John ja Kaisa Kivisalmi olivat lastensa kanssa purjehtimassa Porkkalan suunnasta yhdeksän metrin talviväylää kohti Espoota.
Heidän veneensä oli katamaraanirunkoinen, pitkälti toistakymmentä metriä pitkä purjevene. Runko teki veneestä erittäin vakaan, eikä se yksirunkoisten purjeveneiden tapaan kallistellut tuulessa taikka merenkäynnissä.
Venettä ohjattiin runkojen välissä, veneen takaosan ohjauskaukalossa sijainneesta isosta ruorista. Kaukalosta oli käynti myös veneen molemmissa rungoissa sijainneisiin sisätiloihin.
Masto katkeaa
Luoteisen puoleinen tuuli puhalsi Kytön selällä noin yhdeksän metriä sekunnissa. Ilma oli pilvinen, mutta näkyvyys erinomainen. Vaikka tuuli olikin suhteellisen tasaista, niin välillä puuskat nostivat tuulen hetkellisesti jopa kolmeentoista metriin sekunnissa.
Yhtäkkiä purjeveneen masto kaatui pudoten kovan äänen kera mereen. Hetken aikaa tilanne oli hieman sekava, mutta nopeasti Kivisalmet saivat laskettua veneen keulasta ankkurin.
Vaikka vettä olikin pitkälti toistakymmentä metriä, ankkuri piti ja vene pysyi paikoillaan. Nopeasti John ja Kaisa ymmärsivät, etteivät pärjänneet omin voimin.
Kello 14.03 John tarttui puhelimeen ja soitti meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000.
Paavo Tukkimaa otti hätäpuhelun vastaan Helsingin Meripelastuslohkokeskuksessa. Vaikka mastoa ei ollut, tilanne oli purjeveneessä kohtalaisen rauhallinen. Tehtävä luokiteltiin meripelastuslohkokeskuksessa hälytystilanteeksi ja paikalle lähetettiin lähimpänä soveltuvana meripelastusyksikkönä Porkkalan merivartioaseman partiovene.
Reilun puolen tunnin päästä partiovene pääsi Kivisalmien luokse. Näky oli aika lohduton, sillä isosta veneestä puuttui jotain oleellista, masto. Lähempää selvisi, että masto purjeineen makasi vedessä.
Katamaraani oli tulossa Porkkalan suunnasta kohti Espoota, kun sen masto katkesi Kytön selällä (1). Auttamaan tullut PV Aktia sai toiseen vesisuihkuvetolaitteeseen katamaraanin purjeet ja tarvitsi itsekin apua. Katamaraanin päästyä jatkamaan matkaansa, sai se konevian Miessaaren eteläpuolella (2).
John ja Kaisa eivät halunneet luopua mastosta ja purjeesta, joten partioveneen miehistö yritti hetken aikaa nostaa mastoa vedestä. Ilman nosturia, pelkällä käsivoimalla nostaminen oli kuitenkin partioveneen miehistölle mahdoton tehtävä.
Partioveneellä Kivisalmet olisivat päässeet rantaan, mutta John ja Kaisa perheineen eivät halunneet jättää purjevenettä ankkuriin keskelle avointa selkää. Niinpä keskustelujen jälkeen Meripelastuslohkokeskus päätti hälyttää vapaaehtoiset meripelastajat paikalle.
Koska maston ja purjeen nostaminen ei onnistunut meripelastustehtävän yhteydessä, pelastusoperaation jatkon kustannuksista vastaisivat John ja Kaisa. Se oli heidän mielestään kuitenkin parempi ratkaisu, kuin maston jättäminen meren pohjaan tai purjeveneen jättäminen ankkuriin.
Pelastusvene saapuu paikalle
Partiovene poistui Kivisalmien luota ja alkoi jälleen odotus. Kello 16.40 partiovenettä suurempi pelastusvene Aktia saapui paikalle.
Aktiassakaan ei nosturia ollut, mutta hydraulisen kapstainin, eli vintturin avulla miehistö ajatteli saavansa purjeen ylös. ”Vaikka katkenneet mastot eivät ole jokapäiväisiä tehtäviä, meillä oli luotto tehtävän onnistumiseen”, muistelee Aktian päällikkönä ollut Pasi Rauhamaa. ”Taustalla vaikutti varmasti se, että samana tai edellisenä kesänä Aktia oli suorittanut vastaavanlaisen tehtävän Porkkalanselällä.”
Aktia on vajaa 17 metrin mittainen, kahdella vesisuihkuvedolla varustettu pelastusvene. Purjeveneen lähestyminen tehtiin varovasti, sillä katkenneen maston purje näkyi selvästi veden pinnalla. ”Lähestyimme keula purjevenettä kohden, jolloin jetit olivat mahdollisimman kaukana purjeista”, kertoo Pasi.
Pasi meni kannelle keskustelemaan Johnin ja Kaisan kanssa. Nopeasti selvisi, että he haluaisivat maston purjeineen mukaan purjeveneen kannelle. Samalla Pasi kuuli ikävän uutiset sisältä. ”Ruorimies ilmoitti, että nyt tuli stoppi.”
Vaikkei kannella mitään hälyttävää kuulunutkaan, tajusi Pasi välittömästi purjeen menneen Aktian impelleriin. Ei auttanut muuta kuin soittaa apua meripelastuslohkokeskuksesta.
Pelastusvene Aktia on auttamassa mastonsa menettänyttä purjevenettä.
Lisää apua paikalle
Paavo Tukkimaa hälytti uudestaan Porkkalan merivartioaseman partioveneen paikalle. Tällä kertaa masto päätettiin irrottaa purjeveneestä, jolloin vene pääsisi vihdoin jatkamaan matkaansa.
Irrotus sujui helposti ja kuuden aikaan John ja Kaisa perheineen käynnistivät koneen ja suuntasivat kohti Espoota. Sen sijaan Aktian osalta tilanne oli monimutkaisempi. Ilman sukeltajaa matka ei voinut jatkua.
Mikäli Aktia otettaisiin hinaukseen, sen alla seilaisi pohjaa raapien masto purjeineen ja vaijereineen. Partiovene otti yhteyden Meripelastuslohkokeskukseen ja Paavo lähetti paikalle Suomenlinnan merivartioasemalta partioveneen, jossa oli sukeltajat kyydissä.
Hieman ennen iltakahdeksaa Aktia oli irti ja muistona tapahtuneesta paikalla kellui vain yksinäinen fendari merkkipoijuna pohjassa olevasta mastosta.
Aktian toisen koneen impelleri oli edelleen käyttökelvoton, mutta toisella koneella Aktia pääsi palaamaan takaisin kotisatamaan.
PV Aktia lähestyi keula edellä purjevenettä. Kun purje kuitenkin tarttui Aktian vesisuihkuvetolaitteeseen, kääntyi Aktia tuulen vaikutuksesta 180 astetta perä kohti purjevenettä.
Kerta kiellon päälle
Kello 20.09 Meripelastuslohkokeskuksen hälytyslinja soi. Soittaja oli jälleen John. Heidän matkansa oli edennyt hyvin, mutta Ison Lehtisaaren ja Miessaaren välissä purjeveneen moottori lakkasi toimimasta.
Jälleen purjevene oli ankkuroituneena, mutta ilman apua matka ei jatkuisi. Paavo kutsui radiolla taas Porkkalan partiovenettä, joka lähti Aktian luota avustamaan Kivisalmia. Partiovenettä odotti jo tutuksi tullut perhe, nyt jo hieman väsyneenä pitkän päivän tapahtumista.
Partioveneen miehistö kiinnitti hinauslänget katamaraanin molemmista rungoista ja länkien keskellä kiinnitettiin varsinainen hinausköysi. Hinauksen aikana yksi partioveneen miehistön jäsen piti seuraa Kivisalmille. Mutta nyt Kivisalmet pääsivät varmasti kotisatamaan.
Lopulta epäonninen purjevene hinattiin merivartioston partioveneen toimesta rantaan.
Loppuselvitys
Maston katkeamisen lopullinen syy ei ole selvillä, mutta todennäköisesti tuulenpuuska pääsi tarttumaan liian avoinna olleisiin purjeisiin, eikä masto kestänyt rasitusta.
Pohjassa ollut masto löytyi fendarin avulla ja nostettiin myöhemmin ylös merestä.
Aktia puolestaan nostettiin seuraavana päivänä kahden nosturin voimin merestä ja jetistä poistettiin purjetta reilun tunnin verran. Suurempia vauriota ei onneksi ollut syntynyt. Todennäköisesti purje pääsi impelleriin merenkäynnin ja aluksen kovan imun takia. Vaikka miehistö olikin varautunut imuun, sen voima pääsi silti yllättämään.
Hädässä olleet eivät osallistuneet jutun tekemiseen. Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Mitä opittiin?
1 Katkenneessa mastossa kiinni olevat vaijerit ja purjeet voivat yllättää.
2 Pelastusoperaatio ei ole ohi ennen kuin se todellakin on ohi.
3 Merkkipoijun avulla onnettomuuspaikalle löydetään uudestaan.
