan yksi vesiskoottereista kävi lähimmillään noin viiden metrin päässä heidän veneestään, siltikään Lintulat eivät kokeneet tilannetta uhkaavana. Osasyynä oli varmasti se, että he olivat tottuneet tällaiseen peräaalloista hyppimiseen jo Tampereen seudulla. Siellä heidän mielestään vesiskoottereita on selvästi enemmän.
Onnettomuus
Puoli tuntia vesiskoottereiden kohtaamisesta pamahti. ”Pysäytä vene, nyt sattui jotain”, sanoi Suvi Sepolle. Seppo kääntyi katsomaan taaksepäin ja näki kaksi tyhjillään olevaa vesiskootteria. Vedessä kellui myös erilaista romua ja tavaraa. Ville ja Kyösti olivat törmänneet toisiinsa.
Samassa Lintuloiden viereen saapui yksi vesiskoottereita kuljettaneista miehistä pyytäen Lintuloita soittamaan hätänumeroon. Suvi näppäili puhelimestaan numerot 112 ja kertoi onnettomuudesta. Seppo puolestaan ajoi veneen vesiskoottereiden keskelle. Ville makasi tajuttomana vedessä yhden työkaverin pitäessä hänestä kiinni.
Nopeasti Ville nostettiin Lintuloiden veneeseen, missä hänelle pystyttiin antamaan paremmin ensiapua. Myös Kyösti menetti tajuntansa onnettomuudessa. Onneksi hän kuitenkin virkosi hieman ja sai pidettyä omasta skootteristaan kiinni. Hetken päästä Kyöstikin nostettiin Lintuloiden veneeseen Tämän jälkeen Seppo ja Suvi ajoivat veneellään kohti Toijalaa, jonka satamaan olivat saapunut jo pelastuslaitos sekä poliisi. Myös ambulanssi kaartoi hetken päästä paikalle. Ville ja Kyösti vietiin välittömästi jatkohoitoon sairaalaan.
Keulat vastakkain
Koko hyppimistilanne muodostui vähän kuin itsestään, sillä Lintuloiden samaan suuntaan kulkeneen moottoriveneen peräaallot antoivat siihen hyvän tilaisuuden. Minkäänlaista etukäteissuunnitelmaa tai turvallisuusohjeita hyppimiseen ei ollut, vaan jokainen hyppeli peräaalloissa tilanteen mukaan.
Kaikki seitsemän vesiskootteristia eivät yhtä aikaa mahtuneet aaltoihin hyppimään, joten osa jättäytyi suosiolla hetkeksi aina sivummalle. Hyppimisen aikaan Lintuloiden vene eteni noin viidentoista solmun tasaista vauhtia. Jotta aalloista pääsi hyppimään, vesiskoottereiden vauhti kiihtyi tuplaksi ja helposti sitäkin nopeammaksi. Sitten taas äkisti hidastettiin. Varsinainen törmäys tapahtui aivan yllättäen, sillä Ville tai Kyösti eivät havainneet lainkaan toisiaan. Ville ajoi moottoriveneen perän vasemmalta puolen ja Kyösti lähestyi oikealta.
Molempien hypätessä aalloista heidän vesiskootterit törmäsivät suoraan keula edellä päin toisiaan.
Villen vesiskootterin pohjan keulaosaan tuli iso reikä ja keulassa ollut kelluttava styroksikaukalo repeytyi. Myöhemmin vesiskootterin moottorista löydettiin vettä. Vesi saattaa viitata siihen, että koko vesiskootteri olisi jossain vaiheessa ollut väärinpäin.
Kyöstin vesiskootteri hajosi törmäyksessä täysin korjauskelvottomaksi. Vaurioita olivat muun muassa pohjan totaalinen rikkoutuminen, ohjaustangon hajoaminen ja etuosan säilytyslokeron repeytyminen. Jos vesiskootteria ei olisi nostettu ylös, olisi se uponnut.
Vaarallista leikkiä
Ennen vesille lähtemistä, seurue kävi rannassa lävitse turvallisuusohjeita. Ohjeet painottuivat kuitenkin teknisiin asioihin ja niissä osittain luotettiin ajajien aiempaan kokemukseen. Ryhmässä ajamista ei juurikaan käsitelty.
Villen ja Kyöstin mielestä hyppiminen vesiskoottereilla oli turvallista, kun muistaa pitää riittävät etäisyydet. Todellisuudessa usean vesiskootterin havainnointi liikkuvassa tilanteessa on kuitenkin erittäin vaikeaa. Havainnointia hankaloittaa merkittävästi kaikkien seitsemän tekemät jatkuvat kiihdytykset, tiukat kaarrokset sekä äkilliset hidastamiset.
Tilanne oli ikään kuin jatkuvassa nopeassa liikkeessä. Seurue ei myöskään ollut sopinut ennalta turvallisuusohjeita hyppimiseen, vaan luotettiin tilanteen mukaiseen maalaisjärkeen.
Itse tapahtuma oli ikävä vahinko, mutta ainekset onnettomuuteen olivat olleet olemassa jo pidempään.
Mitä opittiin?
1 Peräaalloista hyppiminen sisältää riskejä, joita ei aina ole helppoa tunnistaa.
2 Liikkuva tilanne sekä vauhdin ja suunnan jatkuvat muutokset tekevät havainnoinnista erittäin kuormittavaa.
3 Reagointiaika lähekkäin ajettaessa jää vähäiseksi.
Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.