Jutut

Onnettomuusanalyysi: Jysähdys tyhjästä

Jari Keinänen oli laskenut tuulilasiveneensä talven jälkeen veteen. Hän lähti alkuillasta veneilemään kohti Rautalammin keskustaa. Keskellä selkää eteen tuli Buster, eikä Keinänen ehtinyt tehdä mitään. Mitä oikein tapahtui?

28.06.2019

KirjoittajaJukka-Pekka Lumilahti

KuvaajaPoliisi, kartta Openstreetmap

Lauantai seitsemäs toukokuuta 2015 oli erittäin hieno. Aurinko paistoi, järven pinta kimmelsi kauniina. Jari Keinänen poisti iltapäivällä talvipressut Bella 440 TL -veneensä päältä ja laski sen veteen. Veneen perässä oli 40 hv Yamaha-perämoottori, jolla vene nousee sopivasti liukuun. Vesillelaskun jälkeen Keinänen joi kaksi keskiolutta katsellen rannasta aukeavalle selälle. Siellä näkyi hiljaista vauhtia, isoa ympyrää ajava Buster. Kuuden aikaan alkuillasta, Keinänen päätti veneellään lähteä käymään kaverinsa luona. Samaa reittiä Keinänen oli ajanut satoja kertoja, joten se oli erittäin tuttu.

Keinänen käynnisti Yamahan, irrotti Bellan köydet ja laittoi vaihteen päälle. Hetken päästä hän nosti veneen plaaniin. Aurinko paistoi suoraan silmiin, ja Bella kulki puolikaasulla varsin nätisti. Matka keskeytyi yht’äkkiä, kun tyhjästä ilmestyi avovene suoraan hänen eteensä. Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei Keinänen ehtinyt tehdä mitään. Hän törmäsi suoraan Busterin kylkeen.

Myös Pekka Hyvärinen oli laskenut­ samana lauantaina veneensä veteen. Hyvärisellä oli jo yli kolmekymmentä vuotta vanha nelimetrinen Buster-avovene, jota liikutti 18 hevosvoiman Nissan-perämoottori. Hyvärinen oli tyytyväinen huomatessaan Nissanin hyrähtävän käyntiin talven jäljiltä.

Pienen koeajon jälkeen hän palasi takaisin rantaan ja kävi laittamassa saunan lämpenemään. Sen jälkeen Hyvärinen nosti airot ja hankaimet Busteriin sekä puki pelastusliivit yllensä. Tappokatkaisin roikkui moottorista. Busterissa ei ollut erillistä ohjauspulpettia vaan venettä ajettiin suoraan moottorin kahvasta. Hyvärinen käänsi kahvasta ja vene nousi liukuun.

Kartasta näkyy, miten Bella oli kulkenut suoraa reittiä (sininen nuoli) ja Busterin kuljettaja oli kääntynyt sen eteen (punainen nuoli).

Törmäys

Kymmenisen minuuttia ajettuaan Hyvärinen käänsi venettään oikealle, tarkoituksenaan palata vähitellen takaisin rantaan. Samassa oikealta tuli valkoinen Bella, joka törmäsi melkein keskelle Hyvärisen venettä.

Hyvärinen horjahti pudoten Busterin perän kautta veteen. Koska Hyvärinen ei ollut kytkenyt tappokatkaisijaa itseensä, moottori pysyi horjahduksesta huolimatta päällä. Hyvärinen takertui kaatuessaan moottorikaukalon reunoihin sekä pyörivään potkuriin.

Keinänen lensi törmäyksen voimasta omasta veneestä veteen niin, että ylävartalo oli vedessä ja jalat veneessä. Jysähdys oli ollut niin yllättävä, ettei hän aluksi käsittänyt mitä oli tapahtunut.

Hetken päästä hän huomasi noin kymmenen metrin päässä toisen veneen. Vene oli tyhjillään oleva Buster, jonka moottori ei ollut käynnissä.

Keinänen meloi Busterin luokse huomaten sen peräosassa, moottorin luona vedessä olevan ihmisen. Hän sain nostettua miehen ylävartalon oman veneensä reunalle. Miehen päässä olevan haavan päälle Keinänen laittoi toisen kätensä, kun toisella hän piti miestä veden päällä. Syystä tai toisesta miehen liivit eivät olleet auenneet.

Keinänen huusi apua, sillä omaan puhelimeensa hän ei ylettynyt. Avunhuudot kuuli maissa ollut Hyvärisen vaimo, joka soitti hätäkeskukseen. Hätäkeskus hälytti paikalle pelastuslaitoksen veneen, ambulanssin, poliisin, sekä lääkintähelikopterin. Ennen pelastuslai­toksen saapumista, paikalle tuli kaksi sivullista. He yrittivät yhdessä Keinäsen kanssa irrottaa Hyväristä moottorista, mutta vasta pelastuslaitoksen miehistö sai Hyvärisen irti hänen vaatteitaan leikkaamalla.

Hyvärinen kuljetettiin läheiseen rantaan, mutta siellä ensihoitohenkilöstö totesi hänet kuolleeksi.

Tutkinta ja tuomio

Poliisi suoritti tapahtumasta esitutkinnan. Siihen sisältyi kuulustelujen sekä teknisen aineiston lisäksi onnettomuuden rekonstruktio. Esitutkinnan jälkeen tapaus siirtyi syyttäjälle, joka päätti nostaa asiassa syytteen Jari Keinästä vastaan. Syyte piti sisällään kaksi kohtaa: törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä törkeä kuolemantuottamus.

Asia käsiteltiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa, joka antoi tuomionsa 3. tammikuuta 2018. Sen mukaan Keinänen tuomittiin 80 päiväsakkoon liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä kuolemantuottamuksesta. Lisäksi Keinänen tuomittiin korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 205,80 euroa, sekä Hyvärisen kuolinpesälle yhteensä 1 500 euroa moottoriveneestä sekä rikkoutuneesta iPhone-puhelimesta. Tuomiosta ei valitettu, joten se on lainvoimainen.

Onnettomuus­veneet Bella ja Buster. Kuvissa näkyy hyvin veneisiin tulleet vauriot. Kuvat ovat poliisin esitutkintapöytäkirjasta.

 

Syyttäjän perustelut

Syyttäjä lähti syytteissään siitä, että Keinänen oli aiheuttanut onnettomuuden, koska ei ollut vähentänyt nopeuttaan vasta-auringosta huolimatta. Keinänen oli myös törmännyt Hyvärisen veneeseen, joten hän ei ollut tehnyt kaikkea törmäyksen välttämiseksi. Törmäyksen johdosta Hyvärinen oli pudonnut veteen ja näin Keinänen oli aiheuttanut hänen kuolemansa. Syyttäjän mielestä teko oli törkeä, koska Keinänen oli piittaamattomasti rikkonut tähystysvelvollisuuttaan.

”Käräjäoikeuden mukaan vesillä ei ole oikeuksia, vaan velvollisuuksia.”

Keinänen puolustautui sillä, että kyseessä oli puhdas onnettomuus. Keinäsen mielestä merenkulku perustuu luottamukseen sääntöjen noudattamisesta. Hän oli tullut oikealta, jolloin väistämisvelvollisuus olisi hänen mielestään ollut Hyvärisellä, aivan kuten vastaavassa tapauksessa tieliikenteessä. Hyvärisen kuolema puolestaan aiheutui Keinäsen mukaan siitä, ettei Hyvärisellä ollut tappokytkintä kiinnitettynä, eivätkä hänen pelastusliivinsä lauenneet. Näin moottori ei pysähtynyt Hyvärisen pudottua veteen ja hän pääsi vajoamaan hetkeksi veden alle. Heti onnettomuuden jälkeen Keinänen osallistui myös pelastustöihin tehden kaiken mahdollisen. Näin ollen teko ei hänen mielestään mitenkään voinut olla törkeä.

Tuomion perustelut

Käräjäoikeuden päätös oli mielenkiintoinen. Se perustui meriteiden sääntöihin sekä vesiliikennelakiin. Vesiliikennelain mukaan jokaisen vesilläliikkujan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta, eikä vaaraa tai vahinkoa saa aiheuttaa muille. Meriteiden säännöt ovat käräjäoikeudenkin päätöksen mukaan sovellettavissa myös sisävesillä. Sääntöjen mukaan jokaisen tulee ylläpitää asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä. Lisäksi on pyrittävä kaikin olemassa olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäyksen arviointiin.

Onnettomuushetkellä aurinko oli paistanut suoraan Keinäsen silmiin. Keskeistä käräjäoikeuden mukaan Keinäsen syyllisyydessä oli, ettei hän ottanut huomioon silmiin paistavaa aurinkoa, eikä näin ollen huomannut Hyvärisen venettä. Teko ei käräjäoikeuden mielestä ollut kuitenkaan törkeä, sillä Hyvärinen oli itse vaikuttanut tilanteen syntymiseen ja lopputulokseen, koska hän ei väistänyt eikä käyttänyt tappokatkaisijaa. Keinänen puhalsi onnettomuuden jälkeen 0,39 promillea. Tätä käräjäoikeus ei tuomiossaan käsitellyt.

Jutussa esiintyvät nimet ovat yksityisyyden suojan vuoksi muutettu.

Mitä tästä opimme?

Tähystyksen ja onnettomuuksien ehkäisyn merkitys nousee aina ajoittain esille.

Nyt tuomittiin veneilijä, joka oli ajanut matkanopeudella hyvissä olosuhteissa vasemmalta tulleen veneen kylkeen. Hän ei siis voinut luottaa väistämisvelvollisuuksiin, jonka mukaan toisen olisi ensisijaisesti kuulunut väistää. Käräjäoikeus ei itse asiassa ottanut päätöksessään edes kantaa väistämisvelvollisuuksiin, vaan ainoastaan vesiliikennelain mukaiseen huolellisuuteen ja varovaisuuteen vesillä.

Tällä hetkellä miehittämättömiä aluksia tutkitaan paljon. Mitenköhän niissä on huomioitu huolellisuuden ja varovaisuuden noudattaminen? Entä jos vene ei näykään tutkassa pienen kokonsa vuoksi tai komentosillalla olevista kameroista ole apua pimeän tai sumun vuoksi? Entä mitä varustamo toteaisi, jos ammattimerenkulkija hidastaisi vauhtia huonoissa olosuhteissa, jotta pystyisi paremmin tähystämään?

X