Tilaa
Merimiestaidot ja turvallisuus

Onnettomuusanalyysi: Hyvästä suunnittelusta huolimatta…

Nalle Sjöberg ja Mikael Koistinen kävivät luonnonsatamaan rantautumisen huolella läpi. Siitä huolimatta jotain meni pieleen, sillä Mikael putosi veteen ja köysi kietoutui potkurin ympärille. Mitä oikein tapahtui?

13.03.2021

Kirjoittajajukka-pekka lumilahti

Kuvaajameripelastuskuvapalvelu

Nalle Sjöberg oli kokenut purjehtija. Hän tykkäsi purjehtia yksikseen, perheen kanssa, kuin myös erilaisissa purjehduskisoissa. Mikael Koistinen sen sijaan oli ensimmäistä kertaa purjeveneessä. Mikael halusi kokea purjehtimisen ilon, joten ystävykset lähtivät muutaman päivän purjehdukselle läntisen Suomenlahden saaristoon. Nallen vene oli noin kymmenmetrinen, neljän tonnin painoinen purjevene. Syväystä sillä oli 1,9 metriä, joten ihan jokaiseen luonnonsatamaan Nalle ei halunnut veneellä yrittää.

Matkaan lähdettiin torstaina 11. heinäkuuta vuonna 2019. Ensimmäisenä päivänä purjehdittiin Inkooseen. Seuraavana aamuna purjeveneen kokka suunnattiin takaisin kohti pääkaupunkiseutua. Porkkalanselällä matka taittui mukavassa myötäisessä. Ajatus oli viettää toinen yö Nallelle tutussa Bylandetin saaressa. ”Sieltä olisi sitten mukavan mittainen purjehdus takaisin kotisatamaan”, muistelee Nalle reittisuunnitelmaa. Purjehdus sujui hyvin, osittain siksi että matkaa taitettiin pitkälti Mikaelin ehdoilla. Bylandetin saari sijaitsee Stora Mickelskärin saariryhmässä Porkkalan itäpuolella. Vaikka saariryhmä onkin ulkosaaristossa, niin saarten lomassa on suojaisia satamia. Bylandet itse on Espoon omistama ulkoilusaari, jonne rantautumista helpottavat kallioihin kiinnitetyt lenkit ja poijut.

Kohti rantaa

Hyvissä ajoin ennen rantautumista Nalle kertoi Mikaelille, miten ajatteli rantautumisen tapahtuvan. Nalle hoitaisi itse ruorin ja peräköyden. Mikaelin tehtävänä olisi keulan kiinnittäminen kalliolla oleviin lenkkeihin. Kiinnitystä varten Mikael olisi veneen keulassa ja Nallen merkistä hän loikkaisi rantaan. Ennen loikkaa Mikael heittäisi keulaköyden maihin, jotta se ei haittaisi hyppäämistä. Nallella on veneessä myös keulatikkaat. Bylandetin kaltevalla kalliolla niillä joutuisi jäämään kauas rannasta. ”Ranta nousee veneen keulan myötä samassa suhteessa, joten keulaportaat ottaisivat aiemmin kallioon kiinni ja matka veneestä maihin jäisi pidemmäksi kuin hyppäämällä”, perusteli Nalle suunnitelmaansa. Suunnitelma oli Mikaelille selvä.

Nalle Sjöberg ja Mikael Koistinen saapuivat lännestä Bylandetin saareen. Vaikka rantautuminen suunniteltiin hyvin, siitä huolimatta kaikki ei sujunut kuten ajateltiin.

Suojaisen sataman lisäksi Stora Mickelskärin saaristossa on lukuisia veden alaisia kiviä. Kivet löytyvät kuitenkin merikartasta ja toisaalta kivien ulkopuolella vettä riittää mainiosti isommallekin purjeveneelle. Purjeet laskettiin, jonka jälkeen ajettiin moottorilla Norrlandetin eteläpuolelta Bylandetin länsipuolelle. Bylandetissa oli yksi moottorivene ja yksi purjevene, tilaa oli Nallelle ja Mikaelille hyvin. Nalle kiinnitti poijuhaan kiinni poijuun, vene lipui hitaasti kohti rantaa. ”Hyppää”, sanoi Nalle. Mikael otti keulaköyden käteensä ja hyppäsi. Seuraavaksi Nalle odotti Mikaelin näkyvän rannalla, mutta kuuluikin molskahdus. Mikael on meressä! Nalle laittoi pakin päälle, ettei kaveri jäisi veneen ja kallion väliin puristuksiin. Ennen kuin Mikael ehti tajuta mitään, hänen yllään olleet paukkuliivit poksahtivat ja estivät vajoamasta pinnan alle. Sitten hän kiipesi rantaa pitkin kalliolle. ”Huokasin helpotuksesta, kun näin Mikaelin kunnossa. Hän olisi voinut lyödä päänsä kallioon”, kertoo Nalle. Myös lähistöllä olleesta moottoriveneestä oli nähty tapahtuma ja sieltä tultiin auttamaan.

Mikaelin päällä olleet paukkuliivit laukesivat niin nopeasti, ettei hän huomannut edes käyneensä pinnan alla.

Uusi yritys

Nallen peräköysi oli kiinni, eikä tuulta juuri ollut. ”En halunnut irrottaa kokonaan peräköyttä, koska tiesin jonkin matkan päässä olevasta kivestä.” Niinpä Nalle päätti laittaa vaihteen päälle ja lähestyi uudestaan rantaa. Noin kahdeksan metriä ennen rantaa moottori stumppasi itsensä. ”Näin keulaköyden menevän kireänä veneen kylkeä pitkin veteen, joten tajusin heti, että se köysi oli potkurissa.” Nalle siirtyi veneen keulaan, mutta matkaa rantaan oli niin paljon, ettei siitä päässyt hyppäämällä. ”Kiinnitin fendariin pitkän köyden ja heitin sen rannalle.” Mikael ja auttamaan tullut naapuriveneilijä kiinnittivät köyden, jonka jälkeen purjevene saatiin kiinnitettyä. Mikael kertoi olevansa kunnossa, mutta kuivat vaatteet tarvittiin kastuneiden tilanne.

Nallella oli veneessä uimalasit ja hän ajatteli sukeltamalla irrottaa köyden potkurista. ”Kokeilin perätikkailta veden kylmyyttä. Se oli niin kylmää, että hengitykseni salpautui. ”Sukeltamisesta oli siis luovuttava. Kokeneena purjehtijana Nalle pohti matkan jatkamista yön jälkeen pelkkien purjeiden avulla. ”Tällä kertaa se ei kuitenkaan ollut turvallista. Mikael oli niin kokematon, eikä yksin rantautuminen purjeilla olisi tässä tilanteessa hyvä ajatus.”

Välitöntä hätää ei Nallella ja Mikaelilla ollut, joten meripelastuksen hälytysnumerosta ei nyt ollut apua. Sen sijaan Nalle oli Meripelastusseuran Trossijäsen, joten hän päätti soittaa Trossi-palvelunumeroon. Trossi on Meripelastusseuran jäsenpalvelu, johon kuuluu veneelle annettava ilmainen apu erilaisissa pulmatilanteissa.

Meripelastajat apuun

Porkkalan meripelastajien pelastusvene Aktia oli lähtenyt perjantaina aamupäivällä partioajoon. ”Päivä oli ollut kiireinen, sillä olimme suorittaneet jo kolme tehtävää, kun Trossi-palvelunumerosta soitettiin”, muistelee Aktian päällikkönä toiminut Simo Rautajärvi. Simo otti tehtävän vastaan ja soitti Nalle Sjöbergille. PV Aktia oli soiton aikana Inkoon saaristossa, josta Bylandettiin kesti tunnin verran. ”Nyt olimme valmiiksi vesillä, mutta jos olisimme olleet kotona, paikalle olisi kestänyt paljon kauemmin”, kertoo Simo. Hänen lisäkseen PV Aktian miehistössä olivat kokeneet kansimiehet Christian Pääjärvi ja Hannu Mattila, sekä pari kautta mukana ollut Klaus Ranta. Matkan aikana Simo pyysi Klausia pukemaan valmiiksi pintapelastajan puvun päälle. Sen avulla hän pysyisi kuivana veden alla. Pelastusveneissä ei ole varsinaisia sukellusvarusteita, mutta kuivapuvun, räpylöiden ja maskin avulla köyden irrottamista potkurista voi hyvissä olosuhteissa yrittää. ”Aina se ei onnistu, jolloin hinaamme veneen mantereelle”, sanoo Simo.

Simo ajoi PV Aktian Nallen veneen kyljelle. Nalle kertoi tapahtuneesta tarkemmin Aktian miehistölle, jonka jälkeen Klaus päätti yrittää köyden irrottamista. Köysi ei ollut kietoutunut tiiviisti potkurin ympärille ja Klaus sai köyden irti varsin nopeasti.

PV Aktian miehistö keräämässä varusteita onnistuneen irrotuksen jälkeen.

Mikä aiheutti onnettomuuden?

Nalle ja Mikael kävivät rantautumiskuviot läpi hyvissä ajoin ennen rantautumista. Olosuhteet olivat hyvät ja paikka Nallelle tuttu. Nallen pyytäessä hyppäämään, Mikael ponnisti.

Luonnonsatamaan rantautuminen oli Mikaelille ensimmäinen. Hänen yllään ollut purjehduspuku hankaloitti hyppäämistä ja myöhemmin myös kalliolle kipuamista. Hyppy jäi hieman lyhyeksi, joten Mikaelin jalat osuivat kalliolla olleeseen märkään levään. Mikael liukastui pudoten veneen ja kallion väliin. Samalla hänen kädessään ollut köysi putosi veteen. Tilanne rauhoittui nopeasti, jonka jälkeen Nalle päätti rantautua uudestaan. Hän ei kuitenkaan huomannut vedessä ollutta keulaköyttä, joka oli sillä aikaa ajautunut veneen alle. Kun Nalle laittoi vaihteen jälleen eteenpäin, kiertyi köysi potkurin ympärille.

Henkilöiden nimet on yksityisyyden suojaamisen vuoksi muutettu.

Mitä tästä opittiin?

1. Hyvästä suunnitelmasta huolimatta jotain voi silti mennä pieleen.

2. Rantakallioiden ja kivien liukkaus yllättää helposti.

3. Vaikka köysi saataisiin merellä irti potkurista, voi se vahingoittaa vetolaitteen tiivisteitä tai potkurin kiinnitystä.

4. Ihmisten pelastaminen on aina ilmaista. Veneen pelastamisen osalta kustannuksista vastaa omistaja.

Lue myös nämä

X