Tilaa
Jutut

Onnettomuusanalyysi: Nyt kävi lähellä

Soutuvene on osallisena monessa hukkumisiin päättyneissä onnettomuuksissa. Juuri sellaisella kaksi pariskuntaa oli liikkeellä Saaristomerellä vuonna 2019. Läheltä piti, etteivät he päätyneet mukaan hukkumistilastoihin. Mitä oikein tapahtui?

12.05.2024

KirjoittajaJukka-Pekka Lumilahti Kuvat

KuvaajaRajavartiolaitos ja Veneen arkisto Kartta Traficom

Krista ja Carl Henriksson sekä Päivi ja Henrik Sastamala olivat lokakuun alussa viettämässä yhteistä mökkiviikonloppua Nauvon eteläisessä saaristossa.

Neli-viisikymppisten pariskuntien yhteisen matkan piti olla mukavaa yhdessä oloa hyvästä seurasta, juomasta ja ruoasta nauttien. Ja sitä se oli hetken ehtinyt ollakin, kunnes he päättivät lähteä meren ylitykseen soutuveneellä.

Periaatteessa matkan ei pitänyt olla ihmeellinen, sillä olosuhteet olivat ihan kohtalaiset. Tuulta oli kuutisen metriä sekunnissa, eikä aallokkokaan saaren suojissa pahalta tuntunut. Mutta hieman ulompana aallokko olikin jo selvästi suurempaa.

Merivartijat tietokoneen kimpussa

Pariskunnan lähtiessä merelle merivartijat Timo Keskimaa, Patrik Virtajoki, sekä Thomas Strömvik olivat keskittyneet Nauvon merivartioaseman toimistossa hallinnollisiin tehtäviin.

Rutiinitehtävät keskeytyivät äkisti Turun Meripelastuskeskuksen hälytykseen kello 16.57. Sen mukaan kolme henkilöä oli veden varassa. Paikka oli Nauvon ja Korppoon välissä, muutama meripeninkulma merivartioasemalta etelään. Sama hälytys meni myös lähistöllä olleelle vartiolaiva Uiskolle, Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri RajaHeko100:lle, sekä pelastuslaitoksen yksiköille.

Vaikka paikalle olikin tulossa paljon pelastajia, valtaosalla matka kestäisi pitkään. Sen sijaan Timo, Patrik ja Thomas tiesivät olevansa lähellä ja siten ensimmäisenä onnettomuuspaikalla. Melkein välittömästi hälytyksestä meripelastuskeskus antoi myös lisätietoa. Sen mukaan vedessä oli ollut neljäskin henkilö, mutta hän oli päässyt uimaan läheisen saaren rantaan.

Nauvon merivartioasema sijaitsee käytännössä rannalla, mutta silti asemalta satamassa oleviin veneisiin on yllättävän hankala matka. Siitä pitää huolen aseman ja sataman välinen suuri korkeusero. Timo, Patrik ja Thomas pukeutuivat pikaisesti ja lähtivät alas rantaan. Ajan säästämiseksi mukaan päätettiin ottaa vain aivan välttämättömät varusteet. Vaikka kiire oli, hoppuiluun ei ollut varaa. Kaatuminen rantaan vievissä portaissa tarkoittaisi pahimmillaan keikalle lähdön estymisen.

Kolmikon vanhimpana Timo toimi päällikkönä ja vastasi navigoinnista. Patrik puolestaan nousi ruorimiehen paikalle ja käynnisti partioveneen moottorit. Koska ihmisiä oli veden varassa, oli todennäköistä, että jonkun merivartijoista pitäisi mennä heitä vedestä pelastamaan. Joukon nuorimpana Thomas otti roolin pintapelastajana ja alkoi vetämään vedenkestävää suoja-asua yllensä.

Merivartioston partiovene saapui paikalle Nauvon merivartioasemalta (vihreä nuoli). Väylänhoitovene oli puolestaan väylänhoitotehtävissä reilu kolme meripeninkulmaa onnettomuuspaikan eteläpuolella (musta nuoli), josta se lähti paikalle pelastustöihin.

Matka ei ole pitkä

Viestiliikenne radiossa oli vilkasta, mutta Timo, Patrik ja Thomas keskittyivät erityisesti turvalliseen navigointiin. Kun he saapuivat hälytyksessä olleeseen paikkaan, tiputti Patrik partioveneen plaanista.

Veneen vauhti hidastui, mutta meri oli tyhjä. Kolmikko pohti yhdessä, että missä kaikki veden varassa ovat. Miehet yrittivät löytää valkoista soutuvenettä, mutta ketään ei näkynyt missään.

Sattumalta hetken päästä, jonkin matkaa partioveneen oikealta puolelta näkyi jotain. Patrik käänsi venettä 90 astetta oikealle ja suuntasi partioveneen kohti havaintoa. Se osoittautui kaatuneeksi soutuveneeksi, jonka päällä ja reunoilla roikkui yksi nainen sekä kaksi miestä.

Onneksi Thomas oli saanut puettua suojapuvun päälleen ja hän siirtyi partioveneen kannelle. Soutuveneessä roikkuvat eivät pääsisi itse partioveneeseen, joten Thomaksen täytyi hypätä veteen. Ennen hyppäämistä Patrik sammutti partioveneen vedon, ettei vesisuihkuvedon voimakas imu olisi aiheuttanut vaaraa pelastustöissä.

Vedessä oleva Thomas päätti suunnata ensimmäiseksi naisen luokse. Suunnitelma muuttui kuitenkin melkein saman tien, kun Thomas havaitsi miehistä toisen olevan vajoamassa pinnan alle. Thomas tarttui hänestä kiinni ja partioveneen köyden avulla heidät hinattiin partioveneen takaosan uimatasolle. Siellä Timo ja Patrik avustivat miehen kannelle samalla kun Thomas lähti hakemaan seuraavaa vedessä olevaa.

Koko kolmikko saatiin nopeasti ylös vedestä ja siirrettiin partioveneen hyttiin lämmittelemään.

Pelastusyksiköiden lisäksi Turun Meripelastuskeskus oli hälyttänyt paikalle lähistöllä väylätöissä olleen Arctia Meritaidon väylänhoitoveneen. Se löysi märkänä olleen naisen lähistöltä olevan saaren rannalta. Koska väylänhoitoveneessäkin oli lämmin hytti, nainen vietiin sen kyydissä Nauvon merivartioasemalle muiden pelastettujen luokse.

Partioveneen saapuessa paikalle kaatuneen veneen päällä ja kyljissä värjötteli kolme ihmistä

Miksi vene kaatui?

Krista, Carl, Päivi ja Henrik olivat lähteneet soutamaan kovahkossa tuulessa. Kesken matkaa soutajaa päätettiin syystä tai toisesta vaihtaa. Vaihdon yhteydessä seisomaan nousseet henkilöt menettivät tasapainon yksittäisen suuremman aallon keikauttaessa venettä. Toinen tasapainon menettämiseen vaikuttanut seikka oli seurueen nauttima alkoholi. Näiden yhteisvaikutuksesta veneen vakavuus heikkeni äkillisesti, vene kaatui nopeasti ympäri ja kaikki neljä joutuivat veteen.

Alle kuuden metrin mittaiset veneet on rakennettu siten, että ne eivät lähtökohtaisesti uppoa, vaan jäävät kaatumisen jälkeen kellumaan. Tätä ominaisuutta nelikko hyödynsi, kun he jäivät roikkumaan kääntyneen veneen pohjan päälle. Tällä tavoin he säästivät energiaa, mutta paransivat pelastajien mahdollisuutta heidän löytämisessä.

Apua he eivät kuitenkaan pystyneet hälyttämään, eikä merellä näkynyt muita. Niinpä Päivi päätti lähteä uimaan kohti rantaa. Sinne oli matkaa noin 400 metriä, joka merivedessä, märissä vaatteissa ja aallokossa on erittäin pitkä ja vaarallinen matka. Hitaasti, mutta veto vedolta Päivin matka edistyi. Lopulta hän pääsi rantaan. Kuin ihmeen kaupalla Päivin taskussa ollut puhelin toimi ja hän sai soitettua hätänumeroon 112. Koska onnettomuus oli sattunut merellä, hätäkeskus välitti tehtävän Turun meripelastuskeskukseen. Kun sieltä operaattori yritti saman tien soittaa takaisin Päiville, ei numeroon saatu enää yhteyttä.

Onnettomuuden jälkeen vedestä pelastettu Carl sanoi pelastajilleen, että hän jaksoi taistella, vaikka merivesi olikin kylmää. Kun pelastajat sitten saapuivat, jostain syystä taistelutahto hävisi ja aivan viime hetkillä hän meinasi antaa periksi.

Onneksi sillä samalla hetkellä Thomas tarttui Carlista kiinni vetäen hänet partioveneeseen turvaan.

Hädässä olleet eivät osallistuneet jutun tekemiseen. Henkilöiden nimet on yksityisyyden suojaamiseksi muutettu.

Pariskunnat olivat liikkeellä valkoisella soutuveneellä. Kuvituskuva.

Mitä opittiin?

Kaatunut, mutta kelluva vene luo turvaa.

Pelastajien näkeminen voi luoda valheellisen turvallisuuden tunteen pelastumisesta.

Soutuveneessä seisomaan nousu ja paikan vaihto on riskialtista.

 

Lue myös nämä

X