Maanantai 27.6.2022 oli helteinen ja lähestulkoon tuuleton. Kokeneet purjehtijat Tiina ja Sami Pietikäinen nauttivat kesälomastaan Saaristomerellä. Molempia voi kutsua nimenomaan purjehtijoiksi, sillä onhan se ollut heidän ehdoton pääharrastus jo useita kymmeniä vuosia. Veneenä Pietikäisillä oli vajaa 40-jalkainen, noin seitsentonninen S/Y Miranda. Vaikka ikää kaunottarella olikin yli neljäkymmentä vuotta, oli vene edelleen erittäin hyvässä kunnossa. ”Pyrin aina etukäteen varmistamaan, että edessä olisi ongelmaton loma”, kertoo Sami.
Käytännössä veneen tekniikka pidettiin erinomaisessa kunnossa moottoria ja elektroniikkaa myöten. Veneessä oli myös mukavasti lisävarusteita, sillä Sami purjehti veneellään toisinaan myös yksin. Kesäksi 2022 purjeveneeseen asennettiin uusi 29 hevosvoiman dieselmoottori. Moottorin asennutustyöt hoiti ammattiliike, joten kaiken piti olla kunnossa.
Matka katkeaa
Tiina ja Sami olivat jatkamassa matkaa Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvalta Birsskärin saarelta. Moottoria käynnistettäessä ihmetys oli suuri, kun se ei startannutkaan.
Ensimmäiseksi Sami arveli kyseessä olevan virtaongelman, joten hän kytki käynnistys- ja käyttöakut rinnan. Tämäkään ei auttanut, moottori ei vain startannut.
Seuraavaksi Sami soitti moottorin asentajalle. Viankuvauksen perusteella hän suositteli luopumaan uusista käynnistysyrityksestä lisävaurioiden välttämiseksi. Varsinaista hätää Tiinalla ja Samilla ei ollut, sillä vettä ja ruokaa veneessä riitti.
Myös sähköäkin Mirandassa oli, mutta ilman tuulta eteenpäin ei päästäisi. Toisaalta, lähimpään tieyhteyden päässä olevaan satamaankin oli useita meripeninkulmia ja silloinkin oltaisiin vasta Saaristomeren keskellä Korppoon ja Nauvon pääsaarilla. Sieltä mantereelle olisi vielä pitkä matka.
Sami oli Meripelastusseuran Trossi-jäsen, joten hän päätti soittaa Trossi-palvelunumeroon. Sieltä puhelu välitettiin Naantalinseudun meripelastajille. Koska kyseessä ei ollut kiireellinen tehtävä, Sami ja meripelastajien pelastusvene Rekan päällikkö Joni Karvonen sopivat, että PV Reka lähtisi paikalle alkuillasta.
Birsskär sijaitsee Saaristomeren kansallispuistossa, Korppoon eteläpuolella.
Apu tulee paikalle
Apua odotellessa Sami yritti paikallistaa moottorin ongelmaa. Paljastui, että moottori oli sisäpuolelta syystä tai toisesta täynnä vettä. Saaristomerellä venekorjaamoita ei kovin runsaasti ole, mutta Sami sai yhden korjaamon kiinni Korppoosta. Onneksi siellä oli myös mahdollisuus tutkia vikaa, joten nyt vene vain piti saada sinne.
Kello 16.50 PV Reka saapui S/Y Mirandan luokse. Vettä täynnä olevaa moottoria ei vesillä lähdetty korjailemaan, vaan Miranda otettiin suosiolla PV Rekan perään hinaukseen. Viiden-kuuden solmun nopeudella hinaus kesti vajaa kaksi ja puoli tuntia.
Loppuvaiheessa Rekan miehistö siirsi Mirandan vielä pelastusveneen kylkeen, jolloin Miranda saatiin kiinnitettyä Korppoon korjaamon rannassa juuri haluttuun paikkaan. Rekan miehistön lähtiessä pitkälle paluumatkalle kohti Naantalia, Tiina ja Sami kävivät vähitellen yöpuulle.
Pelastusvene Reka Naantalinseudun meripelastajista hinasi Pietikäiset telakalle. Kuvan PV Jousi on Rekan sisarvene.
Lurahdus moottorista
Seuraavana aamuna huoltomies ja Sami tutkivat yhdessä Mirandan kohtalaisen alas veneen runkoon sijoittua moottoria. Jotta moottoriin ei pääsisi hallitsemattomasti vettä, veneen jäähdytysjärjestelmässä oli joutsenkaulat sekä pakoputkessa, että imupuolella.
Imupuolella niin sanotun lappoilmiö estettiin joutsenkaulassa olevalla erillisellä ilmaletkulla. Letkun ansiosta alipaine järjestelmässä purkautui, eikä lappoilmiötä syntynyt. Sami huomasi joutsenkaulaan liitetyn ilmaletkun olevan tukossa. Kun tukos avattiin, moottorissa ollut vesi lurahti pois. ”Nyt sä korjasit sen”, totesi huoltomies Samille.
Moottorin ”kuivattamista” jatkettiin tyhjentämällä öljyt ja vaihtamalla suodattimet. Sitten järjestelmään kaadettiin uutta öljyä ja samaa vaihtotyötä jatkettiin muutaman kerran. Vasta tämän jälkeen konetta käytettiin hyvin varovaisesti. Kun elonmerkkejä oli, kuivatusta jatkettiin jälleen öljyjen ja suodattimien vaihtamisella. Lopulta pitkän ajan kuluttua moottori alkoi käydä normaalisti. Näin Tiina ja Sami pääsivät jatkamaan keskeytynyttä lomapurjehdustaan suotuisampien tuulten alla.
Moottorin jäähdytysjärjestelmän imupuolella oli niin sanottu joutsenkaula estämässä veden pääsyä moottoriin. Oikealta ylhäältä lähtevän läpinäkyvän letkun paikalla ollut pienempi letku oli litistynyt, jolloin järjestelmä ei saanut lappoilmiön katkaisemisessa tarvitsemaansa ilmaa.
Pelastusta vai avustusta?
Meripelastus on ihmisten pelastamista ja auttamista hätä- tai vaaratilanteessa merellä. Meripelastustilanteissa apu on hädässä oleville aina ilmaista. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka ylläpitää Turun meripelastuskeskusta ja Helsingin meripelastuslohkokeskusta.
Keskuksissa pelastustoimien johtamisesta vastaa vuorossa oleva meripelastusjohtaja. Varsinaisia pelastustehtäviä puolestaan suorittavat Rajavartiolaitoksen lisäksi vapaaehtoiset meripelastajat, pelastuslaitokset sekä muut viranomaiset. Lisäksi Meripelastusjohtaja voi määrätä kenet tahansa merellä liikkujan mukaan pelastustoimiin.
Erittäin kiireellisissä tilanteissa lähin apu onkin usein toinen vesillä liikkuja. Hätä- ja vaaratilanteissa apua saa meripelastuksen hälytysnumeron 0294 1000 kautta ja sisävesillä numerosta 112.
Vaikka meripelastustehtävissä avuntarvitsijan vene usein hinataankin lähimpään turvasatamaan, omaisuuden pelastaminen ei ole osa meripelastusta. Hinaukseen päädytään usein lisävahinkojen estämiseksi, sillä ihmisten siirtäminen merenkäynnissä aluksesta toiseen sisältää aina riskejä.
Myös ympäristön suojelemiseksi hinaaminen voi olla perusteltua. Näin toimimalla vältetään veneen hajoaminen ja sitä kautta polttoaineen ja roskien päätyminen mereen. Hinauspäätökset ovat osa pelastustointen johtamista, ja ne tekee aina meripelastusjohtaja.
Kun kyseessä ei ole meripelastus, veneen avustuksesta ja siitä johtuvista kustannuksista vastaa omistaja ja veneen päällikkö. Apua voi näissä tapauksissa pyytää kavereilta tai kaupallisilta yrityksiltä.
Yksi vaihtoehto on Meripelastusseuran Trossi, joka toimii niin merellä kuin sisävesillä. Trossi palvelunumeron 0800 30 22 30 kautta saatava apu on pulmatilanteissa trossijäsenille ilmaista. Tähän vaihtoehtoon päätyi myös Sami.
Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Mitä opittiin?
1 Lappoilmiö voi täyttää pinnan alapuolelle asennetun moottorin vedellä.
2 Omistaja vastaa veneelle aiheutuneista pelastus- ja avustuskustannuksista.
3 Meripelastusjohtaja ratkaisee, milloin kyseessä on meripelastukseen kuuluva pelastustehtävä.
