Elokuisena lauantaina kello 11.37 meripelastuslohkokeskus Helsingin hätälinja 02941000 soi. Vuorossa oleva meripelastusoperaattori Paavo Karhunen nosti kuulokemikrofonin päähänsä ja avasi hätälinjan: ”Meripelastus Helsinki”.
Varsin nopeasti Paavolle selvisi, että Itä-Helsingin ulkosaaristossa nelihenkinen, pienellä purjeveneellä liikkeellä ollut seurue oli pahoissa ongelmissa. ”Seurue oli ollut Länsi-Toukissa veneellä ankkurissa, mutta eivät yrityksistä huolimatta päässeet sieltä pois”, muistelee Paavo.
”Lisäksi vene oli saanut jo useamman pohjakosketuksen ja nyt tuuli keinutti pohjasta kiinni olevaa venettä painaen sitä samalla kohti rantaa.”
Länsi-Toukki on kallioinen luoto, jossa on hieno ja suojainen laguuni. Laguuniin ajetaan sisään luodon itäpuolelta. Onneksi ihmisillä ei ollut hengenvaaraa, sillä he olivat päässeet luodolle turvaan. Koska välitöntä hätää ei ollut Paavon vieressä istunut päivystävä meripelastusjohtaja määritteli tehtävän hälytystilanteeksi. Se on meripelastustehtävien kolmiportaisella asteikolla keskimmäinen kiireellisyysluokka.
Itä-Helsingin ulkosaaristossa sijaitsevassa Länsi-Toukissa on suojainen ja hieno laguuni. Nyt se muodostui purjeveneen turmioksi.
Pelastajat saapuvat
Meripelastuslohkokeskus hälytti apuun Suomenlinnasta merivartioston partioveneen. Se saapui Länsi-Toukkiin kello 12.23, eli noin kolmessa vartissa hätäpuhelun alkamisesta. Miehistö yritti ensin ajaa laguunin sisälle, mutta merenkäynnistä johtuen siitä oli luovuttava.
Seuraavaksi partioveneen miehistön ajatuksena oli rantautua saareen suojan puolelta, mutta edelleen maininki teki lähestymisestä liian vaarallisen. Partioveneen pelastajien ei auttanut muuta kuin pyytää lisäapua paikalle.
Niinpä Paavo Karhunen hälytti seuraavaksi Suomenlinnasta poliisin vesiskootterin. Merenkäynnistä huolimatta skootteri pääsi sujuvasti paikalle. Vajaa kaksi tuntia hätäpuhelusta, seurueen ensimmäiset kaksi henkilöä oli saatu rannalta vesiskootterin avulla partioveneeseen. Myös kaksi viimeistä saatiin hetken kuluttua samalla tavoin pois saaresta.
Nyt seurue oli turvassa, mutta purjeveneelle ei voitu kelissä tehdä mitään. Kun partiovene nosti nopeutta, jätti veneseurue hyvästit veneelleen. He tiesivät, että tämä oli veneen loppu. Haikeissa tunnelmissa partioveneen miehistö kuljetti seurueen mantereelle.
Aaltojen voimasta vene ajautui rantakivien päälle. Yksi kivistä lävisti rungon tehden veneestä korjauskelvottoman.
Veneen köli sai pahoja osumia pomppiessaan kiveltä toiselle.
Vahinkotarkastuksesta terve
Parin päivän kuluttua Saariston Työvenepalvelun Matti Teräsvuori vastasi vahinkotarkastaja Timo Härkösen soittoon. ”Mulla olisi sulle keikka Helsingin ulkosaaristoon, kiinnostaako?”, Timo kysyi.
Ja tottahan toki Mattia kiinnosti. Timo kertoi tarkemmin tapauksesta ja Matti päätti käydä paikan päällä katsomassa venettä. ”Jo silloin minulle oli selvää, ettei veneestä tule enää korjauskelpoista”, kertoo Matti.
Mutta vahinkotarkastaja Timolla oli Matille toive: ”Purjeveneen mastolle olisi käyttöä yhdessä toisessa vahinkotapauksessa, joten jos sen saa ehjänä talteen, niin olisi hyvä.” Matti pisti Timon sanat korvan taakse.
Seuraavaksi alkoi odottelu. Ensin odotettiin, että omistaja sai haettua veneestä haluamansa tavarat pois. Sitten odotettiin sopivaa sääikkunaa. ”Ulkosaaristoon ei kannata mennä, kun on keliä. Silloin ei työn teosta tule mitään”, kertoo Matti.
Lopulta reilun kolmen viikon kuluttua tärppäsi. Meri oli ulkonakin lähes peilityyni. Matti otti työveneensä eteen työlautan puskuun ja suuntasi yhdistelmän kohti Länsi-Toukkia.
Tällä kertaa olosuhteet mahdollistivat ajamisen suoraan laguuniin, joten Matti käytti tilaisuutta hyväkseen. Työlautan syväys on vain 40 senttiä, eikä työvenekään tarvinnut kuin vajaan metrin. Niinpä Matti sai ajettu yhdistelmän kuivilla olevan purjeveneen viereen. Liinat kiinni ja työlautan nosturilla koko komeus lautan päälle. Sitten varovainen peruutus pois laguunista ja keula kohti mannerta.
Työ ei kuitenkaan vielä ollut ohitse. Mantereella Matti irrotti purjeveneen maston ja toimitti sen varastoon odottamaan Timon mainitsemaa toista vahinkotapausta. Sitten purjeveneestä leikattiin keula pois, jotta koko komeus mahtuisi vaihtolavalle.
Kuorma-auton kyydissä purjeveneen jäänteet Matti toimitti Kuusakoskelle Tuusulaan, jossa se päätyi asianmukaisesti hävitettäväksi.
Pienenkin veneen pelastamiseen tarvitaan yllättävän suurta kalustoa. Tällä kertaa sillä päästiin aivan purjeveneen lähelle.
Miksei laguunista päästy pois?
Seurue oli rantautunut Länsi-Toukille tapahtumaa edeltäneenä päivänä. Tällöin oli ollut lähes tyyntä. Etelän puoleinen tuuli oli hyvin vienoa, sillä se puhalteli vain pari metriä sekunnissa.
Yön aikana tuuli kääntyi itään ja nousi aamulla kahdeksaan-yhdeksään metriin sekunnissa. Keli ei sinänsä ollut mitenkään mahdoton, mutta pahaksi onneksi aallot pääsivät vyörymään suoraan laguuniin.
Kun seurue havahtui tuulen muutokseen, ei purjeveneen perämoottorin teho enää riittänyt vastustamaan meren voimaa. Oman hankaluutensa toi aallokko. Se hakkasi veneen köliä pohjaa vasten, jolloin köli siirtyi hitaasti, mutta varmasti aina seuraavan ja seuraavan kiven taakse.
Partioveneen evakuoidessa seurueen, vene oli vielä osittain vedessä. Seuraavien päivien ja viikkojen merenkäynti nostivat purjeveneen kuitenkin lopulta kokonaan ylös vedestä.
Lopullinen tuho tuli, kun iso rantakivi mursi veneen rungon styyrpuurin puolelta läpi veneen sisälle. Myös veneen jäykkääjät katkesivat, joten runko oli aivan letku.
Onneksi oli vakuutus. Vaikka ihmisten pelastaminen on aina ilmaista, ei päällikön ja omistajan vastuu lopu ihmisten turvaan saamiseen. Vielä on jäljellä vene, ja sen poishuolehtiminen kuuluu aina omistajalle.
Ilman vakuutusta omistaja olisi menettänyt veneensä ja olisi joutunut itse maksamaan vielä useiden tuhansien eurojen pelastuskustannukset. Nyt vakuutusmaksuille tuli vastinetta.
Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Hädässä olijat eivät osallistuneet jutun tekemiseen.
Purjevene päätyi lopulta Kuusakoski Oy:lle materiaalin hyödyntämistä varten. Kuvakaappaus videolta.
Mitä opittiin?
1 Useimmat vakuutukset kattavat pelastuskustannukset.
2 Sää voi muuttua merellä nopeasti. Sääennustuksia seuraamalla pystyy estämään ongelmia.
3 Omistaja vastaa veneen pelastus- kustannuksista, vaikkei veneellä olisi enää arvoa.
