Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Onnettomuusanalyysi: Mihin vesi katosi?

Vesa Kukkopuro laski Buster XXL:n veteen ja ajoi kotisatamaan. Kaikki tuntui toimivan normaalisti, mutta parin tunnin päästä vene oli kovaa vauhtia uppoamassa. Mitä oikein tapahtui?

10.04.2022

KirjoittajaJukka-Pekka Lumilahti

KuvaajaBuster Boats, Jukka-Pekka Lumilahti, kartta Traficom

Vesa Kukkopuro piti hyvää huolta vuoden 2008 mallin Buster XXL:stä. 13 vuoden ikä ei veneessä tai sen perässä olleessa Hondan 115 hevosvoiman perämoottorissa juuri näkynyt. Kaiken piti siis olla kunnossa, kun Buster huhtikuisena lauantaina vuonna 2021 pääsi takaisin veteen.

Honda käynnistyi hienosti ja kaikki vaikutti talven jälkeen toimivan normaalisti. Vesa ajoi veneen kotilaituriin ja poistui sisälle lämmittelemään. Parin tunnin päästä näky laiturilla oli jotenkin erilainen. Rannassa karu totuus iski vasten kasvoja, vene oli uppoamassa.

Nopeasti Vesa veti Busterin köysillä niin lähelle rantaa kuin sai. Näin se ei pääsisi uppoamaan syvemmälle. Sitten hän soitti meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000. Koska Vesalla ei varsinaista hätää ollut, tapahtumaa ei luokiteltu meripelastustehtäväksi. Vene sen sijaan tarvitsi apua, joten lohkokeskus otti Vesan tiedot ylös ja välitti ne merellä olleelle Helsingin Meripelastusyhdistyksen PV Aiskolle.

Vettä täynnä ollut Buster XXL hinattiin luiskalle, jossa se nostettiin trailerin kyytiin.

Puhelin soi

Aiskon kipparina toiminut Johannes Salminen soitti saamiensa yhteystietojen perusteella Vesalle. Vaihtoehtoja oli kaksi, hoitaa tilanne heti tai sitten Vesa veneen omistajana voisi koittaa ratkaista tilanteen jotenkin joskus myöhemmin.

Omaisuuden pelastamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa omistaja, mutta lisävahinkojen välttämiseksi nopeus on usein valttia. Vesa teki päätöksen ja Aisko käänsi keulansa kohti Helsingin itäistä sisäsaaristoa.

Vajaan parinkymmenen minuutin päästä Aisko oli Vesan ja Busterin luona. ”Moottorikaivoon tuli jatkuvasti lisää vettä peräpeilin yli”, kertoo Johannes.

Selvää oli, että jostain vettä veneeseen tuli. Reikiä ei kuitenkaan ollut, eikä veneessä näkynyt törmäysjälkiä. Näkyvä vesi saatiin nopeasti Aiskon pumpulla tyhjennettyä. Jostain syystä Buster ui kuitenkin edelleen erittäin syvässä. Vettä oli siis veneessä vielä paljon, mutta missä?

Pelastuspukuun pukeutunut kansimies Pekka Törnävä lähti tutkimaan runkoa käsikopelolla. Sitten tärppäsi! ”Tunsin Busterit aika hyvin ja tiesin niissä olevan perätulpan”, kertoo Pekka. Ja toden totta, aivan veneen rungon perän alimmassa kohdassa oli reikä. ”Normaalisti siinä pitäisi olla muovinen perätulppa. Nyt sitä ei ollut.” Tulppaa ei pikaisesta etsinnästä huolimatta löytynyt, joten siihen veistettiin Aiskon puutapeista sopiva tulppa.

Veden tulo saatiin tyrehtymään, mutta vettä ei edelleenkään saatu veneestä pois. ”Yritimme löytää pumpulle reittiä pilssiin, mutta emme päässeet veden luokse. Toisaalta emme myöskään halunneet lähteä rikkomaan veneen rakenteita”, kertoo Aiskon päällikkö Johannes. Vene päätettiin siirtää nostoluiskalle Aiskon kyljessä hinaten. ”Meillä oli koko hinauksen ajan pumput valmiudessa, jos Buster olisi lähtenyt uppoamaan.”

Samaan aikaan Vesa toi autolla trailerin luiskalle ja oli jo valmiina odottamassa hinauksen saapumista. Onneksi pumppuja ei matkan aikana tarvittu ja Buster saatiin ylös vedestä. Kun puutappi poistettiin, vesi alkoi lorista suuressa kaaressa takaisin mereen. Tyhjentyminen kesti pitkään. Kun vettä oli puuttuvan tulpan kautta kertynyt veneeseen monta tuntia, niin ei se sieltä hetkessä poiskaan tullut.

Busterin perätulppa menee reikään, joka on veneen perässä, aivan rungon alaosassa.

Mikä ihmeen perätulppa?

Vesan Busterin perätulppa löytyi lopulta nostoluiskalla veneen moottorikaivosta. Busterin perätulppa ei ole uusi keksintö, sillä vastaava tulppa on ollut Bustereissa jo vuosikymmeniä. Tulpan avulla veneen pilssi on mahdollista saada täysin tyhjäksi. Pilssiin saattaa kertyä hieman vettä esimerkiksi lämpötilavaihteluiden kautta kondenssivetenä. Turvallisuudelle tällä määrällä ei ole merkitystä.

Sen sijaan pilssipumpulle vähäisestäkin vedestä voi talven aikana tulla harmia. Pilssipumppu ei rakenteesta johtuen saa pilssiä täysin tyhjäksi, vaan pilssin pohjalle jää usein pieni määrä vettä. Jäätyessään tämä vesi saattaa rikkoa pumpun. Perätulpan ansiosta pilssi voidaan helposti myös tuulettaa esimerkiksi talvisäilytyksen yhteydessä.

Selvää on, että puuttuva tulppa aiheutti veden tulon veneeseen. Kenelle tulpan kiinnittäminen kuuluu? Mikäli vene huolletaan liikkeessä, tulpan poisto ja pilssin tyhjentäminen saattaa kuulua huolto-ohjelmaan. Mutta standardeja tästä toiminnasta ei ole. Otti tulpan kuka tahansa pois, niin ennen vesillelaskua kaikki vedenalaiset läpiviennit kannattaa aina tarkastaa erikseen. Perätulpan unohtaminen on niin inhimillistä!

Busterin tulppa ja tiivistysrengas ovat olleet samanlaisena käytössä jo vuosikymmeniä. Molemmat täytyy muistaa talvitelakoinnin jälkeen laittaa paikoilleen.

Näkeekö pilssiin?

Monissa veneissä varsinaiseen pilssiin, eli lattian alle runkoon on erittäin vaikea nähdä. Määräysten mukaan pilssiin kertyvä vesi täytyy kuitenkin päästä havaitsemaan. Esimerkiksi Buster S:ssä veneen moottorikaivon luokse on asennettu läpinäkyvä tarkastusluukku tarkistusta varten. Yleisin ratkaisu on kuitenkin vedenpoistosta huolehtiva automaattinen pilssipumppu sekä merkkivalo, joka ilmoittaa pilssissä mahdollisesti olevasta vedestä.

Bustereissa varoitusjärjestelmänä toimii pumpun katkaisijassa syttyvä punainen valo. Uusissa Bustereissa varoitus voidaan liittää lisäksi Buster Q Guard -järjestelmään, jolloin hälytyksen voi saada näytön lisäksi puhelimeen.

Oranssilla piirretyn sisäkantena pidettävän turkkilevyn alle jää sinisellä piirretty varsinainen pilssi. Pilssiin mahtuu helposti useita satoja litroja vettä.

Voisiko vene upota?

Vastaus on kyllä ja ei, sillä se riippuu veneen pituudesta. Alle kuuden metrin mittaiset veneet tulee standardin mukaan valmistaa siten, etteivät ne uppoa edes täyttyessään kokonaan vedellä. Tämä myös testataan käytännön kokeiden avulla. Kelluttavuus saadaan aikaan erillisiä kellukkeilla tai kellukeaineen avulla.

Yli kuuden metrin mittaisissa veneissä tilanne on kokonaan toinen. Standardin mukaan niitä ei tarvitse rakentaa uppoamattomiksi. Toki yli kuuden metrin mittaisen veneen täytyy pinnalla pysyä suurimman konetehon, täyden kuorman ja turvamarginaalinkin kanssa. Mutta jos vene täyttyy vedellä, painoa tulee helposti erittäin paljon ja vene voi upota helpostikin.

Vesa Kukkopuron Buster XXL oli yli kuusi metriä, joten standardin mukaan sen ei olisi tarvinnut olla uppoamaton. Sen rakenne kuitenkin ylitti standardin vaatimukset kirkkaasti. Vuoteen 2018 saakka XXL:n rungon laitarakenne täytettiin vaahdolla. Vaikka vaahdolla oli oma merkityksensä rungon osana, se myös esti veneen totaalisen uppoamisen.

Vuonna 2019 julkaistussa malliuudistuksessa Buster XXL:n laitarakenne muuttui, eikä sitä sen jälkeen enää täytetty vaahdolla. Busterin mukaan vanhemmassa rakenteessa oli tuotannossa omat riskinsä, joista valmistaja halusi päästä eroon pääosin laadullisista syistä. Toisaalta tämä on suuntaus myös muiden valmistajien veneissä, sillä valtaosassa yli kuuden metrin mittaisista veneistä lisäkellukkeista on luovuttu.

 

Avuntarvitsija ei osallistunut jutun tekemiseen. Henkilöiden nimet on yksityisyyden suojaamiseksi muutettu.

Mitä tästä opittiin?

1. Mikäli veneen perätulppa otetaan pois, sen puuttumisesta kannattaa laittaa iso muistilappu.

2. Veneen pilssiin mahtuu helposti useita satoja litroja vettä.

3. Pilssissä olevan veden havaitseminen voi olla vaikeaa.

4. Mikäli ihmisiä ei ole hädässä tai vaarassa, veneen pelastamiskustannuksista vastaa omistaja.

X