Kansainvälisessä omistuksessa olevat venevalmistajat kipuilevat suomalaisen lakkoherkkyyden kanssa: ”Ei se ainakaan auta, että ahtaajat ovat lakossa näin usein.” Nyt ruotsalaisveneitä tehdään Kuopion tehtaan sijaan Puolassa.
Kotimainen teollisuus on ollut alkuvuonna vaikeuksissa, kun työntekijäjärjestöt ovat protestoineet hallituksen toimia vastaan lakkoilemalla. Erityisesti muun muassa satamien ahtaajia edustavan AKT:n jopa kuukausimittaan pidentyneet lakot ovat laittaneet tehtaita kiinni.
Venealalla tuotanto on pysynyt käynnissä. Näin kevään ja kesän valmiiden veneiden toimitukset asiakkaille ovat lähtemässä suunnitellusti muun muassa Bellan tehtailta Kuopiosta.
”Venealalla on matalasuhdanne. Jos markkina olisi edes jonkun verran parempi, tilanne olisi toimitusten suhteen ollut ainakin meillä vaikeampi”, kertoo Bella-veneiden toimitusjohtaja Juha Väyrynen.
Venealalla kuljetukset liikkuvat usein rekoilla, jotka saatiin kulkemaan ahtaajavapaasti ro-ro-aluksiin ja sieltä pois, kun usein yksinään liikkuvan trailerin mukaan lakkojen aikana laitettiin rekan nuppi.
AKT:n ahtaajat ovat olleet viime aikoina lakossa vuosittain, mutta tälle vuodelle odotetaan yleisesti myös toista lakkokierrosta syksylle.
Bella luottaa lasikuituveneiden hartsissa, joka on tuoretuote, kotimaiseen toimittajaan, eikä sen saatavuudessa ollut Väyrysen mukaan ongelmia.
”Mutta kuluja kaikesta tietysti tulee, eivätkä lakot ainakaan paranna venealan tehtaiden vaikeaa tilannetta. Ei se ainakaan auta, että ahtaajat ovat lakossa näin usein.”
Työt vähenevät
Kuopioon on kohdistunut tänä vuonna iso takaisku muutenkin alavireisen markkinan päälle.
Bella-veneet on nykyisin osa ruotsalaista Nimbus Groupia. Bella-veneiden omien perinteisten venemerkkien lisäksi pääomistaja on siirtänyt muiden venemerkkiensä tekemistä Kuopioon. Vielä viime vuonna Savossa tehtiin Nimbuksen venemalleja, mutta ei enää.
”Niiden valmistus siirrettiin meiltä tänä vuonna Puolaan”, Väyrynen kertoo.
”Meille alkoi tulla kysymyksiä, missä veneitä kannattaa tehdä. Suoraan lakkoherkkää markkinaa ei syytetty, mutta viesti oli se.”
Isommassa kuvassa siirto oli osa strategiaa, jossa Nimbus ulkoistaa veneidensä valmistuksesta noin puolet.
”Meille se tarkoitti kuitenkin sitä, että liikevaihdostamme lähti noin neljännes”, Väyrynen kertoo.
Toisin kuin vielä viime vuonna, Nimbuksia ei valmisteta enää Kuopiossa. Nimbusten 8-sarjan tekeminen toi Bella-veneiden liikevaihtoon noin neljänneksen.
Alavire auttaa
Myös Busteria valmistava Inhan tehtaat on ulkomaisessa omistuksessa. Toimitusjohtaja Christopher Sjöblom kertoo, että Yamahan suunnalta ei ole tullut kovin paljoa kyselyitä poliittisiin lakkoihin liittyen.
”Organisaatio on aidosti globaali – aina jossain lakkoillaan.”
Kun karille ajanut rahtialus Ever Given tukki Suezin kanavan vuonna 2021, sillä oli suora vaikutus nimenomaan Inhan tehtaille – laivassa oli Yamahan moottoreita ja muita Ähtäriin tulossa olleita osia. Nyt rahdin takkuaminen ei ole aiheuttanut samanlaisia hankaluuksia.
”Silloin markkina oli kuumimmillaan, nyt ei. Kustannuksia lakoista tuli jonkun verran, mutta ei niin paljoa, että Yamahalla olisi siitä vielä isommin huolestuttu.”
Vuonna 2021 Inhan tehtaat kärsivät ulkoisista logistiikan ongelmista, mutta nyt ahtaajien lakoista huolimatta Yamahan omistamalla tehtaalla on selviydytty paremmin. ”Kaikkialla toimitusketjussa on äkillisen suhdannekäänteen vuoksi hieman löysää, joka auttoi”, kertoo Christopher Sjöblom.
Kannattavuus kärsii vientiyrityksissä
Vientivetoisista alan yrityksistä AMT on saanut veneitä liikkumaan, kertoo toimitusjohtaja Mikael Winqvist.
”Jotain tulevaa meillä jäi satamaan, mutta suurin osa liikkuu kumipyörillä, joten tehdas on saatu pidettyä käynnissä. Samoin tilatut veneet saadaan valmistettua ilman muuta ja ulkomaille ne kulkevat nyt rekoilla.”
AMT:n kannattavuuteen lakot tulevat vaikuttamaan ”jonkin verran, muttei merkittävästi”.
”Esimerkiksi rahti kallistui, kun rekkojen lauttapaikoista alkoi tulla pulaa.”
Isompi vaikutus tulee olemaan ALV-kannan nostolla. Puolitoista prosenttia tarkoittaa keskihintaisen AMT:n kohdalla noin 600 euron hinnankorotusta. Se siirtyy suoraan myyntihintaan.
”Kyllä se tulee näkymään. Toisaalta jos korot alkavat laskea, sillä tulee olemaan isompi vaikutus – suotuisampaan suutaan”, Winqvist näkee.
AMT vie valtaosan veneistään ulkomaille, joista päämarkkinoita ovat Ruotsi ja etenkin Norja. ”Siellä markkina on yhtä apea kuin Suomessa, eikä se auta meitä. Toisaalta veneiden toimitukset sinne toimivat, sillä pystymme toimimaan pääosin ahtaajavapaasti”, Mikael Winqvist kertoo.
