Jutut

Onnettomuusanalyysi: Peräsimen menetyksestä täystuhoon

Rahtilaiva Cargo Star oli 10 meripeninkulmaa Bengtskärin majakasta kaakkoon, kun se kuuli purjeveneen pyytävän apua meri-vhf:n kanavalla 16. Parin tunnin päästä Andrej Konstantin näki purjeveneensä viimeisen kerran. Mitä avomerellä oikein tapahtui?

06.09.2019

KirjoittajaJukka-Pekka Lumilahti

KuvaajaRajavartiolaitos

Tiistaina 19.6.2018 Cargo Starin komentosillalla vahtivuoroaan ajoi laivan perämies Nikolai Parakin. Tuuli oli kovaa ja lounaasta vyöryvät aallot löivät satametrisen laivan ylitse. Kello 17.30 Parakin kuuli meri-vhf-radiosta jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Kutsu kuului erittäin heikosti, joten hän käänsi vhf:n kovemmalle. Viestistä kävi ilmi, että purjevene ottaa vettä sisään.

Koska kukaan ei vastannut purje­veneelle, päätti Parakin tarttua vhf:n luuriin ja painoi tangenttia. Lyhyen viestittelyn jälkeen Parakinille selvisi, että pienessä purje­ve­neessä oli kaksi henkeä merihädässä aivan heidän lähistöllään. Purjevene oli ohjailukyvytön ja lisäksi veneeseen tuli jatkuvasti vettä sisälle. Nikolai Parakin kertoi purjeveneen hädästä Saaristo­meren meriliikenteenohjauskeskus Archi­pelago VTS:lle, jonka kanssa hän oli tottunut keskustelemaan Suomen vesillä liikkuessaan. VTS vastaanotti Cargo Starin ilmoituksen ja välitti sen välittömästi Turun Meripelastuskeskukselle.

Onnettomuus­paikka sijaitsi avomerellä, noin 7 mpk Bengtskärin eteläpuolella.

Ohjailukyky menee

Venäläispariskunta Andrej Konstantin ja Tatjana Konstantinova olivat saapuneet Suomeen kesäkuun puolivälissä Venäjältä. Heidän tarkoituksenaan oli purjehtia Suomen kautta länteen noin kahdeksanmetrisellä puisella purjeveneellä. He eivät olleet vesillä ensimmäistä kertaa, sillä molemmille purjehdusmaileja oli karttunut varsin mukavasti.

Tiistaina 19.6. Andrej ja Tatjana olivat Hangon eteläpuolella. Tuuli oli varsin kovaa, mutta siitä huolimatta he päättivät jatkaa purjehtimista, sillä matka tuntui edistyvän. Heidän ollessaan noin seitsemän meripeninkulmaa Bengtskäristä etelään, purjeveneen peräsin murtui, ja vene muuttui välittömästi ohjailukyvyttömäksi. Ajelehtimisen johdosta vettä roiskui veneen sisälle, joten tilanne muuttui nopeasti erittäin pahaksi. Andrej tajusi heti, että he tarvitsisivat apua. Matkapuhelimissa ei ollut kenttää, eikä kiinteää meri-vhf:ää ollut. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi käsi-vhf. Helpotus oli suuri, kun Cargo Star vastasi kutsuun ja kertoi tulevansa paikalle.

Hälytys

Turun lentoasemalla päivystävä meri­pelastushelikopteri RajaHeko100:n miehistö sai hälytyksen Turun meri­pelastuskeskuksesta hieman kello 18.00 jälkeen. Samaan aikaan hälytys saavutti myös Hangon merivartioasemalla vanhempi merivartija Patrik Tallqvistin. ”Voi Perkele”, oli hänen ensimmäinen ajatuksensa.

Patrik oli vain hetkeä aiemmin katsonut, kuinka merivartioaseman tuuli­mittari näytti lounaasta puhaltavaa tuulta 16 m/s, hetkellisten huippujen kohotessa jopa 20 m/s. ”Aallokko pääsisi vyörymään Bengtskärille koko Itämeren pituudelta”, hän pohti.

Sekä helikopterin, että merivartioaseman miehistöllä ei ollut tarkkaa käsitystä, millainen tehtävästä tulisi. Onneksi onnettomuuspaikka oli sentään tiedossa, kiireellisyyttä puolestaan kuvasti veden tulo purjeveneen sisälle. Meripelastuskeskus luokitteli tehtävän kolmiportaisella asteikolla toiseksi kiireisimmäksi, eli hälytystilanteeksi.

Pelastajat saapuvat

Ensimmäisenä paikalle pääsi Cargo Star, jota Turun Meripelastuskeskus pyysi laskemaan pelastusveneensä auttamaan pelastustoimissa. Nikolai Parakin joutui kuitenkin kieltäytymään tästä, sillä kovan merenkäynnin vuoksi veneen laskeminen ja sillä operoiminen olisi ollut liian vaarallista. Näin ollen Cargo Star ei pystynyt tekemään muuta kuin kääntymään purjeveneen vierelle, yrittäen tarjota sille tuulensuojaa. Suojasta muodostui varsin vaatimaton, sillä kovin lähelle purjevenettä ei laivalla ollut mahdollisuutta mennä. Parakin yritti kutsua purjevenettä, mutta sieltä ei enää vastattu. RajaHeko100 saapui seuraavana paikalle. Meripelastus­keskus pyysi helikopteria laskemaan pinta­pelastajan purjeveneeseen tarkem­pien tietojen saamiseksi.

Maston ja vaijereiden vuoksi ainoa mahdollinen vinssauspaikka purje­veneissä on peräkansi. Tällä kertaa sitä ei voitu käyttää perän päällä olleen ison aurinkopaneelin vuoksi. Pintapelastaja Asko Korhonen arvioi vinssauspaikkaa yhdessä muun miehistön kanssa. ”Taitaa tulla uimareissu”, hän totesi.

Näin kävikin, sillä Korhonen laskettiin vinssillä purjeveneen perän lähistölle, josta hän ui veneeseen. ”Veneen perässä oli hyvät uimatikkaat, joita pitkin veneeseen nouseminen onnistui hyvin”, muistelee Korhonen tehtävää.

Veneessä selvisi, ettei pelastajalla ja pelastettavilla ollut yhteistä kieltä. Käsi­merkein, eleillä ja englannilla Korhoselle selvisi suurimman ongelman olevan veneen rikkoutunut peräsin. Sen korjaamisen Korhonenkin totesi niissä olosuhteissa olevan mahdotonta. Vettä veneen sisällä oli noin 40 senttiä. Se ei onneksi kuitenkaan juuri lisääntynyt, joten Korhonen ei ollut vedestä huolissaan. Hän välitti tiedot RajaHekon kautta Turun meripelastuskeskukseen. ”Ensin yritettäisiin pelastaa ihmiset hinaamalla heidän veneessä turvaan. Jos se ei onnistuisi, niin sitten vinssattaisiin henkilöt pois veneestä”, muistelee Korhonen Meripelastuskeskuksen toimintasuunnitelmaa.

Patrik Tallqvist ohjasi merivartioston partioveneen niin lähelle purje­venettä kuin uskalsi. Aallokko oli kuitenkin useita metrejä korkea, joten aivan lähelle partioveneellä ei päässyt. Pintapelastaja Korhonen oli valmistellut hinausta vetämällä köydet purje­veneen perästä sen keulaknaapille. Purje­veneen perään laitettiin vielä ämpäri ajoankkuriksi. Hinausköysi saatiin kiinnitettyä partioveneeseen, jolloin Tallqvist aloitti hinauksen. Vaikka hinausköysi oli pitkä, viisimetrinen aallokko aiheutti suuria nykäyksiä hinaukseen. Keulaknaapi petti ja keulakaide vääntyi. Lisäksi vene heittelehti aalloilla holtittomasti. Kaikille oli selvää, että hinaamisesta oli luovuttava.

Purjeveneen ulkolaitaperäsin repeytyi irti, jolloin vene jäi ajelehtimaan keskelle avomerta. Keulasta laskettu ajoankkuri piti veneen hyvässä asennossa tuuleen nähden.

Evakuointi

Hinausyrityksen aikana meripelastushelikopteri oli käynyt tankkaamassa Hangossa. Korhonen laskeutui purjeveneen keulasta veteen ja viittilöi pelastusliiveissä olevaa Tatjanaa tekemään samoin. Helikopterista laskettiin heidän lähelleen vaijeri ja Korhonen kiinnitti sen itseensä. Tatjanan ylle Korhonen pujotti nostolenkin, jonka jälkeen heidät nostettiin ylös kopteriin. Kun Tatjana oli kopterissa, Asko Korhonen laskettiin uudestaan mereen. Nyt oli Andrej:n vuoro laskeutua mereen ja Korhonen pujotti nostolenkin vuorostaan hänen ylleen. Andrej katsoi noston aikana alla olevaa purjevenettään. Se oli viimeinen kerta, kun hän näki sen.

Purjeveneeseen jätettiin partioveneestä saatu SART-tutkavastain, jonka avulla sen ajelehtimista voitiin seurata. Turku Radio varoitti muita merenkulkijoita meri-vhf:llä ajelehtivasta veneestä. Lopulta purjevene upposi ajelehtimisen aikana tulleista rei´istä johtuen.

Mikä aiheutti onnettomuuden?

Tapahtumahetkellä Bengtskärin eteläpuolella tuulen nopeus oli noin 20 m/s ja aallonkorkeus viisi metriä. Yksittäiset aallot olivat selkeästi tätäkin suurempia, samoin kuin tuulen puuskat. Puusta valmistettua purjevenettä ohjattiin veneen perälaidan ulkopuolella olevalla peräsimellä, joka oli yhdistetty ohjauspinnaan. Peräsimen rakenteet pettivät kovassa tuulessa, jolloin vene alkoi välittömästi ajelehtia. Ajelehtimisen johdosta aallokko pääsi lyömään vettä veneen sisälle. Peräsimen korjaamiseen merellä ei olosuhteista johtuen ollut mitään mahdollisuuksia.

Jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Mitä tästä opittiin?

  • Jokaiselle veneelle tulee raja, jonka jälkeen sillä ei ole turvallista liikkua vesillä. Olosuhteiden selvittäminen ja ennakointi ovat ainoa mahdollisuus välttää tilanne, jossa raja joudutaan ylittämään.
  • Matkapuhelin hätäilmoitukseen on hyvä väline, mutta se ei toimi kaikkialla. Meri-vhf on luotettava väline merellä, mutta on hyvä tiedostaa, että meripelastuskeskusten meri-vhf-verkko on rakennettu kiinteiden radioiden peittoa ajatellen.
  • Kunnollinen ajoankkuri helpotti tilannetta. Sen avulla purjeveneen keula pysyi vasten aallokkoa.
X