Tilaa
Merimiestaidot ja turvallisuus

Onnettomuusanalyysi: Bileiden loppu

Mikä olisikaan parempaa kuin nauttia kesästä veneillen aurinkoisessa säässä hyvässä seurassa? Tunnelma voi kuitenkin muuttua äkisti, jos kotiin lähdettäessä moottori ei lähdekään käyntiin. Näin kävi viime kesänä Helsingin Merisatamassa. Mitä oikein tapahtui?

06.06.2021

Kirjoittajaja kuvat jukka-pekka lumilahti

Kesäinen perjantai ei voisi kauniimpi olla kuin oli perjantai 17. heinäkuuta 2020. Takana oli koronan vuoksi rankka kevät. Nyt kaikki oli kuitenkin toisin, ja vain muutamaa viikkoa aiemmin tiukkoja  koronarajoituksia oli lievennetty. Helsingin edusta täyttyi lukuisista veneilijöistä. Vesille halasivat myös Viktor Viljanen ja Petrus Suihko kahden ystävänsä kanssa. Veneenä heillä oli uudehko, sisäperämoottorilla varustettu kahdeksan metrinen Chris Craft -kaunokainen. Ajelun jälkeen seurue päätti rantautua Merisataman Liuskaluodolle. Paikka on muutamassa vuodessa laajentunut huoltoasemasta yhdeksi Helsingin kesäisistä saaristokeskuksista.

Kohti kotia

Hieman ennen iltakahdeksaa Viktor yritti käynnistää Chris Craftin moottoria. Startti juuri ja juuri pyöri, mutta moottoria se ei jaksanut käynnistää. Viktor yritti vielä muutaman kerran. Lopputulos oli sama, moottori ei käynnistynyt. Oireet olivat selvät, virtaa ei ollut riittämiin koneen käynnistämiseksi. Hetken Viktor pohti vaihtoehtoja. Omin voimin virtaa ei kuitenkaan saatu lisää.

Helsingin meripelastusyhdistyksen pelastusvene Aiskon päällikkö Stefan Strömfors vastasi Viktorilta tulleeseen soittopyyntöön. Aisko miehistöineen oli viikonlopun päivystyksessä meripelastusasemalla Jollaksessa, joten matka Merisatamaan ei ollut pitkä. Stefanin lisäksi miehistön jäseneksi lähti Suvi Niittymäki.

Merisatamaan saavuttuaan Stefan ja Suvi löysivät Chris Craftin helposti. ”Harvoin noin siistissä kunnossa olevaa venettä näkee”, muistelee Suvi. ”En kehdannut mennä mustissa turvakengissäni veneeseen, joten jätin ne laiturille”. Suvin mukana oli starttiboosteri, jonka johdot hän pyysi Stefania kytkemään Chris Craftin toiseen akkuun. Sen jälkeen Suvi pyysi Viktoria kokeilemaan moottorin käynnistymistä. Se hörähti käyntiin ensimmäisellä yrityksellä.

Bileet keskeytyivät Helsingin Merisataman Liuskaluotoon, jossa moottori ei lähtenyt käyntiin.

Miksei moottori käynnistynyt?

Chris Craftin seurue oli viihtynyt Liuskaluodossa kohtalaisen pitkään. Ja miksipä ei olisi viihtynyt, juttu luisti, veneen stereoista tuli hyvää musiikkia ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Illanvietto oli kuitenkin tyhjentänyt virran veneen akuista. Virran takaamiseksi Chris Craftissa oli kaksiakkujärjestelmä. Sen tarkoituksena on varmistaa käynnistysvirran riittävyys kaikissa tilanteissa.

Käytännössä järjestelmä oli rakennettu siten, että toinen akuista oli varattu ainoastaan käynnistykseen, toisen akun huolehtiessa kaikesta muusta virrankulutuksesta. Virranhallintaa ohjattiin pääkytkimestä. Siinä oli neljä asentoa: Off, 1, 2 ja both. Viktor oli kääntänyt katkaisijan asentoon both, jolloin akut kytkeytyivät rinnakkain. Näin veneen laitteet saivat virtaa molemmista akuista. Hyvä puoli oli, että virtaa riitti pidemmäksi aikaa. Samalla kuitenkin kulutettiin myös käynnistysakun kapasiteettia. Viktorille pääkytkimen toiminta oli täysin vierasta. Sen toiminta selvisi hänelle vasta Suvin kerrottua veneen akuista ja pääkytkimen toiminnasta.

Liuskaluodolla toimii huoltoaseman lisäksi suosittu pizzeria. Moottorin käynnistysyrityksiä seurasikin lukuisa silmäpari ravintolan terassilta. Arkistokuva

Virranhallinnan perusteet

Virrankulutus veneissä on viime vuosina merkittävästi kasvanut. Jääkaappi, stereot, valot ja muut mukavuustekijät on helppo mieltää suuriksi virrankuluttajiksi. Virtaa voi kuitenkin kulua myös selkeästi vaikeasti hahmotettaviin kohteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi valmiustilojen ylläpito tai näyttösuojan alla päällä oleva kaikuluotainkarttaplotteri. Veneen virta-avaimesta käännettäessä käynnistyy ensin moottorin elektroniikka. Nykyaikaiset moottorit vaativat toimiakseen kohtalaisen paljon sähköä. Mikäli virta-avain on jätetty virrat päällä asentoon, sammutettuna oleva moottori kuluttaa yllättävän paljon sähköä.

Toinen virranhallinnan ongelma on veneiden sähköjärjestelmät. Veneiden sähköjärjestelmissä ei ole standardia, vaan sähköjärjestelmiä on hyvin erilaisia ja tasoisia. Lisäksi sähköjärjestelmiin tehdään vuosien saatossa muutoksia lisättävien laitteiden vuoksi. Yhteistä kaikille veneille kuitenkin on, että moottorin ollessa päällä, laturin avulla varastoidaan akkuun virtaa.

Yksiakkujärjestelmässä kaikki virta varastoidaan ja käytetään yhdestä ja samasta akusta. Näin ollen sen tyhjentyessä moottori ei käynnisty.

Kaksiakkujärjestelmissä tilanne on jo monimutkaisempi. Perinteinen tapa sähköjärjestelmän rakentamiseen on ollut se, että pääkytkimellä ohjataan ladattavaa ja käytettävää akkua.

Jos kytkin on asennossa yksi, virtaa kulutetaan ja ladataan ykkösakusta. Jos taas kytkin on asennossa kaksi, virtaa kulutetaan ja ladataan kakkosakusta.

Jos kytkin on asennossa both, molemmat akut latautuvat, mutta samalla myös virtaa kulutetaan molemmista akuista. Käytännössä moottorin ollessa päällä, kytkimen tulisi latauksen varmistamiseksi olla asennossa both ja sitten rannassa käynnistyksen turvaamiseksi asennossa yksi tai kaksi.

Perinteinen tapa vaatii veneilijöiltä jatkuvaa pääkytkimen kääntelyä, siksi kehittyneemmissä järjestelmissä molempien akkujen lataus on toteutettu pääkatkaisijan asennosta riippumatta.

Vaihtoehtona on ladata ensin käynnistysakku ja sitten käyttöakkua. Toinen vaihtoehto on ladata molempia akkuja samanaikaisesti.

Jotta asia ei olisi yksinkertainen, joissain veneissä laturi lataa molempia akkujärjestelmiä, mutta käytettävä virta valitaankin erillisestä ruorimiehen paikalla olevasta kytkimestä. Se voi olla yksittäinen katkaisija muiden nippeleiden joukossa, josta huonolla tuurilla vuosien saatossa numerot yksi ja kaksi ovat haalentuneet pois. Nopeasti katsottuna katkaisija voikin näyttää aivan turhalta.

Chris Craftin päävirtakatkaisija oli asennossa BOTH, jolloin molemmat akut tyhjentyivät.

Epäkunnossa vai kuitenkin kunnossa

Latauksen lisäksi itse virran riittävyyteen vaikuttaa akun kunto. Kaksiakkujärjestelmässä käynnistysakku ja käyttöakut voivat olla erilaisia. Käynnistysakun etuna on nopea latautuminen ja suuri hetkellinen virranluovutuskyky. Käyttöakussa arvostetaan enemmän pitkäkestoista virranluovutusta, mutta toisaalta akun latautumisen ei tarvitse olla mahdollisimman nopeaa. Monikäyttöakku on kompromissi molemmista ja niitä käytetäänkin yleisesti yksiakkujärjestelmissä.

Yksittäinenkin akun täydellinen tyhjentyminen voi heikentää akun varauskykyä oleellisesti. Siksi akut lähtökohtaisesti kestävät parhaiten, kun ne ovat täyteen ladattuja tai ne ladataan säännöllisesti.

Oman veneen tuntemus

Uusien veneiden kohdalla monet myyjät antavat veneilijöille perusteellisen käyttäjäkoulutuksen. Heillä saattaa myös olla käyttäjätuki, josta apua voi kysyä. Käytetyn veneen kohdalla tiedon saanti on jo vaikeampaa. Ja mitä vanhemmasta veneestä on kyse, sitä todennäköisemmin veneen käyttöohjeet ja piirustukset eivät ole tallella tai eivät ole enää ajantasaiset.

Harvinaisia virran loppumiset eivät vesillä ole. Pelkästään meripelastusseuran pelastusveneillä tilastoidaan vuosittain vajaa sata virranantotehtävää. Lisäksi Merivartiosto, pelastuslaitokset ja muut veneilijät antavat virtaa toisen mokoman verran.

Henkilöiden nimet on yksityisyyden suojaamiseksi muutettu, avuntarvitsijat eivät osallistuneet jutun tekemiseen.

 

Lue myös nämä

X